Venäjän vetäytyminen voisi mahdollistaa Ukrainan etenemisen jopa Krimille

Jos Ukraina etenisi Krimin rajalle, se kykenisi tekemään tärkeitä iskuja syvälle venäläisasemiin. Pekka Toveri suhtautuu varauksellisesti tähän skenaarioon mutta sanoo, että ukrainalaiset ovat osoittaneet kykenevänsä yllättämään.

Tuhottu venäläistankki Ivanivkan kylän lähistöllä Hersonin alueella keskiviikkona.

10.11. 18:50

”Mennäänpäs mokoman suon yli, että heilahtaa”, kapteeni Kaarna rohkaisi Tuntemattomassa sotilaassa punakoneen tulitukseen jämähtäneitä sotilaita.

Jämähtäminen uhkaa rintamatilannetta myös Ukrainassa Hersonin maakunnassa.

Keskiviikkona Venäjä ilmoitti vetäytyvänsä Dneprjoen itäpuolelle. Tämä olisi suuri voitto Ukrainalle, mutta samalla se tietäisi ukrainalaisjoukoille mahdollisesti merkittävää lisähaastetta uusien etenemisten osalta Hersonin maakunnassa.

Vastassa kun on leveä Dneprjoki, jota ei joukkojen kanssa ylitetä niin ”että heilahtaa” –  varsinkin, kun tuleva talvi hankaloittaa sotatoimia muutenkin.

Lue lisää: Vetäytyminen Hersonista pyrittiin selittämään vastuullisuudella – televisiossa nähtiin kömpelö lähetys

Ensimmäinen haaste olisi se, kuinka Dneprin voisi ylittää, sillä esimerkiksi Hersonin kaupungin koillispuolella oleva Antonivkan yli 1,3 kilometriä pitkä silta on ainakin osittain tuhoutunut.

Tilapäiset siltarakennelmat tai lauttayhteydet ovat periaatteessa mahdollisia, mutta ne ovat hyvin haavoittuvia vihollisen iskuille ja leveälle joelle vaikeita rakentaa ja hallita. Yksi mahdollinen ylityspaikka olisi ylempänä jokijuoksulla oleva Kahovkan pato.

Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän johtaja, everstiluutnantti Simo Pesu tosin muistuttaa, että vetäytyvät venäläisjoukot varmistanevat sen, ettei Kahovkan padon ylitse noin vain tulla. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi padon osittaista tuhoamista.

”Ukraina on asteittain murentanut venäläisen puolustusta eikä ole nyt ollut hyökkäämässä vaan katsonut, ettei se ole sille edullista. Sateiden pehmentämä jokisuiston maasto ei oikein nyt tue hyökkäystä”, Pesu sanoo.

Jos ukrainalaisjoukot kuitenkin pääsisivät Dneprin ylitse, olisi niitä idässä vastassa vahvasti linnoittautuneet venäläisjoukot. Maajoukkojen etenemistä hidastaisi myös tuleva kylmyys, raskaille sotakoneille vaikea märkä maa sekä puiden lehtien pudottua syntynyt suojattomuus ilmatiedustelulta.

Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri arvioi, että eteläisessä Hersonissa Ukrainan tulevien etenemisten esteenä on nimenomaisesti leveä Dnepr ja sen tuomat haasteet.

”Ukrainalla ei ole edellytyksiä tehdä suuria operaatioita, mutta pienempiä kylläkin. Sellaisia, joissa alueita vapautetaan kylä kylältä. Venäläiset puolestaan ovat siirtyneet puolustusasemiin, ja he yrittävät nyt vain pitää kiinni ryöstetyistä alueista.”

Ukrainan johto on suhtautunut hyvin epäileväisesti Venäjän vetäytymisilmoitukseen. Ukraina on sanonut uskovansa venäläisiä vasta sitten, kun Ukrainan lippu liehuu Hersonin kaupungin yllä.

”Venäläisten kaikkiin ilmoituksiin on suhtauduttava hyvin skeptisesti, koska he tuppaavat valehtelemaan”, Toveri sanoo.

Hän kuitenkin uskoo, että Venäjä on vetäytymässä, koska taistelutilanne on venäläisille liian tukala ja joukkojen huolto Dneprin länsipuolella liian hankalaa. Edessä on hänen arvionsa mukaan silti vielä taisteluita, koska Venäjä haluaa viivyttää tilannetta saadakseen joukkonsa ja kalustonsa turvaan joen itäpuolelle.

Taisteluita on odotettavissa erityisesti Hersonin kaupungissa, Toveri arvioi. Myös Pesu katsoo, etteivät taistelut Hersonin länsirannalla ole vielä päättyneet.

Venäläisten viimeksi kuluneiden kuukausien aikana kokemat tappiot ja huoltovaikeudet huomioiden Pesu arvioi, että venäläisten vetäytymisen valmistelu on pakon sanelemaa sotilaallista käytäntöä, jonka Venäjän poliittisen johdon on ollut vain pakko niellä.

Jos Venäjä ilmoituksensa mukaisesti todellakin vetäytyy Dneprin itäpuolelle, tarjoutuisi Ukrainalle maallikon silmiin kuitenkin mahdollisuus päästä Krimin porteille asti.

Hersonin kaupunki sijaitsee Dneprjoen länsirannalla. Joen ylittäminen on ukrainalaisjoukoille suuri haaste.

Kun karttaa katsoo, on Dneprin ylittävältä Kahovkan padolta noin 60 kilometriä Krimin niemimaan rajalle. Ukrainalaisjoukkojen eteneminen etelään jättäisi Hersonin niemen kärjessä olevat venäläisjoukot pussinperälle mottiin.

Samalla Ukrainalle avautuisi strategisesti merkittävä sijainti Krimin osalta. Hersonin ja Krimin rajalta se ylettyisi tekemään iskuja syvälle venäläisasemiin ja uhkaamaan Venäjän maayhteyttä Krimille.

Toveri suhtautuu varauksellisesti esitettyyn skenaarioon, jonka mukaan ukrainalaiset leikkaisivat Kahovkasta Krimin rajalle.

”Se olisi niin vaativa operaatio, etten usko että ukrainalaiset lähtevät sellaista tekemään. Toisaalta ukrainalaiset ovat osoittaneet kykenevänsä yllättämään”, Toveri sanoo.

”Kaikki on teoriassa mahdollista, mutta käytännössä kyse on voimavarojen riittävyydestä”, arvioi puolestaan Pesu.

Lokakuun alkupuolella Venäjä koki jo tuntuvan tappion, kun Krimille Venäjältä huoltoyhteyden tarjoavalle Kertšinsalmen sillalle tehtiin pommi-isku. Silta vaurioitui vain osittain, mutta isku osoitti niemimaan haavoittuvuuden.

Sillan korjaustyöt ovat edelleen kesken ja ne tulevat kestämään vielä pitkään. Vaikka silta saadaankin korjattua, on maayhteys Krimille kuitenkin elintärkeä muun muassa vesihuollon vuoksi. Siksi Krimin maayhteyden hallinnoiminen olisi Ukrainalle mittava voitto.

Krimin huoltoyhteyksien uhkaaminen olisi Ukrainalle myös yksi askel kohti maan lopullisista tavoitetta eli kaikkien Venäjän valtaamien alueiden, myös Krimin, palauttamista Kiovan alaisuuteen.

Sen sijaan, että Ukraina yrittäisi päästä Dneprin ylitse Kahovkasta Krimin rajalle, pitää Toveri mahdollisempana pyrkimystä edetä pohjoisempaa Zaporižžjasta kohti Mariupolia. Tässäkin vaihtoehdossa tavoitteena olisi Venäjän maayhteyden katkaiseminen Krimille.

Rintamalinja Zaporižžjasta Asovanmeren rannalle olisi kuitenkin huomattavasti pidempi kuin Kahovkasta Krimin rajalle ja siksi haavoittuvaisempi sivusta tuleville hyökkäyksille, niin idästä kuin lännestäkin.

”Näitä mahdollisuuksia ne siellä Ukrainan yleisesikunnassa nyt miettivät. Joku sotajuoni siellä varmaan keksitään”, Toveri sanoo.

Vaikka Ukraina ei Dnepriä pidemmälle itään nyt lähtisikään, mahdollistaa jo joelle pääsy syvemmän iskukyvyn venäläisten asemiin. Esimerkiksi Ukrainan käyttämillä Himars-raketinheittimillä yltää jo hyvin Dnepriltä Krimin rajalle.

Pesu pitää Ukrainalle Hersonin länsirannan takaisinvaltausta suurena saavutuksena. Se kun on välttämätön edellytys, jos Ukraina aikoo tulevaisuudessa taistella myös Krimin niemimaasta.

”Mutta eihän me tiedetä, mitä taistelukentällä tulee tapahtumaan. Kyllä ne komentajat asiansa hoitavan paikan päällä”, Pesu sanoo.

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat