Palestiinan tunnustaminen oli ennenaikaista ja valitettavaa, sanoo Ruotsin ulkoministeri israelilais­lehdelle

Ruotsin punavihreä hallitus päätti tunnustaa Palestiinan valtion vuonna 2014. Uusi ulkoministeri, maltillisen kokoomuksen Tobias Billström pitää päätöstä valitettavana, mutta ei suunnittele sen pyörtämistä.

Ruotsin ulkoministeri, maltillisen kokoomuksen Tobias Billström lehdistötilaisuudessa Berliinissä 10. marraskuuta 2022.

23.11. 11:37 | Päivitetty 23.11. 12:15

Syksyllä 2014 Ruotsin vastanimitetty punavihreä hallitus kohautti ulkopolitiikallaan. Pääministeri Stefan Löfvenin hallitus päätti tunnustaa Palestiinan valtion ensimmäisenä EU-maana Länsi-Euroopassa.

Tuore ulkoministeri, maltillisen kokoomuksen Tobias Billström harmittelee nyt kahdeksan vuoden takaista päätöstä israelilaiselle Haaretz-lehdelle antamassaan haastattelussa.

“Päätös Palestiinan tunnustamisesta vuonna 2014 oli ennenaikainen ja valitettava. Päätös on kuitenkin tehty, eikä tämä hallitus aio kumota sitä”, Billström sanoi tiistaina julkaistussa artikkelissa.

Kun Ruotsi tunnusti Palestiinan, Löfven perusteli päätöstä sillä, että jotta Israel ja Palestiina voisivat elää rauhanomaisesti rinnakkain, pitää kahden osapuolen olla nykyistä tasavertaisemmassa asemassa.

"Me haluamme kulkea edellä ja toivomme, että useammat maat seuraavat perässä", hän sanoi.

Näin ei ole käynyt, vaan Ruotsi on läntisessä Euroopassa yhä varsin yksin Palestiinaa koskevan linjauksensa kanssa. EU:ssa on joitain Keski-Euroopan maita, kuten Puola, Tšekki ja Slovakia, jotka ovat tunnustaneet Palestiinan ennen EU-jäsenyyttään. Lisäksi Palestiinan tunnustaa Islanti, joka ei kuulu Euroopan unioniin.

Haaretzin haastattelu keskittyy Ruotsin ulkopolitiikan murrokseen. Lehti kuvailee, kuinka Ruotsi on pitkään pyrkinyt oman edun ajamisen sijaan nousemaan humanitaariseksi suurvallaksi ainutlaatuisella ulkopolitiikallaan.

Nyt ajat ovat muuttuneet. Ruotsi on liittymässä Suomen rinnalla sotilasliitto Natoon, ja valtaan nousseen oikeistoblokin ulkopoliittiset näkemykset eroavat vahvasti pitkään hallinneen punavihreän blokin vastaavista. Uusi hallitus aikoo muun muassa leikata kehitysapua sadoilla miljoonilla euroilla.

”Siitä lähtien kun astuin virkaani, olen tehnyt selväksi, että meidän on mietittävä uudelleen Ruotsin ulkopolitiikkaa”, Billström sanoi. ”Meidän on annettava joitain erittäin selkeitä lausuntoja tärkeysjärjestyksestämme. Ennen kaikkea yksi prioriteeteistamme on Ruotsin Nato-jäsenyys. Sen myötä meidän on mietittävä myös naapurustoamme – Pohjoismaita ja Baltian maita ja Itämerta ympäröiviä maita.”

Israelin ja Palestiinan välisessä konfliktissa Billström vakuutti jatkavansa EU:n linjalla. Lisäksi hän tuomitsi jyrkästi antisemitismin ja kertoi Malmössä asuneiden isovanhempiensa majoittaneen Tanskasta paenneen juutalaisperheen vuonna 1943.

Israelilaislehti kyseli Billströmiltä antisemitismistä, sillä ruotsidemokraatit toimii Ruotsin oikeistohallituksen tukipuolueena. Jotkut ruotsidemokraattien jäsenet ovat vuosien varrella esittäneet antisemitistisiä mielipiteitä.

Ruotsidemokraatit ajaa myös joitain juutalaisten ongelmallisina pitämiä lakeja, kuten poikien ympärileikkauksen kieltämistä. Billström korosti, ettei ruotsidemokraatit kuulu hallitukseen, ja että puolueen päätäntävalta jää näin rajalliseksi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat