Tutkija: Demokratian kohtalon­hetkeä ei ratkaista senaatissa, vaan osavaltioissa

Yhdysvaltain vuoden 2020 vaalituloksen kiistäviä on ehdolla tehtäviin, joissa he pääsisivät järjestämään vaaleja tai olisivat vastuussa tulosten hyväksymisestä. Siihen republikaanien murskavoittoa ei tarvita.

Äänestyksen rehellisyyttä epäillyt nainen tarkkaili ääntenlaskijoita Detroitissa Michiganissa tiistaina.

9.11. 11:44 | Päivitetty 9.11. 11:52

yhdysvaltain vaaleissa jännitetään yhä valtakunnallista tulosta: kuka vie liittovaltion senaatin?

Tällä kertaa ehkä kaikkein suurin kysymys ratkaistaan Washingtonin ulkopuolella, eikä kyse ole vähemmästä kuin demokratian tulevaisuudesta Yhdysvalloissa.

”Se ei riipu senaatin paikkojen määrästä, vaan olennaisempia ovat osavaltiotason kisat”, sanoo tutkija Maria Lindén Ulkopoliittisesta instituutista.

Hän kuvasi lokakuussa julkaisemassaan kommentissa vaaleja ”demokratian kohtalonhetkeksi”.

Taustalla on entinen presidentti Donald Trump. Trump ei ole vielä julkistanut ehdokkuuttaan vuodelle 2024, mutta hänen odotetaan tekevän sen pian välivaalien jälkeen.

Trump on saanut kelkkaansa ehdokkaita, jotka uskovat valheeseen vaaliväärennöksestä Trumpin häviämissä presidentinvaaleissa.

”On paljon ehdokkaita, jotka kiistävät vuoden 2020 presidentinvaalien tuloksen. Siinä ei ollut vilppiä, mutta moni ehdokas näissä vaaleissa toistelee sitä”, Lindén sanoo.

Lue lisää: Trump lähtee ”hyvin hyvin hyvin todennäköisesti” ehdolle 2024

Osavaltioissa säädetään lakeja esimerkiksi siitä, kuinka helppo minkäkin ryhmän on päästä uurnille.

”Ihmisiä, jotka kiistävät vuoden 2020 vaalituloksen, on ehdolla tehtäviin, joissa he pääsisivät järjestämään vaaleja tai olisivat vastuussa vaalitulosten hyväksymisestä”, Lindén sanoo.

Tähän ei tarvita ”punaista aaltoa” eli republikaanien murskavoittoa.

Riittäisi, että parissa vaa’ankieli­osavaltiossa Trumpin käskyläisiä pääsisi asemaan, joka päättää vaalien lopputuloksesta. Se saattaisi johtaa tilanteeseen, jossa tiukalle menneiden vaalien lopputulos kiistettäisiin. Vähimmillään seuraisi pitkiä oikeusjuttuja ja uudelleenlaskentoja sekä vaalien uskottavuuden horjuttamista.

Tällaisia osavaltioita ovat näissä vaaleissa esimerkiksi Arizona ja Michigan.

Yksi tunnetuista vaalinkiistäjistä on republikaanien Kari Lake Arizonassa. Hän on jo vihjaillut epäilyjä välivaalien rehellisyydestä, vaikka ääntenlasku on vielä kesken. Tätä kirjoittaessa Lake on Arizonan kuvernöörinvaalin ääntenlaskussa tappiolla.

Arizonan kuvernööriksi pyrkivä Kari Lake on yksi republikaaneista, jotka ovat levittäneet Trumpin valheita vaaliväärennöksestä.

Vaaleista ei tullut odotettua republikaanien valtakunnallista suurvoittoa, mutta vaalidenialistien menestyksestä on vaikeampi sanoa.

Trumpilaisten odotettua vaisumpi tulos voisi johtaa republikaaneissa lopputulokseen, että äärimmäisin linja ei sittenkään ole toiminut. Trumpin tukemat ehdokkaat ovat hävinneet esimerkiksi Pennsylvaniassa tärkeät vaalinsa.

”Esivaaleissa äänestää aika harva, joten niissä pärjää usein raflaava ehdokas. Ne, jotka vaivautuvat äänestämään, lämpenevät äärimmäisimmille mielipiteille. Lopullisessa kisassa toista puoluetta vastaan menestys voi olla huonompi”, Lindén sanoo.

Republikaanien puolue-eliitti on jo ollut tyytymätön ehdokasasetteluun. Monella ehdokkaalla ei ole ollut paljon muita ansioita kuin uskollisuus Trumpille.

Demokratia toki ei olisi luhistumassa yhdestä iskusta, vaikka vaalinkiistäjät valtaisivat joitain avainpaikkoja. Järjestelmässä on heikkouksia, mutta myös lukkoja.

”Tällä hetkellä näyttää lupaavasti siltä, että uusi vaalilaki ehdittäisiin säätää ennen vuoden loppua”, Lindén sanoo.

Uusi kongressi aloittaa työnsä vasta ensi vuoden puolella, joten vaalilaki olisi varmempi säätää ennen kuin uusi kongressi aloittaa, vaikka sinne ei olekaan tulossa republikaanien suurenemmistöä.

Vanha vaalilaki on 135-vuotias, ja uudessa laissa määriteltäisiin tarkemmin, miten toimitaan, jos toinen ehdokas kiistää lopputuloksen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat