Talous kärsii ja kansa protestoi, mutta Kiina pitää kiinni kovista korona­toimistaan – HS kertoo neljä syytä tähän

Kiina hukkasi hyvän aikansa panna kansalaisten rokotukset kuntoon ennen maan avaamista. Jos Kiina avautuu nyt, kuolleiden määrä tulee olemaan suuri.

Mies otti hengitettävän koronarokotteen perjantaina Haikoussa, Kiinassa.

1.12.2022 2:00 | Päivitetty 1.12.2022 6:16

Peking

1. Kiinan nollapolitiikka oli aluksi tehokasta

Nyt kun osa kansasta kapinoi Kiinassa maan kovia koronatoimia vastaan, unohtuu helposti, että alkujaan Kiinan nollapolitiikka oli tehokasta. Se sai nopeasti pandemian ensimmäisen aallon kuriin, ja tautiluvut ovat olleet Kiinassa pieniä.

Politiikka oli pitkään kiinalaisten keskuudessa hyvin pidetty. Kun muualla maailmassa kuoli valtoimenaan ihmisiä, teho-osastot täyttyivät ja koronasulut olivat voimissaan, suurimmassa osassa Kiinaa elettiin elämää, jossa pandemiaa tuskin muistettiin. Talous hyrräsi, ja ihmiset viettivät huoletonta aikaa.

Tämä johtui nimenomaan nollapolitiikasta. Valtion rajat olivat lähes kiinni. Heti kun Kiinassa havaittiin yksikin tapaus, tauti tukahdutettiin jättimäisin testein, jäljityksin ja talojen ja kortteleiden suluin.

Maailman terveysjärjestö WHO:kin kehui aluksi Kiinan saavutuksia.

2. Maan johto jäi propagandansa vangiksi

Kiinan johto propagoi kansalaisilleen vahvan tarinan: Kiina huolehtii kansalaistensa hengestä ja terveydestä, kun taas länsimaat antavat ihmisten kuolla. Kiinan politiikka on parempi.

Monen kiinalaisen luottamus tarinaan horjuu jo pahasti, mutta ainakin iäkkäämmästä väestöstä iso osa luottaa Kiinan linjaan edelleen. Koronanvastaiset toimet myös iskevät kovemmin nuoriin ja keski-ikäisiin kuin perinteisesti kotonaan viihtyviin eläkeläisiin.

Kiinan johtaja Xi Jinping on voimakkaasti edistänyt ja ylistänyt Kiinan omaa linjaa. Maan johdon arvovalta on kiinnittynyt nykyiseen koronapolitiikkaan. Siitä on vaikea luopua kasvoja menettämättä.

Voi myös kysyä, alkoiko johto uskoa liikaa omaan propagandaansa. Ehkä se kuvitteli, että pandemia vain pyyhkäisee muun maailman yli ja että Kiina säästyy ongelmilta.

On nimittäin vaikea ymmärtää, minkä takia Kiina ei ole käyttänyt ”hyviä” korona-aikojaan esimerkiksi kansalaistensa kattavaan rokottamiseen. Tästä WHO myöhemmin moitti Kiinaa.

Politiikka oli pitkään kiinalaisten keskuudessa hyvin pidetty. Talous hyrräsi, ja ihmiset viettivät huoletonta aikaa.

3. Rajojen avaaminen tappaa todella ison joukon kiinalaisia

On käynyt selväksi, että korona-aallot tulevat pyyhkäisemään kaikkien maiden yli. Ihmisiä sairastuu ja kuolee kaikkialla. Uudet virusmuunnokset tarttuvat yhä helpommin.

Tällä haavaa 1,4 miljardin ihmisen maassa on uusia tautitapauksia enemmän kuin koskaan, virallisesti yli 40 000 päivässä. Se ei olisi paljon muualla maailmassa, mutta Kiinan politiikassa tapausmäärä on todella iso.

Se tuntuu arjessa, sillä nyt koronavirus on ensimmäistä kertaa levittäytynyt lähes koko maahan. Kiina jatkaa kovia otteita virusta vastaan, eli yhä useamman ja useammin talot joutuvat sulkuun ja viruksen saaneet keskuskaranteeneihin.

Maan sisäinen liikkuminen on rajoitusten vuoksi vaikeaa. Sekä kansan- että kansalaisten talous kärsii syvästi ja näkyvästi.

Kiinan johdolla on kuitenkin iso, ristiriitainen ongelma: jos Kiina antaa nyt viruksen levitä vapaammin, tautiin kuolee eri arvioiden ja tutkimusten mukaan sadoista tuhansista useisiin miljooniin kiinalaista.

Kiinan kansalaisista heikoin osa eli yli 80-vuotiaat on huonosti rokotettu. He eivät ole pelkojensa vuoksi ottaneet rokotteita tai pitäneet niitä tarpeellisina. Kiinassa on ollut aiemmin rokoteskandaaleja.

Lue lisää: Kiina ei ole rokottanut vanhuksiaan kunnolla, joten koronasulut jatkuvat – Monet vanhukset kertoivat HS:lle, että heitä on kehotettu olemaan ottamatta rokotetta

Kiina ei ole ylpeyttään suostunut ottamaan ulkomaisia, omiaan tehokkaampia rokotteita käyttöön.

Monet kiinalaiset ovat saaneet rokotteet niin kauan aikaa sitten, että niiden hyöty on jo hiipunut. Luontaista immuniteettia Kiinassa ei juuri ole, koska sairastuneita on tähän asti ollut niin vähän.

Terveydenhuollon yleinen tila suurkaupunkien ulkopuolella on surkea, ja tehohoitopaikkoja on väestön määrään nähden hyvin vähän.

Kiina ei ole ylpeyttään suostunut ottamaan ulkomaisia, omiaan tehokkaampia rokotteita käyttöön. Luontaista immuniteettia Kiinassa ei juuri ole.

4. Painostuksen alla taipuminen näyttäisi heikkoudelta

Kovien koronatoimien ja erityisesti paikallisviranomaisten ylilyöntien sytyttämät mielenosoitukset voivat hieman höllentää politiikkaa.

Tiistaina viranomaiset – jälleen – korostivat, että paikallisviranomaisten pitää nopeuttaa vanhusten rokottamista. Ja etteivät paikallisviranomaiset saa määrätä liian laajoja tai pitkiä sulkuja.

Isoja muutoksia koronapolitiikkaan tuskin kuitenkaan pian tulee.

Protesteista tuli Kiinan johdolle uusi dilemma: jos he taipuvat painostuksen edessä, he näyttävät heikoilta. He luultavasti pelkäävät, että se innostaisi lisää demokratian ja vallanvaihdon vaateita. Sellaisiakin viikonlopun mielenosoituksissa kuultiin.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat