Torjunta­ohjuksen eksyminen Puolaan hämmästyttää asiantuntijaa

Torstaina oli edelleen epäselvää, kuinka ilmatorjuntaohjus olisi lentänyt Länsi-Ukrainasta Puolan puolelle.

Suojapukuihin pukeutuneet tutkijat työskentelivät ohjuksen putoamispaikalla Puolan Przewodówin kylässä torstaina.

18.11. 2:00 | Päivitetty 18.11. 9:15

Ilmeisesti ukrainalaisen torjuntaohjuksen eksyminen tiistaina Puolan puolelle havahdutti Puolan ja sen Nato-liittolaiset sotilasliiton itärintaman heikkoon ilmatorjuntaan.

S-300-ilmatorjuntaohjus iskeytyi seitsemän kilometrin päässä Ukrainan rajalta sijaitsevaan Przewodówin kylään Puolassa tiistaina iltapäivällä. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ilmoitti keskiviikkona, että kyseessä on tiedustelutietojen mukaan Ukrainan ilmatorjuntaohjus.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on toistaiseksi pitänyt kiinni kannastaan, jonka mukaan ohjus on venäläinen.

Lue lisää: Zelenskyi kiistää, minkä koko länsi tunnustaa: Näin eri maat kommentoivat Puolaan pudonnutta ohjusta

Tämä on yksittäistapaus, jossa asiat ovat menneet pieleen, sanoo Ilmatorjunta­museon johtaja, eversti­luutnantti evp. Esa Kelloniemi. ”Mittaviin toimenpiteisiin ryhtyminen olisi ylimitoitettua”, hän sanoo.

”Mutta jos Venäjä jatkaa iskujaan rajan läheisyyteen, ei auta muuta kuin panna ilmatorjuntaa rajalle, koska muuta keinoa ei ole”, Kelloniemi jatkaa. ”Kohteet on tietysti havaittava ensin, mutta heillähän on Naton ja Yhdysvaltojen valvontajärjestelmät. Ei muuta kuin kalustoa ja miehistöä peliin.”

Kelloniemen mukaan kyseessä on kuitenkin tilanne, jossa on suuri vaara eskaloitumiselle, jos Puola alkaa torjumaan Venäjän ohjuksia Ukrainan puolella tai rajalla, jossa paikkaa on vaikea määritellä.

”Sinänsä risteilyohjukset ovat melko helppoja torjuttavia, esimerkiksi Suomella käytössä oleva Nasams-järjestelmä on siihen erinomainen. Ukrainalle niitä on ilmeisesti jo toimitettu.”

Ongelma ei ole yksin Puolan, sillä Naton itärintaman ilmatorjuntaa on laiminlyöty asiantuntijoiden mukaan jo 30 vuoden ajan.

Puola otti lokakuussa käyttöön kaksi yhdysvaltalaista Patriot-patteristoa, ja neljä lisää on tilauksessa. Äskettäin Puolaan toimitettiin brittiläinen Camm-järjestelmä, ja toinen on tilauksessa.

Yhdysvaltain armeijan Patriot-ohjuslavetteja oli valmiudessa puolalaisen Rzeszow-Jasionkan lentokentän lähistöllä maaliskuussa.

Lisäksi Puolan asevoimat sai viime vuonna viimeiset tilatuista 77 puolalaisesta Poprad-ohjusyksiköstä, mutta järjestelmä on keveä. Ohjuksen kantama on muutamia kilometrejä, ja Poprad on tarkoitettu avainkohteiden suojeluun taistelutilanteessa.

Muuten Puolalla on käytössään vanhaa neuvostokalustoa: S-200-ohjuksia ja S-125-Petšora-ohjuksia. Viimeksi mainitut olivat myös Suomen ensimmäiset ilmatorjunta­ohjukset, joista luovuttiin parikymmentä vuotta sitten.

”Ensi vuosikymmenellä meillä on erittäin hienot ja laajat ilmapuolustus­järjestelmät”, sanoo puolalaisen ajatushautomon Polityka Insightin analyytikko Marek Swierczynski uutistoimisto Reutersille.

”Mutta näiden uusien järjestelmien käyttöönotto on hidasta, ja kestää vuosia ennen kuin ne ovat täydessä käytössä.”

Torstaina oli edelleen epäselvää, kuinka torjuntaohjus olisi lentänyt Länsi-Ukrainasta Puolan puolelle. Aiempien väitteiden mukaan Przewodówin kylästä olisi löytynyt S-300-ohjuksen lisäksi myös venäläisen H-101-risteilyohjuksen jäänteitä.

”Olisi ihme, jos sekä torjuntaohjus että risteilyohjus olisivat tulleet lopulta samaan paikkaan, ellei torjuntaohjus ole risteilyohjukseen osunut”, Kelloniemi sanoo.

”Jos risteilyohjus on ammuttu Venäjän puolelta, on tälle vaikea löytää selitystä.”

Ainakin teoriassa Venäjä olisi voinut ampua S-300-ohjuksen Lvivin suuntaan eteläiseltä Valko-Venäjältä, jolloin sen eksyminen Puolaan olisi ymmärrettävämpää. Venäjä on käyttänyt kyseisiä ilmatorjunta­ohjuksia maakohteita vastaan Etelä-Ukrainassa.

Tämä tarkoittaisi, että presidentti Zelenskyi olisi sittenkin oikeassa ja kaikki hänen länsiliittolaisensa väärässä.

Przewodówin kylästä löytynyt räjähtäneen ohjuksen osa kuvattiin tiistai-iltana.

Puolalaisten, valkovenäläisten ja ukrainalaisten lähteiden mukaan Venäjän risteilyohjuksen kohteena saattoi olla Dobrotvirin voimalaitos, joka sijaitsee Lvivin alueella 42 kilometriä Przewodówista kaakkoon.

Periaatteessa venäläisohjus olisi voinut koukata kohteeseen rajaseudun kautta ja lähestyä voimalaa lännestä, jolloin torjuntaohjus olisi ammuttu länteen. Laukauksesta olisi tullut huti ja S-300-ohjus olisi päätynyt Puolan puolelle.

”Risteilyohjuksen reitti suunnitellaan maaston mukaan, ja se voidaan tehdä esimerkiksi kiertämään ilmatorjuntaa”, Kelloniemi sanoo.

Ukrainalaisten tiedotusvälineiden mukaan Dobrotvirin voimala on ollut Venäjän ohjusiskujen kohteena ainakin maalis- ja toukokuussa, ja Ukrainan ilmatorjunta on puolustanut sitä.

Kelloniemen mukaan torjuntaohjuksen itsetuhojärjestelmä on voinut aktivoitua, jos ohjus ei ole osunut kohteeseensa. Tällöin ohjus on voinut räjähtää korkealla, vaikka torjuttava risteilyohjus lentäisikin puun latvoja hipoen.

”Ainakin Suomen vanhoissa S-125-ohjuksissa järjestelmä toimi niin, että ohjus kääntyi kohteen ohitettuaan suoraan ylös ja räjäytti itsensä siellä”, Kelloniemi kertoo.

”Jos näin on käynyt S-300-ohjukselle, ovat jäänteet voineet hyvinkin pudota Puolan puolelle.”

Puolan presidentti Andrzej Duda sanoi tiedotustilaisuudessa Varsovassa keskiviikkona, että torjuntaohjuksen taistelukärki ei räjähtänyt puolalaiskylässä, vaan sen polttoainesäiliö räjähti. Tämä voisi tarkoittaa, ettei itsetuhojärjestelmä lauennut tai ettei sitä edes ole.

Lue lisää: Maailman pahin painajainen oli vähällä toteutua

Kelloniemi huomauttaa, että Yhdysvaltain valvontakoneet ovat mahdollisesti seuranneet tämänkin ohjuksen lentoa, joten heillä on siitä ilmeisesti hyvät tiedot.

”Ja ohjuksen jäänteistä löytyy kyllä valmistusnumero, ja sen perusteella hyvin tarkat tiedot”, Kelloniemi sanoo.

”Jokaisella ohjuksella on oma kantakirja, joka on vähän kuin auton rekisteriote. Sieltä selviää, milloin ja missä ohjus on valmistettu, missä varastoitu, koska huollettu ja milloin otettu käyttöön.”

Oikaisu perjantaina 18.11. kello 8.01: Korjattu artikkelista tieto, että torjuntaohjus olisi voitu ampua itään. Ohjus olisi voitu ampua länteen.

Oikaisu perjantaina 18.11. kello 9:08: Korjattu puolalaiskylän nimen kirjoitusasu.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat