Iran ei ole tuominnut tuhansia mielenosoittajia kuolemaan – Tilanne on silti huolestuttava

Viime viikolla levinnyt uutisankka ei ehkä kerro eliitin yhtenäisyydestä, vaan säröistä eliitin sisällä.

Ihmiset osoittivat mieltään Sistan-Balutšistanin maakunnassa Kaakkois-Iranissa perjantaina. Kuvakaappaus videolta.

14.11. 17:32

Loppuviikolla vastaan tuli pysäyttävä lause: Iran on tuominnut 14 000 mielenosoittajaa kuolemaan.

Lause levisi Twitterissä eri tileiltä ja sai tuhansia jakoja. Asia järkytti monia. Jotkut vaativat Iranin täydellistä eristämistä.

Mutta miksi media vaikeni asiasta? Moni kysyi vihaisena, miksi HS ei kerro asiasta mitään.

Lyhyt vastaus: koska juttu ei ollut totta. Iran ei ole tuominnut 14 000:ta mielenosoittajaa kuolemaan.

Tarkoitukseni ei ole ilkkua väärään tietoon törmänneille. Jos oikeaa tietoa ei ole, tila täyttyy huhuilla.

Miten väärä tieto pääsi leviämään?

Mielenkiintoista kyllä, HS oli julkaissut jo sunnuntaina 6.11. uutisen samasta asiasta, johon uutisankka perustui.

Uutinen kertoi, että 227 Iranin parlamentin kansanedustajaa oli allekirjoittanut avoimen kirjeen, jossa vaadittiin mielenosoittajille kovia rangaistuksia. Kuolemantuomioita ei suoraan mainittu, joskin mielenosoittajia kuvattiin kirjeessä ”Jumalan vihollisiksi”. Se on rikos, josta voidaan Iranissa langettaa myös kuolemantuomio.

Lue lisää: Iranin parlamentti vaatii mielen­osoittajille rangaistuksia ”silmä silmästä” -periaatteella

Ankka nousi siivilleen keskiviikkona.

Viikkolehti Newsweek julkaisi aiheesta luokattoman huolimattoman uutisen. Se siteerasi epäluotettavia Twitter-lähteitä vähän sinne päin ja kruunasi uutisen laukalle lähteneellä otsikolla.

Newsweekiä on pidetty laatulehtenä, joten ei ole suuri ihme, että sen juttuun uskottiin.

Twitter-jaoissa mutkat oikenivat vielä hieman lisää. Ja viimeistään torstaina Suomen Twitterissä pidettiin yleisesti hyväksyttynä tosiseikkana, että Iran tuomitsi 14 000 mielenosoittajaa kuolemaan.

Näin siis ei ole tapahtunut. Parlamentilla ei ole Iranissakaan tuomiovaltaa. 14 000 ei ole mielenosoituksissa tuomittujen eikä edes syytettyjen määrä, vaan YK:n arvio pidätettyjen määrästä.

Syytteet on luettu noin tuhannelle ihmiselle. Oikeudenkäynnit ovat julkisia, ja ne ovat meneillään.

Niissä on jaettu toistaiseksi yksi kuolemantuomio, Britannian yleisradio BBC kertoi maanantaina. Sekin on järkyttävä tieto. Miehen kerrotaan saaneen tuomion hallitusrakennuksen sytyttämisestä tuleen. Tuomio tuskin jää viimeiseksi.

uutiset Iranista herättävät raivoa, eikä vihaisena ehdi huomioida yksityiskohtia.

Moni Newsweekin uutisen lukenut oli kyllä huomannut, ettei kuolemantuomioita vaatinut tuomari vaan parlamenttiryhmä – mutta ohittanut asian. ”Iranissa papisto päättää joka tapauksessa kaikesta”, kuului perustelu.

Niin yksinkertaista se ei ole. Iran on äärimmäisen epädemokraattinen valtio, ja oikeudenkäyttö on mielivaltaista, poliittista ja raakaa. Valtarakenne on kuitenkin hyvin monimutkainen, ja kamppailu vallasta on kovaa.

Siksi kovia rangaistuksia vaatinut kirjelmä ei kerro niinkään papiston kaikkivoipuudesta, vaan päinvastoin siitä, että mielenosoitukset ovat hajottaneet eliitin rivit.

Kirjelmässä oli erikseen mainittu oikeuslaitos, joten viesti oli tarkoitettu sille.

Iranin korkeimman oikeuden puheenjohtaja Gholam-Hossein Mohseni-Ejei kertoi jo kuukausi sitten, ettei mielenosoitusjohtajille pitäisi antaa ”tarpeettomasti” armoa.

”Olen ohjeistanut tuomareitamme välttämään tarpeettoman sympatian osoittamista mellakoiden päätekijöille ja määräämään heille kovia rangaistuksia, mutta erottelemaan vähemmän syylliset ihmiset”, Mohseni-Ejei sanoi.

Lause on kauhistuttava. Se kertoo siitä, että tuomioita tullaan antamaan pelotteeksi.

Silti Mohseni-Ejein tuomariohjeessa kannattaa huomioida myös se, että itse asiassa hän kehottaa käyttämään harkintaa. Kaikkia mielenosoittajia ei pidä tuomita samalla tavalla.

Mohseni-Ejei tunnetaan armottomana ja raakana tuomarina. Nyt hän on kuitenkin muissakin yhteyksissä vaatinut Iraniin dialogia mielenosoittajien kanssa ja varmistamaan, että ”erilaiset äänet pääsevät paremmin esille julkisessa keskustelussa”.

Kansanedustajien kirjelmän voi tulkita kritiikiksi sille, että Mohseni-Ejein osoittanut mielenosoitusliikkeelle liikaa ymmärrystä.

Iranin ylimmässä johdossa vaikuttaa olevan erimielisyyttä enemmän kuin koskaan. Näin arvioivat marraskuun alussa sanomalehti Wall Street Journalissa Iran-asiantuntijat Reuel Marc Gerecht ja Ray Takeyh.

Dialogia on vaatinut myös entinen parlamentin puhemies ja Iranin politiikan ikihonka Ali Larijani. Larijani eli ”Hai” tunnetaan Iranin korkeimman johtajan Sejed Ali Khamenein uskollisena hännystelijänä, joka pelattiin pois viime presidentinvaalien alla. Myös edellinen presidentti Hassan Ruhani on avannut suunsa, samoin muutama eliitin media.

Iranin parlamentin entinen puhemies Ali Larijani on vaatinut enemmän dialogia mielenosoittajien kanssa. Kuva vuodelta 2008.

Hämmästyttävintä on se, että kriitikot asettuvat julkisesti korkeinta uskonnollista johtajaa Ali Khameneita vastaan.

Onko se hyvä vai huono uutinen, että eliitissä on erimielisyyttä?

En tiedä, eikä tiedä ehkä kukaan muukaan. Parlamentti, Khamenei, presidentti Ebrahim Raisi sekä asevoimat ja vallankumouskaarti ovat vankkumatta kovan linjan takana.

On vaikea arvioida, kuinka voimakas dialogia kannattava linja on.

Khamenei, 83, on kääntynyt vanhemmiten yhä vanhoillisemmaksi. Hän on nyt vanha ja sairas.

Iranin korken uskonnollinen johtaja Sejed Ali Khamenei tapasi koululaisia Teheranissa marraskuun alussa.

Kirjelmä kertoo myös hermostuksesta.

Eliitti on neuvoton ja toistelee ikivanhoja iskulauseita Yhdysvaltojen, sunniarabien ja ”sionistien” salaliitoista, mutta mielenosoitukset vain jatkuvat. Epäilemättä eliitin piirissä– pelätään, että tilanne on valumassa käsistä. Paine kovien otteiden käyttöön kasvaa.

Kuolemantuomioita lienee tulossa lisää. Iranin tiedetään teloittavan vuosittain satoja ihmisiä ja käyttävän sumeilematta väkivaltaa asemansa turvaamiseen.

Iranin vallankumouskaartin komentaja Hossein Salami uhkasi viime lauantaina mielenosoitusten lopettamisella.

Joukkoteloitusten ohella vähintään yhtä pelottava uhka on verilöylyn aloittaminen. Vallankumouskaartin johtaja Hossein Salami varoitti lauantaina, että se oli ”mielenosoitusten viimeinen päivä”.

On vaikea uskoa, että mielenosoitukset päättyisivät uhkaukseen. Mitä pidemmälle tilanne etenee, sitä pelottavammalta alkaa näyttää sen hajottaminen vielä paljon äärimmäisellä väkivallalla.

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat