Venäjän uusi kenraali yrittää jäädyttää Ukrainan henki­hieveriin

Keskiviikon ohjusiskut olivat jo kuudes pommitus­aalto Ukrainan energia­järjestelmää kohtaan kuuden viikon aikana. Kenraalin tehtävä on varmistaa, että Venäjän sota­joukko selviää kevääseen saakka, kirjoittaa HS:n ulkomaan­toimittaja Pekka Hakala.

Venäjän ohjusisku teki tuhoja Vyšhorodin lähiössä Kiovan pohjoislaidalla keskiviikkona. Dneprin patoava Kiovan vesivoimala sijaitsee alueen laidalla.

24.11. 21:04 | Päivitetty 24.11. 21:32

Venäjän keskiviikkona tekemät ohjus- ja raketti-iskut eri puolille Ukrainaa katkaisivat sähköt suurimmasta osasta maata. Kiovan lisäksi kymmenkunta suurta kaupunkia oli vailla lämmitystä ja sähköä, ja sähköjen katkeaminen johti saman tien myös vesijohto­veden jakelun keskeytymiseen.

Korjaustyöt alkoivat jo keskiviikkona, ja esimerkiksi Kiovan hanoista alkoi tulla torstaina juomavettä, tosin normaalia alhaisemmalla paineella.

Kyseessä oli jo kuudes ohjus- ja raketti-iskujen aalto Ukrainan energiahuoltoa vastaan sen jälkeen, kun venäläiskenraali Sergei Surovikin, 56, otti Ukrainan ”erikoisoperaation” virallisesti komentoonsa lokakuun 8. päivänä. Samana päivänä Venäjältä Krimille johtava Kertšinsalmen silta vaurioitui ilmeisesti autopommin räjähdyksestä.

Sergei Surovikin ehti johtaa Venäjän avaruusjoukkoja vauhdikkaasti edenneellä urallaan, Syyrian ja Ukrainan komennusten välissä.

Ensimmäinen energiasektoria kohti suunnattu pommitusaalto seurasi kaksi päivää Surovikinin nimityksen jälkeen. Lokakuun 10. päivänä alkaneet pommitukset jatkuivat yli kahden vuorokauden ajan ja tuhosivat sähkön, kaukolämmön ja veden jakelua 14 maakunnassa Ukrainassa.

Pahiten kärsi pääkaupunki Kiova, jossa kohteina olivat ainakin lämpö- ja sähkövoimalat numero viisi ja kuusi. Ensin mainittu sijaitsee muutaman kilometrin päässä keskustan Maidan-aukiolta, toinen Kiovan kaupungin ja sitä ympäröivän Kiovan alueen rajalla kaupungin itäpuolella. Samat voimalat olivat iskujen kohteina myös keskiviikkona.

Lokakuussa seurasi vielä kaksi pommitusaaltoa, jotka Venäjä teki voimaloihin ja voimalinjoihin 21.-22. lokakuuta ja lokakuun viimeisenä päivänä.

Neljäs pommitusaalto oli tulivoimaltaan suurin. Venäjä teki sen marraskuun 15. päivänä, neljä päivää sen jälkeen, kun Ukrainan joukot olivat marssineet Hersonin kaupunkiin. Vuorokauden aikana Ukrainaan ja ennen kaikkea sen voimaloihin ja voimalinjoihin ammuttiin ainakin sata ohjusta. Lisäksi kohteisiin lähetettiin muun muassa iranilaisia itsemurhalennokkeja.

Venäjän näkökulmasta kustannukset jäivät kuitenkin hyötyjä suuremmiksi. Ukraina oli saanut Yhdysvaltain, Norjan ja Espanjan avustamana ensimmäiset Nasams-ilmatorjunta­järjestelmät, jotka Suomellakin on käytössään. Ukrainan asevoimat ilmoitti torjuneensa 77 venäläisohjusta.

Niinpä Surovikinin viides pommitusaalto olikin huomattavan varovainen. Se suunnattiin Ukrainan kaasulaitoksiin sekä Pivdenmašin ohjustehtaaseen Dniprossa. Räjähdyksiä kuultiin myös useissa muissa kaupungeissa.

Keskiviikon pommitusaallon tuhot olivat tähänastisista ylivoimaisesti pahimmat, vaikka ammuttujen ohjusten määrä saattoi jäädä lokakuun ennätyksestä. Ukrainan asevoimien torstaiaamuna Telegram-kanavallaan julkaiseman yhteenvedon mukaan Venäjä ampui 78 ohjusta ja teki ”23 ilmahyökkäystä”. Ammuttiinko näissä ilma­hyökkäyksissä ohjuksia ja olivatko ne mukana ilmoitetuissa 78 ohjuksen määrässä, se ei yhteenvedosta selviä.

Ukraina kertoi torjuneensa 51 kaikkiaan 70:stä Kalibr-risteilyohjuksesta ja lisäksi viisi Lancet-itsemurhalennokkia, joita ammuttiin kaikkiaan kymmenkunta. Ballistisista ohjuksista eivät puhuneet sen paremmin ukrainalaiset kuin venäläisetkään lähteet.

Ukrainan pääesikunnan mukaan Venäjä teki lisäksi 70 raketinheitinten iskua ”sotilas- ja siviilikohteisiin”. Venäjä käyttää Ukrainassa muun muassa raskaita B 30 Smertš -raketin­heittimiä, jotka pystyvät ampumaan teollisten kohteiden tuhoamiseen tarkoitettuja, satelliittiohjattuja raketteja 130 kilometrin etäisyydelle. Niinpä Etelä- ja Itä-Ukrainan kohteita on voitu tuhota ohjusten ja lennokkien lisäksi myös raketeilla.

Venäläinen sotatapahtumista hyvin perillä oleva Telegram-kanava Rybar arvioi tuhojen olevan tulosta ”kumulatiivisesta vaikutuksesta”. Toisin sanoen Venäjä on pommittanut uudelleen Ukrainan hätäisesti korjaamia kohteita.

Surovikin on ansainnut liikanimen ”kenraali Harmageddon” Syyriassa tekemiensä säälimättömien pommitusten vuoksi. Ukrainassa hän näyttää saaneen tehtäväkseen jäädyttää ukrainalaiset toimintakyvyttömiksi ellei peräti rauhantahtoisiksi.

Samaan aikaan Surovikin on järjestänyt maajoukkojaan niin, ettei Venäjä joutuisi vetäytymään talven aikana Ukrainasta hallitsemattomasti. Hän ilmoitti Hersonin hylkäämisestä jo ennen lokakuun ensimmäistä pommitusaaltoa.

Samaan aikaan palkkasotilasyhtiö Wagnerin sotilaat on määrätty rakentamaan esteitä ja linnoitteita rintamalinjojen taakse Luhanskin alueella. Asiasta raportoi ensinnä Britannian sotilastiedustelu.

Tämä niin kutsuttu ”Wagnerin linja” kulkee suurelta osin Donetsjoen etelärantaa pitkin. Etelämpänä sitä rakennetaan noin 15 kilometrin päähän itään Bahmutin risteys­kaupungista, josta on taisteltu verisesti kuukausia. Venäjän taisteluissa tuhoama Severodonetskin kaupunki jää linjan koillispuolelle, eli kenraali valmistautuu jättämään kaupungin tarvittaessa Ukrainan haltuun.

Wagner-linjalle vetäytyminen merkitsisi Venäjälle yli sadan kilometrin perääntymistä Luhanskin alueen pohjoisosista.

Yhdessä Ukrainan energiajärjestelmän tuhoamisen kanssa tämä merkitsee, että Venäjän sotatähtäin on ensi keväässä. Surovikinin tehtävä on varmistaa, että Venäjän sotajoukko selviää talven yli.

”Sen enempään Venäjän sodanjohto ei juuri nyt kykene”, arvioi Garnegie-ajatushautomon venäläistutkija Vladimir Frolov.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat