Venäjä yrittää lavastaa Ukrainaa syylliseksi Kahovkan iskuun, sanoo Martti J. Kari

Kahovkan pato on suomalaisittain suuri, sillä se pidättää 18:aa kuutiokilometriä vettä. Asiantuntijan mukaan sodan kummallakaan osapuolella ei ole painavaa syytä räjäyttää sitä.

Hersonin alueella sijaitsevan Kahovkan padon räjäyttämisestä kärsisivät sekä Ukrainan että Venäjän joukot. Kuvassa venäläissotilaat partioivat Kahovkan voimalaitoksella 21. lokakuuta.

7.11. 17:29 | Päivitetty 7.11. 19:27

Venäjän intresseissä ei mahdollisesti ole räjäyttää Ukrainan eteläosassa sijaitsevaa Kahovkan vesivoimalaitoksen patoa, sanoo Jyväskylän yliopiston turvallisuuden ja strategisen analyysin työelämä­professori Martti J. Kari.

Karin mukaan Venäjä voisi räjäyttää padon lähinnä siinä tapauksessa, että ukrainalaiset olisivat edenneet miehitetyn Hersonin kaupungin alueelle ja saaneet sen takaisin hallintaansa.

”Periaatteessa venäläiset voisivat padon räjäyttämällä rakentaa vahvan luonnon esteen, jonka yli ukrainalaisten olisi todella hankalaa hyökätä”, Kari sanoo.

Martti J. Kari

Jos venäläiset räjäyttäisivät Kahovkan padon, nousisi vesi Hersonin alueella noin viisi metriä ja Dneprjoen jokiallas levenisi noin viiden kilometrin levyiseksi järveksi. Sen yli ukrainalaiset eivät pystyisi helposti hyökkäämään.

”Jos ukrainalaiset olisivat menneet Hersoniin, samalla voitaisiin yrittää hukuttaa ukrainalaisia joukkoja. Mutta ukrainalaiset tietävät tämän eivätkä mene Hersoniin hukutettaviksi”, Kari kertoo.

Venäjänkin joukoilla on menetettävää. Pato on rakennettu Dneprjoelle alueella, joka on nykyisellään venäläisjoukkojen hallinnassa. Venäjän puolustusasemat joen itärannalla jäisivät ainakin osittain veden valtaan.

Lisäksi Venäjä hyötyisi tulvimisesta vain hetken aikaa. Muutaman vuorokauden kuluttua padon murtumisesta vesi purkautuisi jo Mustaanmereen ja Dneprjoen pinta palautuisi lähelle nykytilaa.

Lue lisää: Venäjän pelätään räjäyttävän mammutti­maisen Kahovkan padon: Grafiikka näyttää mahdolliset tulvatuhot

Kahovkan pato pidättää noin 18:aa kuutiokilometriä vettä. Määrä vastaa kutakuinkin Päijänteen vesimassaa.

Jos pato murtuisi, vesi virtaisi alajuoksulle kolmen vuorokauden ajan jopa yli kahdenkymmenen kilometrin tuntinopeudella, Kari arvioi. Vesi nousisi muutamassa tunnissa viiden metrin korkeudelle tuhoten joenrannalla olevan sotakaluston ja hukuttaen evakuoimatta jääneet ihmiset.

”Jos kuvittelet vedenpinnan nousevan yhtäkkiä viisi metriä, niin onhan se aika katastrofi. Vesi olisi alueella kolmesta neljään vuorokautta”, Kari sanoo.

Dneprjoen länsiranta on peltoisaa ja hieman korkeampaa maastoa kuin joen soinen itäpuoli. Jos pato murtuisi, veden nousun vaikutus olisi venäläisten hallitsemalla itäpuolella suurempaa kuin Hersonin puolella. Joen länsipuolellakin vedennousu olisi kuitenkin huomattavaa.

Virtaavassa vedessä korjaaminen olisi haastavaa

Patoturvallisuuden asiantuntija Eija Isomäki Kainuun ely-keskuksesta kuvailee Kahovkan patoa suureksi suomalaisiin patoihin verrattuna. Isomäen mukaan padon murtumisen seurauksiin vaikuttaisi moni tekijä.

”Ensinnäkin minkälainen murtuma sinne syntyy ja kuinka syvä se murtuma on, eli kuinka nopeasti vesi lähtee sieltä liikkeelle”, Isomäki sanoo.

Jos Kahovkan pato todella räjäytettäisiin, olisi sen korjaaminen Isomäen mukaan todella haastavaa, sillä pato sijaitsee virtaavassa joessa. Jos pato räjähtäisi, tuhoa voisi aiheutua esimerkiksi sen pohjakiinnityksiin.

”Tietysti se riippuisi räjähdyksen voimasta”, Isomäki arvioi.

Venäjä väitti padon vaurioituneen Ukrainan iskussa

Venäläiset pelastusviranomaiset väittivät sunnuntaina, että Kahovkan pato olisi vaurioitunut ukrainalaisten tekemässä iskussa. Paikallishallinnon mukaan iskusta ei kuitenkaan aiheutunut padolle vakavaa vahinkoa.

Kari ei näe mitään syytä siihen, että ukrainalaiset olisivat ampuneet patoa.

Lue lisää: Venäjän väite: Kahovkan pato vaurioitunut Ukrainan Himars-iskussa

”Se on venäläistä propagandaa. He heittävät valheen ilmaan ja katsovat, tarttuuko siihen joku. Kuten että ukrainalaisilla olisi likainen pommi tai biolaboratorio”, Kari sanoo.

Venäläislähteiden mukaan patoon olisi osunut Himars-raketti. Karin mukaan Himars-raketit ovat niin tarkkoja, että ne osuvat juuri sinne, mihin on tarkoitettu. Ukrainalaisten harhalaukauksestakaan siis on tuskin ollut kysymys.

Karin mukaan ukrainalaisilla ei ole syitä räjäyttää Kahovkan patoa. Sodan jo valmiiksi runtelema maa ei halua omaa infrastruktuuriaan tuhottavan enää yhtään enempää.

”Ukrainalla ei ole operatiivista tarvetta räjäyttää Kahovkan patoa. Voisivathan he yrittää hukuttaa Dneprjoen itärannalla olevia venäläisiä, mutta se tuntuu hyvin epätodennäköiseltä”, Kari arvioi.

Ukrainan mukaan Venäjä on miinoittanut Kahovkan padon

Kari uskoo Venäjän lavastavan Ukrainaa syylliseksi propagandallaan, mikäli padon räjäyttäminen tulisikin jossain kohtaa ajankohtaiseksi.

Ukraina onkin viime aikoina epäillyt Venäjän valmistautuvan voimalan padon räjäyttämiseen. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi syytti jo lokakuun lopulla Venäjän asettaneen miinoja Kahovkan vesivoimalaitoksen patoon ja koneistoon.

Valmistautumisesta kielii sekin, että Venäjä on pakkosiirtänyt ihmisiä pois Hersonista samaan aikaan kun Ukrainan joukkojen vastahyökkäys on lähestynyt kaupunkia.

Patojen räjäyttäminen sodankäynnin taktiikkana on venäläisille tuttu.

”Poltetun maan taktiikka kuuluu venäläiseen sotaan, on kuulunut aina”, Kari kertoo.

Krimin vedensaanti on riippuvainen Kahovkasta

Vaikka padon räjäytys ei näytä todennäköiseltä, on Karin mukaan selvää, että läheisestä Nova Kahovkan kaupungista tullaan taistelemaan.

Kaupunki on tärkeä, sillä sieltä lähtee Pohjois-Krimin kanava, josta Krim saa kasteluveden maataloudelleen. Kanava on Krimin kasteluvedensaannin kannalta erityisen tärkeässä asemassa Kertšinsalmen sillan vaurioiduttua.

”Venäläiset ovat aika riippuvaisia vedestä, joka pumpataan Nova Kahovkasta Krimille”, Kari kertoo.

Zelenskyi on sanonut koko Pohjois-Krimin kanavan yksinkertaisesti katoavan, jos pato tuhoutuisi.

Kari pitää mahdollisena, että ukrainalaiset saavat vapautettua Hersonin marraskuun aikana pääsemättä kuitenkaan Dneprjoen yli. Hän uskoo, että joen yli alkaa tällöin tykistön kulutustaistelu venäläisjoukkojen puolustautuessa.

Oikaisu 7.10. kello 19.27: Kahovkan jokialtaassa on noin 18 kuutiokilometriä vettä, ei 18 miljoonaa kuutiokilometriä. Vesimäärä ei ole kaksinkertainen Päijänteeseen nähden vaan on samaa kokoluokkaa.

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat