Turkin puolustus­ministeri: ”Olen puhunut kollegoilleni Peterille ja Antille, että olkaa ystävällisiä ja tehkää koti­läksynne”

Puolustusministeri Antti Kaikkosen on määrä vierailla joulukuun alussa Turkin puolustusministeri Hulusi Akarin luona Ankarassa. HS:n haastattelussa Akar toivoi Suomen ja Ruotsin ”tekevän kotiläksynsä”.

Turkin puolustusministeri Hulusi Akar kuvattuna lehdistötilaisuudessa Riikassa heinäkuussa.

16.11. 19:40

Ankara

Ratifioiko Turkki Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden vielä lähiaikoina, vai pitkittyykö asia esimerkiksi Turkin vaalien ja niihin liittyvien sisäpoliittisten syiden vuoksi?

Tätä on koetettu arvailla viime aikoina Suomessa.

Turkin puolustusministeri Hulusi Akar sanoo HS:n haastattelussa, että ratifioinnin aikataulu riippuu Ruotsista ja Suomesta.

”Se ei ole meidän asiamme. Se on heidän asiansa [Suomen ja Ruotsin]”, hän vastaa kysymykseen siitä, voidaanko ratifiointia odottaa ennen Turkin vaaleja.

HS haastatteli Akaria Turkin Ankarassa viime viikolla.

Akar sanoo, että heti kun Ruotsi ja Suomi saavat ”kotiläksynsä” valmiiksi, Turkki on valmis viemään asian parlamenttiin.

Hän antaa ymmärtää, että media ja oppositio Turkissa analysoivat tarkasti Suomen, Ruotsin ja Turkin yhdessä allekirjoittamaa yhteisymmärrysasiakirjaa, ja tilanne voisi olla hankala, jos asia vietäisiin eteenpäin ennenaikaisesti.

”Olen puhunut kollegoilleni Peterille [Hultqvist] ja Antille [Kaikkonen], että olkaa ystävällisiä ja tehkää kotiläksynne valmiiksi niin nopeasti kuin mahdollista. Muuten emme voi [edetä] Turkissa”, hän sanoo Ruotsin entiseen puolustusministeriin ja Suomen puolustusministeriin viitaten.

Turkin puolustusministeri Hulusi Akar (vas) keskusteli puolustusministeri Antti Kaikkosen, Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin ja Ruotsin entisen puolustusministerin Peter Hultqvistin kanssa Ukrainan tukemista koskevassa tapaamisessa, Naton puolustusministerikokouksen yhteydessä lokakuussa.

Akarin haastattelu tehtiin viime viikolla Turkin puolustusministeriön tiloissa päivä sen jälkeen kun Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson oli vieraillut presidentti Recep Tayyip Erdoğanin luona Ankarassa.

Haastattelutilanne poikkeaa siitä, mihin suomalainen toimittaja on vastaavissa haastatteluissa Suomessa tottunut.

Ministerin mukana on useamman ihmisen seurue. Hänellä on ennakkoon kerrottujen yleisten teemojen perusteella tarkat muistiinpanot siitä, mitä hän haluaa sanoa.

Kysymyksiä saa kysyä, mutta ministerin puheenvuorojen väliin ei ole käytännössä helpointa päästä.

Akar puhuu englantia, mutta haastattelussa hän vastaa turkiksi. Ministeriön paikalle tuoma tulkki kääntää Akarin puhetta. Välillä ministeri kuitenkin päättää vaihtaa englantiin.

Turkki on useassa yhteydessä antanut ymmärtää, että Suomi ei ole Nato-ratifioinnin varsinainen hidaste vaan ennemminkin Ruotsi.

Siksi Ruotsin Kristerssonin vierailuun Ankarassa kiinnittyi paljon huomiota.

Ruotsissa suurieleisin menoin järjestetty vierailu aiheutti jonkin verran kriittistä keskustelua siitä, kuinka tarpeellista Turkin ohjaamaan spektaakkeliin osallistuminen oli ja missä määrin Nato-haluinen Ruotsi nyt nöyristelee Turkin edessä.

Akar sanoo vierailuun liittyen olevansa hyvin toiveikas, koska pääministeri puhui ”hyvin positiivisesti.”

Hän kiittää sitä, kuinka Ruotsi ilmaisi haluavansa tehdä parhaansa täyttääkseen sitoumuksensa ja kuinka Kristersson kertoi, että hallitus on viemässä toimia parlamenttiin ennen vuoden loppua tai tammikuuhun mennessä.

Tällä hän viitannee viestiin siitä, että Ruotsi on kiristämässä terrorismilainsäädäntöään vuodenvaihteessa.

Presidentti Erdoğan on viitannut odottamiinsa konkreettisiin askeliin ennen Nato-jäsenyyksien ratifiointia. Kristerssonin vierailun yhteydessä hän toivoi näkevänsä myönteisemmän kuvan kolmenvälisessä tapaamisessa Tukholmassa marraskuun loppupuolella.

Kun Akarilta kysyy, mitä Turkin esillä pitämät konkreettiset askeleet ovat, hän poimii pöydältä Suomen, Ruotsin ja Turkin kesällä allekirjoittaman yhteisymmärrysasiakirjan ja alkaa lukea sitä ääneen.

Kaikki on selkeästi kirjattu siihen, hän sanoo.

Asiakirjalla Turkki antoi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien edetä. Suomi ja Ruotsi taas sitoutuivat muun muassa siihen, etteivät ne tue Turkin terroristijärjestöinä pitämiä kurdiorganisaatioita YPG:tä, PYD:tä tai niin sanottuja gülenistejä, joita Turkin hallinto syyttää vallankaappauksen yrittämisestä vuonna 2016.

Lisäksi ne lupasivat muun muassa käsitellä Turkin vireillä olevat terroriteoista epäiltyjen karkotus- ja luovutuspyynnöt joutuisasti ja perusteellisesti.

Mitä kohtia asiakirjasta Suomi ja Ruotsi eivät Akarin näkemyksen mukaan täytä?

Akar sanoo, että tarvitaan muun muassa joitakin lakimuutoksia. Tällä hän viittaa mahdollisesti Ruotsin terrorismilainsäädäntöön. Hän puhuu vientilupien helpottamisesta sekä myös Turkin esillä pitämistä terrorismista epäiltyjen luovutuksista.

Ruotsissa ja Suomessa korostettu, että luovutukset käsitellään normaalin oikeusprosessin kautta ja asiaa koskevia sopimuksia noudattaen. Päätökset eivät ole poliittisia ja poliitikkojen on siis niitä hyvin vaikea luvata.

Haastattelun aikana Akar antaa toisaalta ymmärtää, että Turkki odottaa luovutuksia tapahtuvan. Toisaalta hän sanoo asiaan liittyen muun muassa, ettei hän näe Suomen ja Ruotsin kollegoitaan vastustajina, ja että asioihin koetetaan löytää ratkaisuja.

Akar odottaa puolustusministeri Antti Kaikkosta (kesk) vierailuille Turkkiin joulukuun alussa. Myös Kaikkonen vahvisti vierailun aikataulun tiistaina.

Akar sanoo odottavansa Kaikkosen kertovan toimista, joita Suomi on tehnyt. Tämän jälkeen tiedot voidaan viedä presidentille, parlamentille ja medialle.

Lue lisää: Puolustusministeri Antti Kaikkonen vierailee Turkissa joulukuun alussa

”Sanomme, että katsokaa tätä, he ovat tehneet kaiken lupaamansa ja esteitä ei ole, joten voimme hyväksyä tämän [jäsenyyden]”, Akar sanoo.

Kysymykseen siitä, onko Ruotsin lisäksi myös Suomella Turkin näkökulmasta yhä selvitettäviä asioita, Akar sanoo kyllä.

”Kyllä, olemme puhuneet heille joistakin asioista, olemme kysyneet heiltä ja odotamme vastauksia”, hän sanoo.

Akarin vastaus on pitkä ja se käsittelee muun muassa sitä, miten Turkki on taistellut Isisiä vastaan ja sitä, miten marxismi-leninismistä periytyvät ryhmät kuten Kurdistanin työväenpuolue PKK hänen nähdäkseen käyttävät hyväkseen Suomen demokraattista ympäristöä.

”Me pyydämme toimia heitä vastaan.”

Suojelupoliisi on arvioinut esimerkiksi PKK:n toiminnan olevan Suomessa hyvin pienimuotoista.

Lue lisää: Näin Supo seuraa kurdijärjestö PKK:n toimintaa Suomessa: ”Meidän viestimme on selvä”

Myöhemmin Akar palaa vielä kysymykseen siitä, mitä Turkin usein esillä pitämät konkreettiset askeleet ovat.

Hän sanoo Turkin toivottavan tervetulleeksi Ruotsin pääministerin ja Ruotsin ulkoministerin lausunnot liittyen kurdiorganisaatioihin.

Ulkoministeri Tobias Billström otti hiljattain Ruotsin radion haastattelussa etäisyyttä YPG- ja PYD-organisaatioihin ja sanoi muun muassa, että näillä on kytkentä PKK:hon.

”Joten odotamme Suomen kollegoiden tekevän vastaavan ilmoituksen”, hän sanoo.

YPG on Syyrian kurdien taistelujärjestö ja PYD sen poliittinen haara. Turkki pitää kumpaakin näistä terroristijärjestöinä samaan tapaan kuin PKK:ta.

PKK on luokiteltu terroristijärjestöksi myös EU:ssa ja Yhdysvalloissa toisin kuin sen sisarjärjestöt YPG ja PYD.

YPG oli keskeisessä osassa taistelemassa terroristijärjestö Isisiä vastaan, ja Yhdysvallat on tukenut sitä, mikä hiertää Turkin ja Yhdysvaltojen suhdetta.

Akar on yksi presidentti Erdoğanin hallinnon keskeisistä ministereistä.

Hänellä on taustallaan kymmenien vuosien sotilasura ja hän on osallistunut useisiin Naton operaatioihin.

Ministeriksi hänet nimitettiin 2018. Ennen sitä hän toimi Turkin asevoimien komentajana.

HS:n haastattelussa Akar puhuu Suomesta lämpimään sävyyn. Yleisviesti on, että Turkki tukee Naton avoimien ovien politiikkaa.

Hänen mukaansa on myös luonnollista, että Suomi ja Ruotsi haluavat vahvistaa omaa puolustustaan pyrkimällä Natoon, ja Turkki kunnioittaa sitä.

Samalla Turkki odottaa, että uudet jäsenet ja koko Nato kunnioittavat Turkin turvallisuushuolia.

Akar viittaa Suomen pitkään rajaan Venäjän kanssa ja siihen, että Natossa Suomen puolustaminen mahdollisia iskuja vastaan olisi Turkin velvollisuus.

”Siksi, jos Suomen odotus on, että me kannamme tämän vastuun, sen tulisi olla avoin kuuntelemaan ja ymmärtämään meidän turvallisuushuolemme.”

Yleinen arvio monien asiantuntijoiden keskuudessa on, että ratifioinnin etenemiseen liittyy myös muita tekijöitä kuin Suomen, Ruotsin ja Turkin välinen keskustelu. Tällaisia voivat olla esimerkiksi Turkin ensi kesän vaalit tai esimerkiksi Turkin halu ostaa F-16-hävittäjiä Yhdysvalloista.

Akar ei halua kysyttäessä ottaa kantaa hävittäjäkauppoihin tai niiden rooliin Nato-asiassa.

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat