Kumpi on Ukrainalle parempi, kova vai helppo talvi?

Kylmät pakkaset voisivat helpottaa Ukrainan sodankäyntiä, mutta se saattaisi tehdä siviileille sietämättömän, kirjoittaa HS:n ulkomaantoimittaja Ville Similä.

Ihmiset ylittivät katua Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa Venäjän iskujen aiheuttamien sähkökatkojen aikana torstaina.

26.11.2022 2:00 | Päivitetty 26.11.2022 17:04

Kysymys on helppo, vastaus vaikea. Kumpaa Ukrainan kannattaa toivoa, ankaraa vai lempeää talvea?

Vastakkain ovat Venäjän sotilaat ja Ukrainan siviilit.

Sota on kestänyt yhdeksän kuukautta. Kesällä alettiin herätä siihen, että talvesta tulee vaikea. Se hetki on nyt. Kohta mennään alta nollan.

Koko Ukrainaan ennustetaan kiristyvää pakkasta. Ensi viikon loppua kohti kaikkialla maassa saattaa olla yli viiden asteen pakkasia.

Sää on molemmin puolin rintamaa sama, mutta pakkanen saattaa suosia sodassa Ukrainaa.

Ukrainalla on aloite käsissään. Se haluaa työntää venäläiset niin kauas kuin mahdollista. Ukrainalle ei ole mitään hyötyä kaivautua poteroihin odottamaan kevättä.

Se haluaa jatkaa etenemistä. Jos maa ei ole roudassa, panssarivaunut eivät pääse eteenpäin.

Venäjän hyökkäys epäonnistui helmikuussa monesta syystä, mutta yksi niistä oli se, että panssarit juuttuivat mutaan. Kymmenien kilometrien panssarijonot oli helppo motittaa ja tuhota.

Kyse ei ole nyt kahden minuutin suihkuista tai auton lohko­lämmittimestä vaan eloon­jäämisestä.

Jos talvi menee loskaiseksi, rintamaliikkeet saattavat jähmettyä. Sellaisesta ei tosin vielä ole merkkejä.

Jos Venäjä selviää talvesta, se voi toivoa parantavansa asemiaan pikku hiljaa ja etsiä tilaisuutta vastahyökkäyksiin.

Kovista pakkasista voi olla Ukrainalle etua toisellakin tavalla. Pakkanen puree pahemmin siihen, jolla ei ole villasukkia.

Venäjä on tuupannut sotilaita rintamalle omissa vaatteissaan tai kolme numeroa liian isoissa univormuissa. Talvivarusteet ovat surkeat. Edes telttoja ei ole.

Länsimaat ovat varustaneet Ukrainaa. Britannia lähetti talvivarusteet 195 000 sotilaalle. Suomi lähetti telttoja. Apua tarvitaan lisää, mutta ukrainalaiset ovat paremmin varustettuja talveen.

Mitä kovemmaksi pakkanen kiristyy, sitä tuskallisempaa sotimisesta tulee Venäjän muutenkin loppuun kulutetuille joukoille.

Samaan aikaan Venäjä voi tehdä Ukrainan kymmenillemiljoonille siviileille talvesta sietämättömän.

Kyse ei ole nyt kahden minuutin suihkuista tai auton lohkolämmittimestä vaan eloon­jäämisestä. Rajut pakkaset voivat tehdä sadoista­tuhansista asunnoista elin­kelvottomia, jos sähköt ovat poikki pitkään eikä muuta lämmitystä ole.

Sähköttömyys vie mukanaan veden, lämpimän ruuan, peseytymis­mahdollisuudet. Jos ei ole sähköä, ei ole internetiä. Maksukortit eivät toimi. Ne kaupat ovat auki, joilla on generaattori.

Jo nollakeleissä asunnot jäähtyvät niin, että kolmantena päivänä alkaa olla tukalaa. Ankarasta talvesta tulisi siviileille hirvittävä.

Venäjä tekee sen eteen kaikkensa. Se pommittaa voimalinjoja ja on siinä surullisen tehokas. Toistuvat iskut häthätää korjattuihin voimalaitoksiin ovat pimentäneet maan ja panneet ukrainalaiset hytisemään, vaikka lämpötila on vasta käväissyt pakkasella.

Strategia on raukkamainen ja halveksuttava, ja paljon muuta Venäjä ei voikaan.

Ankara vai lempeä talvi? Pikkupakkaset vai loskakelit?

Kysymykseen ei tarvitse vastata, koska ei voi. Kukaan ei tietenkään voi vaikuttaa siihen, millainen talvesta tulee.

Ukraina yrittää varautua kylmään parhaansa mukaan.

Kiovaan perustetaan tuhat talvisuojaa, jossa ihmiset voivat lämmitellä ja saada lämmintä ruokaa, Lviviin jopa kuusituhatta. Tuhansia generaattoreita haalitaan. Dieseliä poltetaan miljoonia ja miljoonia litroja. Vanhat kakluunit otetaan käyttöön.

Riittääkö se estämään humanitaarisen katastrofin?

Tähän kysymykseen Ukrainaa ei saa jättää vastaamaan yksin.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat