Asiantuntija Ruotsin vakoilu­syytteistä: ”Toivottavasti tämä avaa suomalaisten silmät”

Kahta veljestä syytetään Venäjän hyväksi vakoilusta Ruotsissa. Asiantuntijan mukaan myös Suomi on ulkomaisille tiedusteluille kiinnostava kohde.

Kuvassa Säpon poliisitalon sisäänkäynti Solnassa Bolstomtavägenillä.

11.11. 19:15

RUOTSISSA on nostettu syytteet kahta veljestä vastaan vakoilusta Venäjän hyväksi. Kansallisen turvallisuusyksikön syyttäjät syyttävät 42-vuotiasta Peyman Kiaa ja 35-vuotiasta Payam Kiaa törkeästä vakoilusta ja salaisten tietojen väärinkäytöstä.

Epäillyt rikokset ovat syytteiden mukaan tapahtuneet kymmenen vuoden aikana ja jatkuneet aina veljesten viime vuonna tapahtuneeseen kiinniottoon saakka. Keski-Ruotsissa asuneet veljekset otettiin kiinni vuosi sitten marraskuussa.

Toinen epäillyistä on 42-vuotias Peyman Kia

Lue lisää: Veljeksille syytteet Venäjälle vakoilusta, tekivät töitä Säpossa ja armeijan tiedustelussa

Vakoojia voi olla vaikea saada kiinni, mikäli he ovat päässeet sisään järjestelmään ja toimivat varovaisesti yhteydenotoissaan, toteaa Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri. Esimerkkejä on useita esimerkiksi kylmän sodan ajalta, jolloin tiedustelutoiminta oli vilkasta.

Kenraalimajuri evp. Pekka Toveri

“Ei tässä sinällään ole mitään uutta. Hyvä, että välillä jäävät kiinnikin”, Toveri sanoo.

Toverin mukaan on vaikea arvioida, ovatko Ruotsissa pidätetyt veljekset onnistuneet välittämään Venäjälle Suomen kannalta oleellisia tietoja. Se, millaisiin tietoihin heillä on ollut pääsy, riippuu paljon muun muassa tehtävästä ja asemasta.

Ruotsin viranomaisten mukaan rikosepäilyt ovat vakavia, koska epäillyt rikokset ovat kohdistuneet Ruotsin tiedustelu- ja turvallisuuselimiin.

Syytetyt veljekset ovat työskennelleet Ruotsissa sekä turvallisuuspalvelu Säpon että armeijan tiedustelu- ja turvallisuuspalvelu Mustin palveluksessa, kertoo Ruotsin yleisradio SVT.

Ruotsalaislehti Dagens Nyheterin tietojen mukaan vanhempi veli olisi palvellut tiedustelun KSI-osastolla. Kyseessä on Ruotsin salaisin tiedustelu­organisaatio, jota on kutsuttu erityisen tiedonhankinnan toimistoksi.

Uppsalan julkisia vessoja saatettiin hyödyntää vakoilumateriaalin välityksessä. Materiaalia jätettiin vessaan, josta toinen henkilö haki sen.

Ruotsin näkökulmasta tilanne on erittäin huolestuttava, mikäli maan tiedustelupalveluista on vuodettu tietoa Venäjälle, sanoo Jyväskylän yliopiston turvallisuus ja strateginen analyysi -maisteriohjelman koulutusvastaava, lehtori Panu Moilanen. Hän ei silti ole yllättynyt syytteistä.

Panu Moilanen

“On ollut tieto siitä, että Suomessa ja Ruotsissa pyritään harjoittamaan vakoilua. Toivottavasti tämä avaa suomalaisten silmät.”

“Meillä moni suomalainen ajattelee, että Suomi tai Pohjoismaat eivät olisi kiinnostavia laittoman tiedustelun kohteita, mutta kyllä me olemme.”

Suomeen kohdistuu jatkuvasti aktiivista vakoilua, ja Suomessa toimii kymmeniä tiedustelupalvelujen tiedustelu-upseereita, sanoi suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari tiedotustilaisuudessa maaliskuussa. Supon mukaan eniten Suomi kiinnostaa Venäjää ja Kiinaa.

Syyt siihen, miksi Suomea vakoillaan, ovat moninaiset. Suomella oli kylmän sodan aikana perinteinen asema idän ja lännen rajamaana, Moilanen pohtii. Toisaalta myöhemmin EU-jäsenyys on liittänyt Suomen vahvasti osaksi länsimaita.

“Tiukasti länteen integroituneena maana Suomi on yksi väylä saada tietoa – ei ainoastaan Suomesta – vaan yleisesti läntisen maailman toimintatavoista”, Moilanen sanoo.

Venäjän tiedustelutoimintaa Suomessa helpottaa myös maantieteellinen läheisyys.

“Naapurussuhde on sellainen, että kanssakäynti on vilkasta, mikä on lisännyt varmasti myös Suomen hyödyntämistä laittomaan tiedonhankintaan.

Moilanen pitää todennäköisenä, että Suomen vastatiedustelua on lisätty jo selvästi ennen kuin Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksensä Ukrainassa helmikuussa. Kansainvälinen poliittinen tilanne on kiristynyt useamman vuoden ajan.

“Myös yliopistoissa ja muissa sellaisissa organisaatioissa, joissa ei ole perinteisesti varauduttu vakoiluun pitäisi asennoitua siihen, että niillä saattaa olla hallussaan myös ulkomaisia toimijoita kiinnostavia tietoja.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat