Naton viides artikla suojaa jäsenmaita ulkoiselta uhalta

Muut Nato-maat ilmoittautuivat jo seisomaan Puolan rinnalla.

Sotilasliitto Naton ja Venäjän suhteet ovat kärjistyneet äärimmilleen. Kuvassa Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg.

15.11. 23:05

Tiistainen räjähdys Puolassa on herättänyt monenlaisia arvailuja tapahtumien kulusta, mutta yksityiskohdista ei ole vielä tarkkaa tietoa.

Monet sotilasliitto Naton jäsenmaista kuitenkin lupautuivat täyttämään avunantovelvollisuutensa Puolalle jos selviää, että kyse on ollut Venäjän provokaatiosta.

Esimerkiksi niin ikään sotilasliiton jäsenet Tšekki, Belgia, Viro, Slovakia ja Liettua ilmoittautuivat jo tiistaina seisomaan Puolan rinnalla.

Maat vannoivat puolustavansa ”jokaista tuumaa” Nato-jäsenten maaperällä.

Lupausten taustalla on sotilasliiton kovin ydin, Naton perustamissopimuksen viides artikla, jonka mukaan hyökkäys yhtä jäsenmaata vastaan on hyökkäys kaikkia jäsenmaita vastaan. Se tarkoittaa jäsenmaille turvatakuita ulkoisen hyökkäyksen varalta ja se on sotilasliiton keskeisin sitoumus.

Viidennen artiklan käyttöönotto olisi järeä toimi. Tällöin Nato-maat olisivat puolustamassa Puolaa Venäjää vastaan. Artiklan aktivointi on kuitenkin toistaiseksi vasta kaukainen mahdollisuus, sillä tiistain räjähdyksen yksityiskohdat eivät ole selvinneet.

Mahdollista olisi myös käyttää sopimuksen neljättä artiklaa, jossa jäsenvaltiot keskustelevat ensin koetusta uhasta. Neljännen artiklan mukaan ”sopimuspuolet neuvottelevat keskenään aina, kun sopimuspuolen mielestä jonkun sopimuspuolen alueellinen koskemattomuus, poliittinen itsenäisyys tai turvallisuus on uhattuna”

Puolalla ei myöskään olisi välttämättä edes tarvetta pyytää apua muilta Naton jäsenmailta, jos esimerkiksi selviää, että kyse oli Venäjän vahingossa harhautuneesta ohjuksesta.

Naton viides artikla aktivoitiin ensimmäisen kerran vuonna 2001 Yhdysvaltoihin kohdistuneiden terrori-iskujen vuoksi.

Suomeksi Naton viides artikla on kirjoitettu seuraavasti:

”Sopimuspuolet sopivat siitä, että aseellista hyökkäystä yhtä tai useampaa sopimuspuolta vastaan Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa on pidettävä hyökkäyksenä niitä kaikkia vastaan, ja tämän seurauksena ne sopivat, että jos tällainen aseellinen hyökkäys tapahtuu, kukin niistä harjoittamalla omaa tai yhteistä Yhdistyneitten Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan tunnustamaa itsepuolustusoikeuttaan auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta sopimuspuolta tai sopimuspuolia ryhtymällä välittömästi, yksin tai yhdessä toisten sopimuspuolten kanssa, sellaiseen toimintaan, jonka se arvioi tarpeelliseksi, mukaan lukien aseellisen voiman käytön, tarkoituksenaan palauttaa Pohjois-Atlantin alueen turvallisuus ja ylläpitää sitä.

Jokaisesta aseellisesta hyökkäyksestä ja kaikista toimenpiteistä, joihin sen seurauksena on ryhdytty, on ilmoitettava välittömästi turvallisuusneuvostolle. Kyseiset toimenpiteet on lopetettava, kun turvallisuusneuvosto on ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden palauttamiseksi ja ylläpitämiseksi.”

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat