Ilmastokokouksessa historiallinen päätös: köyhät valtiot alkavat saada korvauksia tuhoista

Yli 30 vuoden painostuksen jälkeen uuteen ilmastosopimukseen saatiin rahasto, joka korvaa kehittyville maille ilmastonmuutoksen aiheuttamia tuhoja. Muun muassa YK:n pääsihteeri ilmaisi heti, että hän ei ole tyytyväinen kokouksen lopputulokseen.

20.11. 6:16 | Päivitetty 20.11. 11:10

Egyptin COP27-ilmastokokouksessa saatiin sunnuntaina päätös uudesta ilmastosopimuksesta kaksi viikkoa kestäneiden neuvottelujen jälkeen.

Sopimuksen keskeisimpiä saavutuksia on rahasto, jonka varoilla korvataan ilmastonmuutoksen aiheuttamia vahinkoja ja menetyksiä haavoittuvassa asemassa olevissa maissa.

Asiasta kertovat muun muassa uutistoimisto AFP ja sanomalehti The New York Times (NYT).

Kehittyvät maat ovat vaatineet jo yli 30 vuoden ajan rikkailta ja enemmän saastuttavilta mailta korvauksia sään ääri-ilmiöiden aiheuttamista tuhoista. Varakkaat maat ovat aiemmin suhtautuneet ajatukseen penseästi, koska ne ovat pelänneet loputtomia maksuvelvoitteita.

Keskustelujen alkaessa ilmastonmuutoksen aiheuttamat vahingot ja menetykset eivät olleet virallisella asialistalla. Kehittyvät maat kuitenkin ajoivat asiaa voimakkaasti, mikä lopulta mursi vastustuksen.

Yliajalle venynyt COP27-kokous on päättynyt.

Vahinkoihin ja menetyksiin luokitellaan monenlaisia ja -laajuisia ilmastovaikutuksia, kuten äkkitulvien mukanaan viemiä siltoja ja koteja. Lisäksi siihen sisältyy korvauksia kulttuureille ja saarivaltioille, jotka ovat merenpinnan nousun vuoksi katoamisuhan alla.

Tänä vuonna esimerkiksi Pakistanissa on ollut katastrofaalisia tulvia ja Somaliaa uhkaa kuivuuden aiheuttama nälänhätä. Maailmanpankki arvioi, että Pakistanin tulvat aiheuttivat 30 miljardin dollarin vahingot ja taloudelliset menetykset.

Monia ilmastokriisistä eniten kärsiviä maita koettelee myös kiihtyvä inflaatio ja paisuva velkataakka.

Rahastoon jäi kuitenkin useita ratkaisemattomia solmukohtia. Sopimuksen mukaan valtioita ei voi esimerkiksi velvoittaa maksamaan korvauksia.

Onkin epävarmaa, mitkä maat lopulta suostuvat maksamaan korvauksia ja mitkä maat saavat korvauksia.

Muun muassa EU ja Yhdysvallat vaativat sopimustekstin muotoiltavaksi niin, että Kiinan kaltaiset varakkaat kehittyvät maat eivät voisi hyötyä rahastosta. Ne halusivat lisäksi laajan rahoittajapohjan, mikä viittaa Kiinaan ja muihin hyvin pärjääviin kehittyviin maihin.

Vaikka Kiina tuottaa nykyään eniten ilmastopäästöjä ja se on maailman toiseksi suurin kansantalous, YK määrittelee sen edelleen kehittyväksi valtioksi. Kiina on vastustanut ilmastoneuvotteluissa määrittelyn muuttamista.

Myöskään muiden varakkaiden valtioiden kukkaronnyöreistä ei ole takeita. Kymmenen vuotta sitten EU, Yhdysvallat ja monet muut saastuttavat tahot lupasivat panostaa vuoteen 2020 mennessä sata miljardia dollaria vuosittain ilmastorahastoon, joka auttaa kehittyviä maita siirtymään puhtaaseen energiaan ja valmistautumaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin tuhoihin.

NYT:n mukaan tavoitteeseen ei ole kuitenkaan päästy.

Monet korvausrahaston keskeisimmistä kysymyksistä jäävät 24 maan edustajista koostuvan siirtymäkomitean ratkaistaviksi.

Komitea ratkoo muun muassa, missä muodossa rahasto toteutetaan, mitkä maat määritellään maksajiksi ja mihin varat kohdistetaan. Monet muutkin yksityiskohdat ovat vielä epäselviä.

Komitea työskentelee vuoden ajan ja tekee lopulta ehdotuksen rahaston käytännön toteutuksesta ensi vuoden Dubain ilmastokokoukselle, jonka on määrä saada rahasto toimintaan.

Uusi ilmastosopimus vahvistaa myös vuonna 2021 Glasgow’ssa tehdyn sitoumuksen, jonka mukaan maapallon lämpeneminen pyritään yhä rajaamaan 1,5 asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan.

Nyt lämpötila on noussut noin 1,2 astetta, ja maailmassa on jo nähty mittavia muuttuvasta ilmastosta johtuvia sään ääri-ilmiöitä.

EU ilmoitti perjantaina, ettei se hyväksynyt isäntämaa Egyptin pohjaehdotusta, koska siinä ei pyritty vähentämään päästöjä riittävästi.

Euroopan komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans sanoi tuolloin, että EU jäisi mieluummin vaille tulosta kuin saa huonon tuloksen. Hänen mukaansa unioni olisi valmis kävelemään ulos ilmastoneuvotteluista.

Asiantuntijoiden mukaan 1,5 asteen lämpenemisessä pysyminen suojelee paremmin kaikkein mittavimmilta ilmastovaikutuksilta. Tällä hetkellä tehdyt toimet eivät ole riittäviä, ja maailma on matkalla kohti noin 2,5 asteen lämpenemistä.

Ilmastosopimus jätti kuitenkin monien tahojen mielestä toivomisen varaa. Muun muassa Timmermans ilmaisi päätöstilaisuudessa pettymyksensä sopimukseen.

Suomen ympäristöministeriö julkaisi sunnuntaiaamuna tiedotteen, jossa ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo olevansa pettynyt kokouksen tuloksiin.

Tiedotteessa nostetaan esiin fossiilisia polttoaineita koskeva kohta, joka jäi lopulta pitkällisen väännön jälkeen sopimuksessa ennalleen. Viime vuoden ilmastokokouksessa päätettiin haitallisimman hiilivoiman ja tehottomimpien fossiilisten polttoaineiden tukien alasajosta.

Nyt EU ja joukko muita tahoja ajoi, että uudessa sopimuksessa olisi sitouduttu vähentämään kaikkien fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Tästä ei kuitenkaan päästy lopulta yhteisymmärrykseen.

Myös YK:n pääsihteeri Antonio Guterres ilmaisi heti, ettei hän ole tyytyväinen ilmastokokouksen lopputulokseen. Guterres kertoi lausunnossaan, että päästöjä on vähennettävä merkittävästi nyt, eikä kokous hänestä onnistunut huomioimaan tätä.

Lähes 200 maan edustajat neuvottelivat ilmastotoimista kahden viikon ajan. Neuvottelujen oli alun perin määrä päättyä perjantaina, mutta ne venyivät lopulta sunnuntaihin asti.

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat