Istanbulin isku voi heijastua myös Suomen ja Ruotsin Nato-prosesseihin, tutkija arvioi

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta arvioi, että Istanbulin iskussa yhdistyvät kaikki Turkin närästyksen kohteet samassa tarinassa.

Poliisi eristi aluetta Istanbulissa Taksim-aukiolla sunnuntain iskun jälkeen.

14.11. 18:25 | Päivitetty 14.11. 19:28

Istanbulissa sunnuntaina nähty pommi-isku ei ollut täysin odottamaton. Näin arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija, Turkkiin erikoistunut Toni Alaranta.

Paine Kurdistanin työväenpuoluetta PKK:ta vastaan on kasvanut viime aikoina, kun Turkki on muun muassa tehnyt kohdistettuja iskuja puolueen tärkeitä toimijoita kohtaan.

Samaan aikaan käynnissä ei ole ollut poliittista prosessia kurdikysymyksen ratkaisemiseksi.

”Vastareaktio tulee jossain vaiheessa. Jotain tällaista voidaan odottaa jatkossakin”, Alaranta sanoo.

Hän mukaansa isku voi olla PKK:lle keino näyttää, ettei terrorismin vastaisen taistelun siirtäminen Syyriaan ja Irakiin ole mahdollista.

“Jos ei ole mitään poliittista prosessia, niin sitten isketään myös Turkin sisällä ja osoitetaan se, etteivät tavalliset kansalaisetkaan voi saada kurdikysymystä kokonaan pois päiväjärjestyksestä”, Alaranta arvioi.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta.

Sunnuntaina Istanbulin keskustassa, vilkkaalla İstiklalin ostoskadulla tapahtuneessa iskussa kuoli ainakin kuusi ihmistä ja haavoittui yli 80, uutistoimistot kertoivat.

Turkin sisäministeri Süleyman Soylu syytti Reutersin mukaan PKK:ta ja sen Syyriassa toimivaa sisarjärjestöä YPG:tä iskusta.

Hänen mukaansa käsky iskuihin oli annettu Pohjois-Syyrian Kobanêsta, missä Turkin joukot ovat viime vuosina tehneet iskuja YPG:tä vastaan.

Epäillyn tekijän kerrottiin turkkilaismedian mukaan myös olleen matkalla Kreikkaan.

PKK on luokiteltu terroristijärjestöksi EU:ssa ja Yhdysvalloissa toisin kuin Syyrian PYD-puolue ja YPG.

Muun muassa Reuters uutisoi myöhemmin maanantaina PKK:n kiistäneen osallisuutensa iskuun. Myös kurdijohtoiset Syyrian demokraattiset joukot (SDF) kiistivät osallisuutensa.

Alaranta kommentoi asiaa tätä ennen. STT:lle hän sanoi, että myös esimerkiksi äärijärjestö Isis tai muut Syyriassa toimivat ääri-islamistiset ryhmät ovat saattaneet olla iskun takana.

Alarannan mielestä iskun tukinnassa kannattaisi toistaiseksi pitää jäitä hatussa.

”Kaikki nämä [Turkin] närästyksen kohteet ovat samassa tarinassa. Väkisinkin tulee mieleen, että miten tämä voi sopia niin hyvin yhteen sen kaiken kanssa, mitä Turkki ajaa tällä hetkellä”, hän sanoo.

Alaranta sanoo kiinnittäneensä huomiota iskua koskeneessa uutisoinnissa muun muassa Turkin vahvaan reaktioon, kun Yhdysvallat esitti surunvalittelunsa iskuista.

Turkin ja Yhdysvaltojen välejä on hiertänyt se, että Yhdysvallat on tukenut YPG:tä Syyriassa osana äärijärjestö Isisin vastaista taistelua.

Soylu rinnasti Reutersin mukaan Yhdysvaltojen viestin siihen, että ”murhaaja saapuu yhtenä ensimmäisistä rikospaikalle.”

”Minusta se on todella raju veto. Minusta se tarkoittaa sitä, että Turkki haluaa nyt erityisesti Yhdysvaltoja kohtaan edelleen voimakkaammin signaloida sitä, että se ei ole tyytyväinen tähän Syyrian tilanteeseen.”

Tätä kautta iskut voivat heijastua myös Suomen ja Ruotsin Nato-prosesseihin, Alaranta uskoo.

”Voisi olettaa, että [presidentti Recep Tayyip] Erdoğan tulee entistäkin kovemmin painamaan sitä argumenttia päälle, että Turkin turvallisuushuolia ei ole otettu vakavasti, ja nyt on korkea aika ottaa ne vakavasti”, Alaranta sanoo.

”Jos hän haluaa, hänellä on tässä yksi iso argumentti lisää jatkaa sitä kovistelua ja prosessin blokkaamista. Ja luulen, että se on sitten yhteydessä siihen, että signaloidaan Yhdysvaltojen päähän.”

Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) sanoi maanantaina tiedotustilaisuudessa, ettei usko Istanbulin pommi-iskun vaikuttavan ratifiointiprosessiin muuten, ”kuin että Turkki alleviivaa entistä enemmän terrorismi­argumenttinsa tärkeyttä”.

Turkki on Unkarin ohella toinen viimeisistä jäsenmaista, jotka eivät ole ratifioineet Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä. Turkki on toistuvasti peräänkuuluttanut mailta konkreettisia askeleita terrorismin torjunnassa.

Madridin huippukokouksessa kesällä solmitussa kolmen välisessä yhteisymmärrysasiakirjassa Turkki, Suomi ja Ruotsi sopivat, etteivät jälkimmäiset tue YPG:tä tai PYD:tä.

Turkki on nyt ilmaissut tyytyväisyytensä esimerkiksi siihen, kuinka Ruotsin ulkoministeri otti hiljattain hyvin selkeäsanaisesti etäisyyttä kyseisiin kurdiorganisaatioihin.

Alaranta pitäisi toivottavana, että myös Natolla olisi vastaisuudessa isompi rooli kurdikysymyksen ratkaisemisessa ja poliittisen prosessin synnyttämisessä. Viime aikoina Turkin terrorismihuolien käsittely on jäänyt pitkälti Suomen ja Ruotsin harteille.

”Sellainen yksioikoinen puhe Naton piiristä ja [pääsihteeri Jens] Stoltenbergin suulla, että ymmärretään Turkin huolia ja terrorismi pitää ottaa vakavasti, niin se on liian yksioikoista pidemmän päälle.”

”Kyllä Natolla pitäisi olla jonkin sellainenkin linja, jossa Turkkia patistetaan siihen poliittiseen prosessiin.”

Myös turkkilaistutkija Murat Yeşiltaş liittää iskut nyt saatujen tietojen valossa Turkin terrorismin vastaisiin operaatioihin Pohjois-Irakissa ja Pohjois-Syyriassa ja tulkitsee ne reaktiona tähän.

Yeşiltaş toimii ulkopolitiikan tutkimuksen johtajana SETA-ajatushautomossa, jonka katsotaan olevan lähellä Turkin hallintoa.

Hän uskoo, että isku on omiaan nyt johtamaan Turkin terrorismin vastaisen taistelun kiihtymiseen niin Turkin ulkopuolella kuin maan sisälläkin.

Nato-prosessiin hän ei suoraan ota kantaa.

Yeşiltaş toteaa, että Suomeen suhtaudutaan Turkissa eri tavalla kuin Ruotsiin, sillä Euroopan maiden joukossa Suomea pidetään maana, joka ei tue PKK:n toimintaa. Nyt Ruotsikin on kiristämässä terrorisminvastaista lainsäädäntöään, minkä Yeşiltaş uskoo miellyttävän Turkissa.

Hän uskoo, että isku voisi joka tapauksessa johtaa ainakin eurooppalaisen retoriikan muutokseen. Näin olisi siinä tapauksessa, että tiedot iskusta vakuuttaisivat Euroopan maita siitä, että Turkki olisi oikeassa myös YPG:n terroristisesta luonteesta.

Sekä Yeşiltaş että Alaranta uskovat, että iskulla voi olla myös sisäpoliittisia vaikutuksia Turkissa.

Turkissa odotetaan ensi kesän vaaleja. Yeşiltaş muistuttaa, että kurdien äänet ovat näissä vaaleissa hyvin tärkeitä. Isku voi vaikeuttaa kurdipuolue HDP:n ja muun opposition yhteistyötä.

Ryhmien yhteistyö olisi omiaan vaikeuttamaan presidentti Erdoğanin urakkaa vaaleissa.

Alaranta viittaa samaan.

”Tällä [iskulla] pystytään mahdollisesti blokkaamaan opposition ja kurdiryhmien yhteistyötä, mitä todennäköisesti yritetään jossain muodossa viritellä vaalien alle”, hän sanoo.

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat