Espanja pehmentää lakia, jonka nojalla Katalonian ­johtajat tuomittiin vankilaan

Yhdeksän poliitikkoa ja aktivistia sai pitkät tuomiot kapinasta Katalonian itsenäisyysäänestyksen takia. Heidät on armahdettu jo aiemmin.

Itsenäisyysmieliset protestoivat Katalonian entisten johtajien tuomitsemista vankilaan Barcelonassa lokakuussa 2019

11.11. 3:54

Espanjan hallitus aikoo eroon rikosnimikkeestä, jonka nojalla Katalonian johtajat saivat pitkät vankilatuomiot, koska he yrittivät irtautua Espanjasta syksyllä 2017. Asiasta uutisoivat muun muassa sanomalehdet El País ja La Vanguardia.

Seitsemän Katalonian aluehallituksen poliitikkoa ja kaksi kansalaisjärjestön johtajaa sai kapinasta 9–13 vuoden vankilatuomiot lokakuussa 2019. Osa oli ollut tutkintavankeudessa lähes kaksi vuotta. Heidät armahdettiin syyskuussa 2021.

Nyt Espanjan pääministerin Pedro Sánchezin vasemmistohallitus aikoo poistaa laista kapinan (sedición) rikosnimikkeen. Tilalle tulisi vakavien yhteiskunnallisten järjestyshäiriöiden (desórdenes públicos agravados) rikosnimike.

Sánchez kertoi tv-kanava La Sextan haastattelussa, että uusi rikosnimike olisi paremmin linjassa muiden Euroopan maiden lainsäädännön kanssa. Hän antoi ymmärtää, että sen nojalla jaettavat tuomiot olisivat myös kevyempiä.

Sánchez perusteli uudistusta La Vanguardian mukaan sanomalla, että nykyinen rikosnimike on vuodelta 1822, jolloin ”tehtiin sotilasvallankaappauksia” ja ”onneksi Espanja on muuttunut parempaan suuntaan”. Hän myös sanoi suoraan, että lakiesityksen tarkoitus on vähentää jännitteitä Kataloniassa.

Sánchezin esitys on tarkoitettu kädenojennukseksi itsenäisyysmielisille puolueille ja erityisesti Katalonian tasavaltalaisvasemmistolle (ERC), jonka tukeen Sánchezin vähemmistöhallitus nojaa Espanjan parlamentissa muun muassa saadakseen hyväksyttyä Espanjan ensi vuoden budjetin.

Itsenäisyysmieliset toivottivat lakiesityksen tervetulleeksi, mutta he ovat vaatineet sen sijaan armahdusta kaikille, joita yhä uhkaavat seuraamukset.

Espanja haluaa yhä oikeudenkäyntiin esimerkiksi Katalonian entisen aluejohtajan Carles Puigdemontin, joka lähti maanpakoon. Keväällä 2019 hänet valittiin eurovaaleissa Espanjan edustajaksi EU-parlamenttiin.

Katalonian itsenäisyysjohtajien tuomiot tulivat aluehallituksen lokakuussa 2017 järjestämästä äänestyksestä, jonka nojalla Katalonia julistautui itsenäiseksi. Itsenäisyyttä tukevaa tulosta ei todellisuudessa voinut pitää kansan todellisena mielipiteenä, koska vastustajat pääosin boikotoivat äänestystä, jonka Espanjan oikeislaitos ja hallitus olivat tuominneet laittomaksi.

Espanjan silloinen pääministeri, oikeistolainen Mariano Rajoy erotti Katalonian aluehallituksen, hajotti alueparlamentin ja järjestytti uudet aluevaalit. Katalonialaiset eivät kuitenkaan rangaisseet itsenäisyysmielisiä puolueita, vaan äänestivät niille jälleen paikkaenemmistön alueparlamenttiin – vaalijärjestelmän ansiosta alle puolilla äänistä, kuten aiemminkin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat