Turkki teki liennyttävän avauksen Ruotsissa: enää kaksi vaatimusta

Turkin presidentinkanslian viestintäpäällikkö Fahrettin Altun kirjoittaa Aftonbladetissa, että Ruotsin täytyy vastata yhteisymmärrysasiakirjan ehtoihin.

Turkin presidentinkanslian viestintäpäällikkö Fahrettin Altun (vas.) kirjoitti maanantaina Aftonbladetissa, että Turkki edellyttää Ruotsilta konkreettisia toimia, jotta maa voidaan hyväksyä sotilasliitto Naton jäseneksi. Kuvassa keskellä Ruotsin Ulf Kristersson ja oikealla Turkin Recep Tayyip Erdoğan.

7.11. 17:47 | Päivitetty 7.11. 19:47

Turkilla on Ruotsille kaksi vaatimusta, joiden täyttämistä se edellyttää voidakseen hyväksyä Ruotsin Nato-jäsenhakemuksen, kirjoittaa Turkin presidentinkanslian viestintäpäällikkö Fahrettin Altun maanantaina ruotsalaislehti Aftonbladetissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa.

Altun kuuluu Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin sisäpiiriin, ja siksi hänen kirjoituksellaan on iso painoarvo keskustelussa, jota on käyty kuukausien ajan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä.

Kirjoitus on julkaistu tärkeällä hetkellä. Ruotsin hiljattain valittu pääministeri Ulf Kristersson matkustaa tiistaina Turkkiin tapaamaan Erdoğania. Ruotsissa on toivottu, että tapaaminen onnistuisi avaamaan solmuun ajautunutta tilannetta Ruotsin ja Turkin välillä.

Turkkia on arvioitu suurimmaksi kompastuskiveksi Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyden tiellä. Turkki on syyttänyt Suomea ja erityisesti Ruotsia terroristien hyysäämisestä, minkä maat ovat kiistäneet.

Viime viikonloppuna Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström ilmoitti Ruotsin radion haastattelussa, että Ruotsin hallitus pitää YPG- ja PYD-kurdi­organisaatioita ”kyseenalaisina ja ongelmallisina tavalla, joka vahingoittaa suhdettamme Turkkiin”.

YPG on Syyrian kurdien taistelujärjestö ja PYD sen poliittinen haara. Turkki pitää kumpaakin näistä terroristijärjestöinä samaan tapaan kuin Kurdistanin työväenpuolue PKK:ta. Se on luokiteltu terroristijärjestöksi EU:ssa ja Yhdysvalloissa, YPG ja PYD eivät.

Billströmin kommentti tulkittiin muutokseksi Ruotsin suhteessa kurdijärjestöihin, joihin maan hallinolla on aiemmin ollut läheisemmät välit. Samalla sen katsottiin petaavan Kristerssonin ja Erdoğanin tapaamista.

Billströmin ulostulo herätti myös arvostelua siitä, että Ruotsin hallitus taipuu Nato-jäsenyyden vuoksi Turkin painostukseen.

Ulf Kristersson matkaa tiistaina Turkkiin tapaamaan presidentti Recep Tayyip Erdoğania.

Maanantaina Aftonbladetissa julkaistussa kirjoituksessa Fahrettin Altun sanoo, että Kristerssonin vierailu Turkissa tulkitaan merkiksi siitä, että Ruotsi kuuntelee ”Turkin perusteltuja huolia liittyen PKK:n kaltaisiin terroristijärjestöihin”.

Tekstissä Altun korostaa Turkin edellyttävän Ruotsilta kesäkuisessa Madridin Nato-kokouksessa allekirjoitetun yhteisymmärrysasiakirjan ehtojen toteuttamista.

Kahdeksi pääteemaksi Altun nostaa Turkkiin kohdistuneiden asevientirajoitusten poistamisen ja Turkin ”terroristijärjestöihin kohdistuvan huolen” ottaminen vakavasti.

”Turkin hallitus suhtautuu varovaisen optimistisesti siihen, että Ruotsin hallitus ryhtyy konkreettisiin toimiin tämän huolen ratkaisemiseksi”, Altun kirjoittaa jälkimmäisestä aiheesta.

Käytännössä tämän voi tulkita tarkoittavan nimenomaan etäisyyden ottamista YPG:n ja PYD:n kaltaisiin kurdijärjestöihin.

Vahvasti Turkin hallinnon propagandaa edustavassa kirjoituksessa Altun myös suomii ruotsalaista mediaa siitä, miten kommentit ja uutiset Turkista, sen tavoitteista ja presidentti Erdoğanista ovat olleet ”hälyttävällä” tasolla.

Tukholman yliopiston Turkki-instituutin johtaja Paul Levin nostaa Aftonbladetin haastattelussa esille yhden myönteisen huomion Altunin kirjoituksesta.

Levinin mukaan on huomionarvoista, että Altun ei puhu tekstissä ollenkaan Turkin toistuvasti esittämistä toiveista terrorismista epäiltyjen luovuttamisesta Turkkiin. Juuri tätä on pidetty kynnyskysymyksenä, jossa Ruotsillakaan ei ole mainittavasti joustovaraa.

Sen sijaan Altunin kahdesta vaatimuksesta aseviennin Turkkiin Ruotsi salli jo syyskuussa, ja toiseen kohtaan vastatakseen Ruotsi näyttää juuri nyt tekevän julkista työtä.

”Voin olla väärässä, mutta tulkitsen tätä niin, että tämä [kirjoitus] on jonkinlainen avaus ja myönteinen merkki Kristerssonin ja Erdoğanin tapaamiselle”, Levin sanoo.

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat