Asiantuntija kertoo, millaisin panoksin neuvotteluista luopunut Ukraina nyt pelaa

Asiantuntijan mukaan parin vuoden kuluttua saattaa löytyä jotain, mikä ajaa sodan osapuolet keskusteluihin.

Ukrainalaisia joukkoja lähellä Soledaria Donetskin alueella. Kuva on välitetty uutistoimisto Reutersille 10. marraskuuta.

13.11. 20:22

Kuka haluaisi neuvotella rauhan Ukrainaan? Julkisten puheenvuorojen perusteella juuri nyt ei kukaan, sillä puheet neuvotteluratkaisusta ovat hiipuneet viime aikoina olemattomiin.

Vielä keväällä sekä Ukrainalla että ilmeisesti Venäjälläkin jonkinlaisia neuvotteluhaluja oli, mahdollisesta tulitauosta jos ei muusta.

Neuvonantaja- ja virkamiestasolla käytiin Venäjän hyökkäyksen ensimmäisen kuukauden aikana viisi neuvottelukierrosta, joista kolme Valko-Venäjällä ja kaksi Turkissa. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi piti sopimusta Ukrainan liittoutumattomuudesta mahdollisena. Tuloksia ei kuitenkaan syntynyt.

”Rauhanneuvotteluiden tavoitteena on lopettaa sota”, sanoo ohjelmajohtaja Ville Brummer konfliktin­ratkaisu­järjestö CMI:stä. ”Toinen asia on, neuvotellaanko aktiivisen sodan vai tulitauon aikana. Useimmiten niskan päällä oleva haluaa jatkaa sotimista neuvotteluiden aikana ja altavastaaja haluaa ensin tulitauon, ennen neuvotteluja muista asioista.”

”Mutta osapuolten tavoitteet ovat nyt sellaiset, että niitä ei pystytä juuri nyt neuvottelemalla saavuttamaan”, Brummer jatkaa. ”Se ei tarkoita kategorista eitä neuvotteluille yleensä, mutta tässä tilanteessa ne eivät onnistu.”

Venäjän keväinen vetäytyminen Pohjois-Ukrainasta ennakoi taistelutilanteen muuttumista Ukrainalle edulliseksi. Yhdysvaltalaiset kansainvälisen politiikan professorit ja veteraanidiplomaatit jaksoivat kuitenkin neuvoa Ukrainaa kompromissin hakemiseen.

Kylmän sodan diplomatian dinosaurus Henry Kissinger, 99, antoi tälle ajattelulle kasvot toukokuun lopussa Davosissa, kun hän neuvoi Ukrainaa alueluovutuksiin Venäjän rauhoittamiseksi.

Syyskuun alussa alkaneet Ukrainan vastahyökkäykset idässä ja etelässä hiljensivät läntisiä rauhanpuheita mutta eivät lopettaneet niitä. Ratkaiseva isku rauhantahdolle tuli syyskuun lopussa Venäjän presidentiltä Vladimir Putinilta, kun hän julisti Luhanskin ja Donetskin alueiden lisäksi Hersonin ja Zaporižžijan maakunnat osaksi Venäjää.

Zelenskyi allekirjoitti vielä samana päivänä asetuksen, jossa todetaan ”neuvottelut Venäjän liittovaltion presidentin V. Putinin kanssa mahdottomiksi”. Zelenskyi siis asetti Venäjän presidentin vaihtamisen rauhan ehdoksi.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden (vas.) on vakuuttanut koko ajan, että jos joku neuvottelee, se on Ukraina. Biden keskusteli Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kanssa Brysselissä 24. maaliskuuta.

Kaikkia tämäkään ei lannistanut. Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi lokakuussa uskovansa rauhan mahdollisuuteen. Tämän jälkeen sijoittaja Elon Musk onnistui vielä nostattamaan someraivoa neuvoessaan Ukrainaa myönnytyksiin.

Seuraavat rauhanvaatimukset tulivat yllättävältä taholta: Yhdysvaltain kongressin alahuoneen demokraateilta. Kolmenkymmenen demokraattiedustajan ryhmä kirjelmöi presidentti Joe Bidenille ja vaati Yhdysvaltoja ryhtymään suoriin rauhanneuvotteluihin Moskovan kanssa.

Biden on vakuuttanut koko ajan, että jos joku neuvottelee, se on Ukraina. Yleisön tuomio demokraattiedustajien kirjelmälle oli tyly, ja edustajat vetivät aloitteensa takaisin yön yli nukuttuaan.

Demokraatit pelkäsivät luultavasti syystäkin, että republikaanien ”Amerikka ensin” -siipi saa äänestäjät välivaaleissa puolelleen. Bidenin hallinto on hyväksynyt Ukrainalle 18,5 miljardin sotilaallisen avun samalla kun maailmantalous on hyytynyt ja inflaatio laukkaa.

Ilmeisesti samoista syistä rauhantahtoa alkoi esiintyä Yhdysvaltain hallinnossakin. Sanomalehti The Washington Post uutisoi viikko sitten nimettömiin virkamieslähteisiin viitaten, että Bidenin hallinto on kaikessa hiljaisuudessa ”rohkaissut” Ukrainaa neuvotteluihin.

Zelenskyi ilmoitti saman tien olevansa valmis rauhaan, kunhan Venäjä vain vetäytyy koko Ukrainasta, sotarikolliset tuodaan tuomiolle ja Moskova maksaa sotakorvaukset lyhentämättöminä. Asiasta kertoo muun muassa The Wall Street Journal.

Zelenskyin ehdot eivät kuulosta varsinaiselta kompromissilta.

”Alussa on hyvä tehdä oma positio mahdollisimman kovaksi, ei se sellaisena välttämättä loppuun asti pysy”, Ville Brummer sanoo. ”Eikä kyse ole pelkästään Ukrainasta, samalla tavalla ajatellaan meilläkin ja erityisesti Itä-Euroopassa. Tässä halutaan tehdä muuta kuin pelkkää välirauhaa.”

Kiovan kansainvälisen sosiologian instituutin tuoreen mielipidekyselyn mukaan 82 prosenttia ukrainalaisista vastustaa kaikkia alueluovutuksia rauhan ehtona. Perimmäinen syy taitaa olla se, etteivät ukrainalaiset luota presidentti Putiniin neuvottelukumppanina. Eivätkä luota monet muutkaan.

”Ukrainan puolelta ehto on selkeä, halutaan venäläisten poistuvan Ukrainan maaperältä”, Brummer sanoo. ”Ukrainan ajatus on, että kaikki muu on tilanteen jäädyttämistä ja muutaman vuoden kuluttua Venäjä pääsee hyökkäämään uudelleen.”

”Laajemmin ajatellen lännellä on sama ajatus, että neuvottelut eivät voi olla jatkuva prosessi, jossa muutaman vuoden välein alkaa uusi sota. Pitäisi saada selvä päätöspiste Venäjän toiminnalle. Se ei ole vain Ukrainan tavoite vaan laajempi ajatus lännessä.”

”Neuvottelut eivät voi olla jatkuva prosessi, jossa muutaman vuoden välein alkaa uusi sota.”

Onko siis kuitenkin kyse toisaalta lännen tai Yhdysvaltojen ja toisaalta Venäjän välisistä neuvotteluista?

”Kyllä se on vahvasti niin, että Venäjän ja Ukrainan pitää neuvotella se rauha”, Brummer sanoo. ”Mutta tässä on kysymys paljon muustakin kuin alueiden hallinnasta. On paljon asioita, jotka eivät ole poliitikkojen päätettävissä. Monet yhtiöt ovat vetäytyneet Venäjältä mainehaitan ja julkisen paineen takia, eivät pakotteiden vuoksi.”

”En usko, että osapuolet voivat tehdä nyt mitään, mikä voisi lisätä painetta vastapuolelle ratkaisevalla tavalla. Venäjä voi tuhota infrastruktuuria, mutta Ukraina ei siitä demoralisoidu eikä sen taistelutahto vähene. Enkä usko, että mitkään Venäjän-vastaiset pakotteet loisivat Venäjälle ulkoista painetta painetta niin paljon, että heidän halukkuutensa tehdä kompromisseja lisääntyisi.”

”Venäjältä on lähtenyt ihmisiä pois, koska huonon sotamenestyksen takia aloitettiin mobilisaatio, ei pakotteiden vuoksi.”

Yhdysvaltain demokraattien pelkäämä vaalitappio jäi viime tiistain vaaleissa huomattavasti odotettua vähäisemmäksi. Tämä tarkoittanee, että Yhdysvallat voi jatkaa Ukrainan sotilaallista tukemista Bidenin sanoin ”niin kauan kuin on tarpeen”.

Koskahan voisi tulla tilanne, jossa sekä Ukraina että Venäjä pitäisivät neuvottelujen aloittamista hyvänä ajatuksena?

”Parin vuoden sisään varmaan löytyy jotakin”, Brummer arvelee.

Ukrainalaisia sotilaita ilmatorjuntakanuunalla lähellä etulinjaa Harkovassa 11. marraskuuta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat