Aaltola ja Toveri kommentoivat Puolan tilannetta: Mahdollisesti vahinko

”Venäjällä on ollut kätkettyjä uhkauksia iskeä Puolaan”, Aaltola kommentoi ensitietoja Puolan räjähdyksestä. Toverin mukaan Venäjällä ei kuitenkaan ole syytä laajentaa sotaa.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola (vas.) ja Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri.

15.11. 21:45 | Päivitetty 16.11. 15:00

Puola ei tule painamaan villaisella epäiltyä venäläisohjuksen räjähdystä Puolassa, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola sanoo.

Puolan ja sotilasliitto Naton tulevat reaktiot tulevat Aaltolan mukaan riippumaan paljon siitä, oliko kyse vahingossa harhautuneesta ohjuksesta vai Venäjän tahallisesta provokaatiosta sodan laajentamiseksi.

”Jos kyse on ollut vahingosta, asia on vakava, mutta ei vaadi kuin nootin lähettämisen Moskovaan. Mutta Venäjän ja Puolan suhteet ovat hyvin huonolla tolalla ja tällaisella vahingolla voi olla seurauksia”, Aaltola arvioi tilannetta tiistai-iltana.

Vaikka kyse olisi ollut vain vahingosta, saattaa tapaus johtaa Puolassa aseavun tuntuvaan lisääntymiseen Ukrainalle. Puolassa on esimerkiksi aiemmin keskusteltu siitä, voitaisiinko Ukrainalle lahjoittaa maassa olevia Mig-hävittäjiä.

Hanke on kaatunut osin Yhdysvaltojen vastustukseen. Puolassa on myös Ukrainan kovasti havittelemia Patriot-ohjuksia.

Jos paljastuu, että kyse on kuitenkin ollut Venäjän provokaatiosta, saattaa Puola pyytää Natolta artiklojen neljä tai viisi aktivoimista.

Erityisesti artikla viisi on sotilasliiton ytimessä: se tarkoittaa sotilaallisen avun antamista hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle sotilasliiton jäsenmaalle. Neljännessä artiklassa puolestaan todetaan, että ”sopimuspuolet neuvottelevat keskenään aina, kun sopimuspuolen mielestä jonkun sopimuspuolen alueellinen koskemattomuus, poliittinen itsenäisyys tai turvallisuus on uhattuna”.

”Ainakin Puola vaatisi solidaarisuuden osoittamista muilta Nato-mailta. Sikäli tilanne ei ole vielä ongelmallinen, jos kyse on ollut yhdestä ohjuksesta. Tilanne on Puolan omassa hallinnassa”, Aaltola sanoo.

Toistaiseksi tiistain räjähdyksestä ei ole juuri saatavilla yksityiskohtia. Siksi tilanteen arvioiminen on toistaiseksi vaikeaa.

”Venäjällä on ollut kätkettyjä uhkauksia iskeä Puolaan. Vaikea sanoa, oliko kyse vahingosta vai provokaatiosta, eli pyrkiikö Venäjä sodan laajentamiseen.”, Aaltola toteaa.

Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri ei usko, että Venäjällä on motiivia sodan laajentamiseen. Menestys kun ei ole Ukrainassa ollut viime aikoina suurta.

”Ajatus siitä, että Venäjä alkaisi ampua ylivertaiseen Nato-maahan, en halua sellaiseen uskoa”, hän sanoo.

Toveri arvioi, että kyseessä lienee tekninen vahinko.

”Venäjä on käyttänyt parhaan kalustonsa. Nyt käytössä on vanhempaa kalustoa, joka ei ole yhtä luotettavaa eikä tarkkaa. Lisäksi heillä on ongelmia komponenttien kanssa, he eivät saa standardien mukaisia osia.”

Faktat täytyy kuitenkin vielä selvittää, hän painottaa. Tiistai-iltana oli vielä epäselvää sekin, ovatko kyseessä varmasti venäläiset ohjukset. Teknisesti kyse voisi olla myös esimerkiksi Ukrainan ilmatorjuntaohjus, Toveri huomauttaa.

Ammutuista ohjuksistakaan ei tiedetty sen tarkempia yksityiskohtia. Toveri uskoo, että tiedot selviävät vasta tutkinnan myötä.

”Asiantuntijat varmasti selvittävät ohjuksen jäännöksistä, mikä ohjus on ollut kyseessä.”

Oleellista asian selvittelyssä on hänen mukaansa kuitenkin myös se, miten mahdollinen ohjusten ampuja toimii. Mahdollinen käden pystyyn nostaminen virheen merkiksi voi saada osakseen ymmärrystä. Radiohiljaisuus ei puolestaan sellaista luo.

”Se, miten asia hoidetaan, on tärkeää. Otetaanko lakki käteen vai onko asenne sellainen, että eivät nämä ole meidän ohjuksia. Silloin Puola varmasti vaatii Natolta aika jyrkkiä toimenpiteitä, kuten lisää kalustoa rajalle.”

Lisäksi Puola nostaa varmasti esille sen, onko kyseessä Naton viidennen artiklan loukkaus, Toveri sanoo.

Naton reaktioita Toveri ei lähtenyt hieman ennen iltakymmentä arvuuttelemaan. Sen hän kuitenkin sanoo, että mitä luultavammin tapahtunut lisää halua tukea Ukrainaa sodassa vieläkin enemmän.

Oikaisu 16.11. kello 14.55: Tekstissä kerrottiin aiemmin virheellisesti, että Venäjällä olisi nyt käytössä uutta kalustoa. Oikeasti Venäjällä on käytössä vanhempaa kalustoa.

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat