Miksi Zelenskyi puhui malttamattomasti Puolan turmasta? Tutkijat arvioivat viestintää

Ukraina kiisti ensin tiukasti, että sen ilmatorjuntaohjus olisi voinut pudota Puolaan. Jyrkkyys oli todennäköisesti viestinnällisesti virhe.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on maansa tärkein viestijä ja päätöksentekijä. Tästä saattaa ajoittain aiheutua virheitä, sanoo tutkija Ryhor Nizhnikau.

17.11. 19:32

Ukrainan ja Naton päämäärä on pitkälti sama. Näkökulmissa on kuitenkin yksi keskeinen ero, arvioi Helsingin yliopiston dosentti, Itä-Eurooppaan erikoistunut Abel Polese.

”Ukrainan on helpompi olla radikaali. Sen pahimmat kauhukuvat ovat jo toteutuneet. Ainut mikä olisi nykyistä pahempi, olisi koko maan tuhoutuminen ydinsodassa”, hän sanoo.

”Nato-maiden pahimmat kauhukuvat eivät ole toteutuneet, joten heillä on enemmän menetettävää.”

Asetelma saattaa selittää eroja Ukrainan ja Nato-maiden viestinnässä sen jälkeen, kun puolalaiseen Przewodówin kylään pudonnut ohjus tappoi tiistaina kaksi ihmistä.

Ukraina syytti tapahtuneesta välittömästi Venäjää. Keskiviikkona Nato ja Puola kuitenkin totesivat, että kyseessä oli mitä todennäköisimmin Venäjän risteilyohjusta vastaan ammutusta Ukrainan ilmatorjuntaohjuksesta. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kiisti väitteen.

Lue lisää: Zelenskyi kiistää, minkä koko länsi tunnustaa: Näin eri maat kommentoivat Puolaan pudonnutta ohjusta

Torstaina Zelenskyi pehmitti hieman kantaansa ja myönsi uutistoimisto Bloombergin haastattelussa, ettei tiedä sataprosenttisesti, mitä tapahtui.

”Maailmakaan ei mielestäni tiedä sataprosenttisesti, mitä oikein on tapahtunut. Olen kuitenkin varma, että kyseessä on venäläinen ohjus. Ja olen varma, että laukaisimme ilmatorjuntaohjuksia. Emme voi sanoa tarkasti, että [kyseessä olisi] Ukrainan ilmatorjunta.”

Polese muistuttaa, että tässä kohtaa voidaan ainoastaan arvailla, mitä todella tapahtui.

Riippumatta siitä kenen ohjus Puolaan osui, Nato saattaa pyrkiä pitämään tapahtuman jatkoseuraukset mahdollisimman pieninä, joko siksi, että pelkää sodan kiihtyvän, tai koska kokee, että sota on jo valmiiksi etenemässä ”oikeaan suuntaan”.

Zelenskyiin kohdistuu puolestaan paljon painetta. Hän tietää, että Ukraina tarvitsee Naton tuen.

Torstaina otettu ilmakuva Puolan ohjusturman onnettomuuspaikalta Przewodówissa.

”Hän oli puheissaan ehkä hieman tunteellinen”, Polese sanoo. ”Mutta voi olla, että hän ei hyväksy, että Nato yrittää vähätellä tapahtunutta. Nato haluaa estää konfliktin kiihtymisen. Ukrainalla taas on enemmän voitettavaa, jos Nato syventää osallistumistaan konfliktiin.”

Venäjän isku Nato-maa Puolaan edellyttäisi sotilasliitolta tähän asti nähtyä voimakkaampaa vastausta. Ukraina taas toivoo saavansa länneltä lisää aseapua.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes korostaa hänkin, että nyt voidaan vain spekuloida. Hänen mukaansa Ukraina saattaa ajatella, ettei sillä ole varaa virheisiin.

”Mutta se olisi huono strategia. Toinen mahdollisuus on, että he ajattelevat, että länsi tietää jotain, mutta peittelee totuutta, koska ei halua syventää jännitteitä Venäjän kanssa”, Moshes sanoo.

Syystä riippumatta tilanne on Ukrainalle haitallinen.

”Julkinen erimielisyys länsimaisten kumppanien kanssa on viimeinen asia, jota Ukraina nyt tarvitsee.”

Kiistoista huolimatta lännen tuki Ukrainalle jatkuu ja todennäköisesti myös kasvaa. Näin on ollut sodan alusta asti, Moshes huomauttaa. Länsi on lähettänyt Ukrainalle sodan edetessä koko ajan enemmän ja parempaa aseapua, vaikka asenne on ajoin ollut nihkeä.

Ukrainan sodan ajan viestintä on saanut paljon kehuja. Maa on onnistunut voittamaan länsimaalaisten sydämet laajasti puolelleen.

Moshes näkee viime aikojen viestinnässä silti myös ongelman: se on liian euforista.

Ukrainan vastahyökkäyksen onnistumisista on viestitty suureellisesti. Tyyli on levinnyt myös medioihin. Se voi antaa kuvan, että Ukraina on käytännössä jo voittanut, ja Venäjän tappio on vain ajan kysymys.

Pahimmillaan tämä vähentää juuri niiden ihmisten halukkuutta tukea Ukrainaa, jotka jo valmiiksi suhtautuvat aseapuun vastahakoisesti.

“Eurooppalaiset jakautuvat kahteen ryhmään. Yhdet haluavat Ukrainalle voittoa, toisia ei kiinnosta”, Moshes sanoo.

Ukrainalaisten sotilaiden kuoleman muistolle pystytettyjä Ukrainan lippuja Itsenäisyyden aukiolla Kiovassa torstaina.

Ukrainan onnistumisia hehkuttava viestintä vetoaa hänen mukaansa niihin, jotka toivovat voittoa. Mutta vähemmän kiinnostuneiden silmissä Ukrainan tukeminen saattaa alkaa näyttää entistäkin turhemmalta.

“Miksi vaivautua, jos lopputulos on jo tiedossa.”

Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba totesi tiistai-iltana Twitterissä, että Puolaan pudonneen ohjuksen väittäminen Ukrainan ilmatorjuntaohjukseksi on Venäjän propagandaa. Suuri osa Ukrainan viestinnästä onkin reagointia Venäjän viestintään, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau.

Toinen ongelma on, että liian suuri osa vastuuta lankeaa yksin Zelenskyin harteille.

”Hän on tärkein viestijä ja tärkein poliittisten päätösten tekijä. Tämä aiheuttaa ajoittain selviä virheitä, kuten nyt.”

Nizhnikau uskoo, että Ukraina on alkanut ymmärtää, että tapa, jolla maa viesti Puolaan pudonneesta ohjuksesta oli väärä. Hänen mukaansa Zelenskyi on ollut alusta asti hyvin epäluuloinen länsimaita kohtaan ja uskonut, että ne yrittävät vain hyötyä Ukrainasta.

”Tapa, jolla länsi auttaa häntä, ei ole haihduttanut hänen uskon puutettaan länttä kohtaan”, Nizhnikau sanoo. ”Hän ajattelee, että Ukraina tekee liikaa, eikä länsi tee tarpeeksi.”

Nizhnikaun mukaan kunnia Ukrainan viestinnän onnistumisista kuuluu suurelta osin myös maan kansalaisyhteisölle. Valtion viestinnällä on sotaa käyvässä maassa silti kipukohtansa.

”Välillä kotimaan propaganda ja ulkomaalaisille yhteistyökumppaneille suunnatut viestit menevät päällekkäin. Ne pitäisi pitää erillään ja niissä pitäisi olla eri viesti ja strategia.”

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat