Erdoğan kiitteli Ruotsia, mutta ratifioinnin aikataulusta ei kuultu taaskaan mitään

Turkin presidentti Erdoğan piti yhä esillä luovutuspyyntöjä muttei puhunut tarkoista määristä. Hänen mukaansa neuvotteluiden tarkoitus oli saada näkyviin Ruotsin asenne terrorismia kohtaan.

8.11. 19:57 | Päivitetty 8.11. 21:57

Ankara

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan kiitti tiistaina Ankarassa Ruotsin Nato-tiellä tekemiä toimia, kuten aseviennin helpottamista.

Samalla hän kuitenkin toisti jälleen vaateita esimerkiksi terrorismista epäiltyjen luovuttamisessa.

”Jaoin selkeästi odotuksemme, mitä tulee yhteisymmärrys­asiakirjan säännösten täyttämiseen konkreettisilla askeleilla”, Erdoğan sanoi tulkkauksen mukaan tavattuaan Ruotsin pääministerin Ulf Kristerssonin Ankarassa.

Erdoğan toivoi näkevänsä myönteisemmän kuvan kolmenvälisessä tapaamisessa Tukholmassa marraskuun loppupuolella.

Selkeitä viitteitä siitä, milloin Turkki voisi ratifioida Ruotsin ja Suomen jäsenyydet, ei kuultu.

Ruotsin pääministerille oli järjestetty suurieleinen vastaanotto soittokuntineen ja lippukujineen.

Erdoğan kiitti sitä, että Ruotsin pääministeri vieraili niin pian valintansa jälkeen Turkissa. Viimeksi vastaavalla tasolla on vierailtu Turkissa vuonna 2009, hän muisteli.

Presidentiltä kysyttiin, mitä osaa Madridissa solmitusta Suomen, Ruotsin ja Turkin yhteisymmärrysasiakirjasta Ruotsi ei hänen nähdäkseen ole vielä täyttänyt. Häneltä kysyttiin myös, mikä hänen vaatimuksensa terrorismista epäiltyjen luovutusten suhteen on.

Erdoğan on aiemmin puhunut julkisuudessa useammista eri luvuista luovutettavien henkilöiden määrässä.

Nyt Erdoğan sanoi, että keskustelujen tavoitteena oli nähdä Ruotsin asenne terrorismin vastaisessa taistelussa.

Presidentin mukaan se, onko luku ”30, 70 vai 100”, on erillisen keskustelun asia.

Erdoğan nimesi erikseen Turkille tärkeänä luovutettavana henkilönä toimittajan, jota Turkki on syyttänyt vallankaappausyritykseen osallistumisesta 2016.

Kristersson taas korosti, että Ruotsi ottaa hyvin vakavasti taistelun terrorismia vastaan.

”Ruotsi ymmärtää, että Turkki on ollut osallisena pitkässä ja verisessä taistelussa PKK:n terrorismia vastaan, ja että tuhannet turkkilaiset ovat olleet uhreja tässä taistelussa”, hän sanoi.

Kristersson muistutti muun muassa Ruotsin lupauksesta, jonka mukaan se antaa 10 miljoonaa kruunua eli vajaat miljoona euroa Naton kansalliselle vapaaehtoiselle rahastolle (VNCF) terrorismin vastaisen työn tukemiseen.

Hän korosti myös, että Ruotsi on kiristämässä terrorismilakejaan tämän vuoden lopussa ja ensi vuoden alussa.

Turkin Recep Tayyip Erdoğan (oik.) ja Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson tapasivat Ankarassa tiistaina.

Henkilöiden luovuttamisesta Turkkiin Kristersson sanoi, että terrorismiin liittyvä toiminta pyritään pysäyttämään Ruotsissa, kohdistuipa se Ruotsiin tai muualle.

”Olen myös alleviivannut, että kaikki tämä tapahtuu Ruotsin lainsäädännön ja niiden sopimusten puitteissa, joita Ruotsi on allekirjoittanut, kuten monet muut Nato-maat”, Kristersson sanoi omassa lyhyessä tiedotustilaisuudessaan.

Hän korosti, että tapaukset ratkaistaan yksi kerrallaan, eikä kyse ole poliittisista päätöksistä.

TURKKILAINEN asiantuntija Özgür Ünlühisarcıklı uskoi HS:n haastattelussa ennen tapaamista, ettei Turkki ratifioisi Suomen ja Ruotsin jäsenyyksiä ainakaan ennen uutta vuotta. Tähän yksi syy on myös, että lainsäädäntökalenteri on hyvin täynnä Turkissa.

Ünlühisarcıklı toimii German Marshall Fund -ajatushautomon Ankaran toimiston johtajana.

Hän arvioi, että ratifiointi kuitenkin todennäköisesti tulee ennen kesää. Muutoin paine Turkkia kohtaan kasvaisi liiaksi. Unkari ratifioi jäsenyydet todennäköisesti hyvin pian, ja silloin Turkki on viimeinen jäljellä.

”Minun arvioni on, ettei hän [Erdoğan] itse asiassa halua pitkittää tätä enää. Hän haluaa jotain, mitä voi näyttää turkkilaisille äänestäjille onnistumisena”, Ünlühisarcıklı sanoi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat