Siirtolais­tilanne vaikeutuu Ukrainan varjossa, Väli­meren maat penäävät muilta vastuuta

Ensi linjan maiden keskinäiset ristiriidat ovat kärjistyneet. Se voi vaarantaa Ranskan vaivoin neuvotteleman poliittisen sopimuksen siirtolaisten jaosta.

Madridissa järjestettiin 26. kesäkuuta mielenosoitus Espanjaan pyrkineiden siirtolaisten kuolemien takia. Yli 20 siirtolaista kuoli yrittäessään päästä Marokosta Espanjalle kuuluvaan Pohjois-Afrikassa sijaitsevaan Melillaan.

15.11. 2:00 | Päivitetty 15.11. 6:39

Bryssel

EU-maihin tulleiden turvapaikanhakijoiden määrät ovat kasvaneet jyrkästi syksyn aikana, ja osassa EU-maita siirtolaisten vastaanotto natisee liitoksissaan paineen alla.

Samalla myös EU-maiden väliset ristiriidat ovat kasvaneet. Jälleen riidellään siitä, miten vastuu tulijoista jakautuisi tasaisemmin.

EU-maihin on saapunut Ukrainasta yli neljä miljoonaa pakolaista Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Ukrainasta tulevat saavat oleskeluluvan, eikä heidän tarvitse hakea turvapaikkaa, mutta heidänkin tulonsa on täyttänyt vastaanottojärjestelmää.

Tulijoiden määrän kasvu näkyy esimerkiksi EU-pääkaupunki Brysselissä, jossa hätämajoituspaikat ovat tupaten täynnä. Ihmisiä nukkuu kaduilla, ja huoli heidän kohtalostaan tulevana talvena kasvaa.

Belgiassa arvioidaan, että maan tämän vuoden turvapaikkahakemusten määrä nousee 45 000:een hakemukseen eli lähes samalle tasolle kuin vuonna 2015.

Tuon syksy on jäänyt monen mieleen: muun muassa Syyriasta ja Irakista saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita Eurooppaan, myös Suomeen asti.

Koronapandemian aikana liikkuminen väheni, ja samoin putosivat myös turvapaikanhakijoiden määrät, mutta se jäi tilapäiseksi ilmiöksi.

Uusien tulijoiden lisäksi liikkeellä on koronarajoitusten takia jumissa olleita turvapaikanhakijoita, jotka nyt vaihtavat maata. Eniten heitä on tullut Syyriasta ja Afganistanista.

Sisäpolitiikka näkyy nopeasti maahanmuuttopolitiikassa. Italiassa valtaan tuli oikeistohallitus, joka ensi töikseen esti mereltä pelastettuja siirtolaisia kuljettanutta Ocean Viking -alusta tulemasta maihin Italiassa.

Siirtolaisia Ocean Viking -aluksella 11. marraskuuta. Ranska otti Italian käännyttämän laivan vastaan.

Ranska päästi aluksen Toulonin satamaan ja ilmoitti saman tien, että se purkaa Italian kanssa aiemmin tehdyn sopimuksen 3 500 siirtolaisen vastaanotosta.

Italian tuoreen sisäministerin Matteo Piantedosin mukaan Italia on tänä vuonna ottanut vastaan jo 90 000 siirtolaista, joten muidenkin olisi aika tehdä osansa.

Italia, Kreikka, Kypros ja Malta julkistivat viime lauantaina yhteisen lausunnon, jonka mukaan EU-maiden välille on saatava sopimus vastuiden jaosta. Verkkolehti Politicon mukaan maat myös syyttävät kansalaisjärjestöjä siitä, että ne pahentavat tilannetta omalla meripelastustyöllään, kun ne eivät toimi yhdessä kansallisten viranomaisten kanssa.

Siirtolaisia tulee myös lentoteitse Länsi-Balkanille jatkaen siitä eteenpäin. EU-maita on huolestuttanut se, että esimerkiksi Serbia on antanut viisumivapauksia Afrikan maille, jotka eivät tunnusta Kosovoa.Tulijapaine kohdistuu kovimmin Itävaltaan.

Suomessa turvapaikanhakijoiden määrä on yhä poikkeuksellisen matala. Eniten kasvua on Venäjältä tulijoissa.

Siirtolaismäärien kasvaessa näyttää yhä nolommalta, että EU:n pitkään lupaama turvapaikkapolitiikan uudistus on edelleen levällään. Sen ytimessä on juuri vaatimus siitä, että kovimmassa paineessa olevien vastaanottajamaiden eli lähinnä Välimeren maiden taakkaa jaettaisiin muiden jäsenmaiden kesken.

Taakanjako tarkoittaisi konkreettisesti sitä, että turvapaikanhakijoita siirrettäisiin etulinjan maista muihin EU-maihin. Joka maalla olisi kiintiö, paljonko hakijoita tulisi ottaa vastaan.

Osa maista vastustaa tätä jyrkästi. Siksi syksyllä 2020 tehty uudistusehdotus jumittaa edelleen.

Tämän vuoden kesäkuussa silloinen puheenjohtajamaa Ranska sai aikaan ”solidaarisuusjulistuksen”, poliittisen sopimuksen siirtolaisten sisäisistä siirroista, mutta se ei ole edennyt käytäntöön. Sopimuksessa on mukana 21 maata myös EU:n ulkopuolelta. Joukosta puuttuvat muun muassa Itävalta, Unkari, Puola, Slovakia, Viro, Tanska ja Ruotsi.

Suomi on mukana, mutta konkreettinen osallistuminen vaatii vielä hallituksen päätöksen. Käytännössä sisäinen siirto tarkoittaisi Suomen osalta noin kahdensadan turvapaikanhakijan vastaanottoa jostakin toisesta EU-maasta.

”Olemme hyvin aktiivisesti neuvottelemassa EU-tason ratkaisua. On Suomen näkökulmasta keskeistä, että unionilla on yhteiset pelisäännöt ja pystymme toimimaan heti esimerkiksi tilanteissa, joissa turvapaikanhakijoita käytetään hybridivaikuttamisen välineinä”, sanoo ylijohtaja Minna Hulkkonen sisäministeriön maahanmuutto-osastolta.

Ranskan ja Italian tuore kiista on huono merkki sopimuksen pitävyyden kannalta, etenkin kun Ranska itse irtisanoi lupauksensa ottaa siirtolaisia Italiasta.

Tarvittaessa EU-maat kykenevät nopeaan toimintaan. Kun Valko-Venäjä ohjasi siirtolaisia järjestelmällisesti EU-alueelle vuosi sitten, unioni antoi kohteina oleville Puolalle, Latvialle ja Liettualle oikeuden tehdä määräaikaisia poikkeuksia turvapaikkasäädöksiin.

uudistuksen eteneminen on hyvin paljon kiinni kulloisestakin EU-puheenjohtajamaasta. Nykyinen puheenjohtaja Tšekki yrittää muotoilla solidaarisuuden lakiteksteiksi, mikä ei ole maailman helpoimpia tehtäviä.

Seuraavana vuorossa on ensin Ruotsi, jonka uuden hallituksen maahanmuuttolinja vaikuttaa tiukentuvan. Se voi heijastua intoon pitää asiaa vauhdissa EU:ssa.

Vuoden 2023 jälkipuoliskolla puheenjohtajana on Espanja, joka aikoo ulkoministerinsä José Manuel Albaresin mukaan nostaa maahanmuuton ajamiensa asioiden kärkipaikalle Ukrainan tilanteen lisäksi.

Espanjan ulkoministeri José Manuel Albares.

”Espanja pyrkii sopimukseen, joka on kaikille tasapainoinen solidaarisuuden ja vastuun osalta. À la carte -solidaarisuus ei toimi”, Albares sanoi viime viikolla Brysselissä, kun HS ja joukko muita eurooppalaismedioita haastattelivat häntä.

À la carte -solidaarisuus tai valikoiva solidaarisuus tarkoittaa sitä, että maat voivat vapaaehtoisesti valita, miten ne tekevät osansa turvapaikanhakijoiden sijoittumisessa Eurooppaan.

Albares vaikuttaa olevan jo varma siitä, että sopimusta ei ennen Espanjan vahtivuoroa saada aikaan.

Espanja on yksi etulinjan maista Afrikasta Eurooppaan suuntautuvassa maahanmuutossa. Sen alueella on myös EU:n ainoa maaraja Afrikan kanssa, Pohjois-Afrikan Ceutassa ja Melillassa.

Raja on ollut levoton: kesäkuussa suuri joukko afrikkalaisia siirtolaisia yritti päästä Pohjois-Marokosta Melillaan, mikä johti 23 siirtolaisen kuolemaan. Jälkipyykki Espanjassa jatkuu yhä, ja viranomaisilta vaaditaan selvitystä kuolemista.

Espanjan Melillan ja Marokon välillä on ollut jo pitkään raja-aita, jonka iso joukko siirtolaisia yritti kesäkuussa ylittää.

Albaresin mukaan mikään maahanmuuttosopimus ei tule onnistumaan, ellei EU tee yhteistyötä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa.

Tanska on suunnitellut, että se lähettäisi Tanskaan pyrkivät turvapaikanhakijat Afrikassa sijaitsevaan Ruandaan odottamaan hakemuksensa käsittelyä. Albaresin mukaan yhteistyö lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa ei tarkoita Tanskan mallia:

”Se ei ole ollut mielessäni sekuntiakaan, kun mietin ratkaisua. Se ei ole eurooppalainen tapa toimia.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat