Ei mitään uutta idästä

Venäjä on jo kuukausien ajan keskittänyt valtavan määrän sotavoimastaan Bahmutin rintamalle Itä-Ukrainaan. Mutaisissa juoksuhaudoissa käydään taisteluja, joissa uhreja on paljon, mutta voittoja vähän.


5.12.2022 2:00 | Päivitetty 5.12.2022 9:38

Uusien tuliaseiden tappovoima pelästytti sodan kaikki osapuolet. Oli syyskuu 1914. Ensimmäisessä Marnen taistelussa kuoli yli satatuhatta sotilasta viikon aikana. Loukkaantuneita oli vielä paljon enemmän.

Ensimmäisessä maailmansodassa huomattiin, että liikkuvasta sodankäynnistä oli tullut äärimmäisen vaarallista konekiväärien, miinojen ja kaasujen laajan käytön myötä. Niinpä sotilaat ryhtyivät kaivamaan suojia.

Saksan ja Ranskan väliselle rintamalinjalle kaivettiin mutkittelevia juoksuhautoja, jotka ylsivät lopulta Englannin kanaalilta Sveitsin Alpeille, vaikkeivät yhtenäisesti.

Länsirintaman juoksuhaudat suojasivat sotilaita vihollisen tulelta. Mutta samalla ne jähmettivät sodan hitaaksi asemasodaksi, jossa elinolot olivat viheliäiset.

Ahtaissa ja kosteissa oloissa taudit levisivät helposti. Juoksuhaudat täyttyivät vedellä ja mudalla. Pelkästään märkien jalkojen aiheuttamaan juoksuhautajalkaan kuoli kymmeniä­tuhansia sotilaita.

Lohduttomat kuvat länsirintaman ’ei kenenkään maasta’ tallentuivat mustavalkokuviin, maalauksiin ja aikalaisteksteihin: karrelle palanutta maata, ruumiita ja mutaa. Mutaliejua ja sen peittämiä ja nielemiä ihmisiä.

Sotilaita länsirintamalla vuonna 1917.

Yli sata vuotta myöhemmin sosiaalisen median kanavat, kuten Telegram ja Twitter, ovat täyttyneet samankaltaisesta kuvastosta: mutaa, mutaa, mutaa ja ruumiita.

Monien kuvien kerrotaan tulevan Bahmutin rintamalta Donetskin oblastista Itä-Ukrainasta. Bahmut oli alun perin suurin piirtein Lappeenrannan kokoinen kaupunki, mutta suurin osa sen noin 70 000 asukkaasta on paennut kodeistaan.

Kaupungin liepeillä on käyty jo pitkään verisiä taisteluja, jotka ovat vain kiihtyneet viime viikkoina. Päivittäisten kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä nousee satoihin.

Osa internetissä kiertävistä kuvista on voitu paikantaa Bahmutin lähelle, kertoo Ukrainan sotatapahtumia kartoittava asiantuntija John Helin, joka on tarkastanut tässä jutussa olevat videot. Kiivaita taisteluita käydään esimerkiksi huoltoasemalla Bahmutin koillispuolella M03- ja T1302-teiden välisen risteyksen kulmalla.

”Venäläiset ottavat järkyttäviä tappioita pitäessään hallussaan huoltoasemaa, jota ukrainalaiset ampuvat tykistöllään yötä päivää”, Helin kuvaili marraskuun lopun tilannetta.

Juoksuhautojen sisältä harmaassa marraskuussa kuvattujen videoiden tarkkaa kuvauspaikkaa on vaikea varmentaa. Helinin mukaan kuvamateriaali on joka tapauksessa uutta, marraskuun loppupuoliskolla julkaistua ja vastaa Bahmutin olosuhteita.

Ukrainan vastahyökkäys on syksyn aikana edennyt monilla rintamilla pakottaen Venäjän joukot vetäytymään Harkovan alueelta ja Hersonin kaupungista. Mutta Bahmutin rintamalla Ukrainan joukot ovat vaikeuksissa.

Venäjä on keskittänyt alueelle merkittävän määrän mies- ja asevoimastaan. Uusia sotilaita saapuu jatkuvasti lisää korvaamaan edellisissä hyökkäyksissä menehtyneitä.

“Heidän taktiikkansa on lähettää eteenpäin näitä ihmisparkoja, jotka meidän on eliminoitava”, kertoi Petro-niminen Ukrainan kansalliskaartin komentaja CNN-kanavalle marraskuun lopulla.

Ukrainalaiskomentajan mukaan Venäjä ei onnistunut suorassa hyökkäyksessä Bahmutiin, joten se lähestyy kaupunkia sen ympäriltä. Asetelma on vaarallinen sekä hyökkääjälle että puolustajalle.

”Me olemme joutuneet siirtymään kaupunkimaastosta pelloille, jossa olemme alttiina tykistötulelle.”

Bahmutissa sota ei alkanut 24. helmikuuta. Venäjän tukemat joukot tunkeutuivat kaupunkiin jo keväällä 2014, jolloin kaupunki kantoi vielä kommunismin aikaista nimeään Artemivsk.

Ukrainalaisjoukot saivat Artemivskin takaisin haltuunsa vielä samana kesänä, ja vuonna 2015 sota Itä-Ukrainassa hyytyi asemasodaksi. Kaupungissa tavallinen elämä jatkui, mutta Bahmutin edustalle kaivettiin juoksuhautoja.

Nyt kaupunki, jota venäläisjoukot lähestyvät, on pahoin tuhoutunut. Venäjän joukot ovat valloittaneet joitain ukrainalaisten vuosia sitten rakentamia juoksuhautoja, pakottaen ukrainalais­joukot siirtymään nopeammin kyhäämiinsä suojiin.

Juoksuhautojen perusperiaatteet ovat pysyneet hyvin samanlaisina aina ensimmäisen ja toisen maailmansodan ajoilta lähtien, kertoo kapteeni Olli Toivanen, Maasotakoulun Pioneerikoulun suojan edistämisen opettaja.

”Majoituskorsut, taisteluhaudat ja niillä haettavan suojan periaatteet ovat pysyneet samanlaisina. Nykyisin käytössä on valmiita rakennus­elementtejä, joita voidaan hyödyntää rakennuksen nopeuttamiseksi.”

Juoksuhaudat rakennetaan yleensä hallitsevaan maastonkohtaan, jonka maasto tarjoaa luonnollista suojaa sekä hyvän näkyvyyden ja ampuma-alan.

Toivasen mukaan Ukrainan ja Venäjän joukkojen rakentamissa linnoitteissa on havaittavissa piirteitä Neuvostoliiton aikaisista kenttälinnoitus­opeista. Etenkin venäläisillä on havaittavissa linnoittamisessa selkeää kaavamaisuutta, joka noudattaa moottoroidun jalkaväen ohjesääntöjä.

Ensimmäiseen maailmansotaan verrattuna nyt Ukrainassa nähdyt taisteluhaudat ja tuliasemat muodostavat paikoitellen tukikohtia, joita on mahdollista puolustaa useaan eri ilmansuuntaan.

Bahmutin juoksuhaudoissa keskeinen vaara tulee myös ylhäältä, kun räjähteitä tiputetaan kaupallisten lennokkien avulla.

Toivasen mukaan on toistaiseksi liian aikaista arvioida, kuinka tehokkaita lennokit ovat asemasodassa.

”Ainakin niistä on hyötyä psykologisesti ja propaganda­käytössä. Mutta jää nähtäväksi, kuinka merkittäviä aseita ne ovat.”

Viikonlopun aikana taistelut Bahmutin ympärillä jatkuivat ainakin kaupungin etelä- ja koillispuolilla, kertoo ISW. Britannian puolustusvoimien mukaan Venäjän tarkoituksena on piirittää kaupunki.

Mutta asiantuntijat ovat ihmetelleet, miksi Venäjä on valmis maksamaan niin paljon hitaasta edistymisestä kohti kaupunkia, jolla ei ole suurta merkitystä sodan kokonaiskululle.

”En ymmärrä, miksi he tuhlaavat niin paljon verta Bahmutissa”, sanoo Ruotsin maanpuolustus­korkeakoulun sotataidon opettaja, everstiluutnantti Peter Lidén. ”Mutta he arvioivat Bahmutin sen arvoiseksi.”

Lidén uskoo, että Bahmutin arvo venäläisille on ennen kaikkea symbolinen. Symbolista arvoa rakentaa osin historia, toisaalta se, että niin moni on jo kuollut kaupungin valtauksen puolesta.

Bahmutissa taistelevat myös Wagner-palkkasotilasryhmä ja joukko Venäjän vankiloista värvättyjä rikollisia. Esimerkiksi brittilehti The Guardianissa arvioitiin, että Wagner-joukot näyttävät taistelevan Bahmutissa lähinnä kunniastaan ja arvovallastaan Venäjän johdon silmissä.

Bahmutia puolustava ukrainalaiskomentaja lämmittelemässä.

Venäjä vaatii sotilailtaan näyttöä edistymisestä, myös silloin, kun se näyttää mahdottomalta.

”Venäjä haluaa jonkinlaisen voiton”, Lidén sanoo. ”He ovat investoineet niin paljon Bahmutiin, että heidän on jatkettava loppuun asti.”

Venäjän päätavoitteiden kannalta oleelliset taistelut ovat silti muualla, Lidén toteaa. Tärkeintä Venäjälle on turvata Krimin niemimaa, eli estää ukrainalaisten eteneminen Zaporižžjan alueella ja Dneprjoen itäpuolella Hersonissa.

Vielä alkukesästä Bahmutin pystyi näkemään osana Venäjän laajempaa suunnitelmaa idässä. Venäläisjoukot valtasivat tuolloin Severodonetskin ja Lysytšanskin kaupungit saaden käytännössä koko Luhanskin oblastin haltuunsa.

Luhanskin miehityksen jälkeen venäläisjoukot olisivat voineet jatkaa matkaansa Bahmutin kautta Slovjanskiin ja Kramatorskiin. Bahmut ei kuitenkaan ole välttämätön läpikulkureitti.

Luhanskin alueella käydyt taistelut myös kuluttivat Venäjän voimia niin, ettei nopea eteneminen ole enää onnistunut. Slovianskin ja Kramatorskin valtaaminen lähi­tulevaisuudessa näyttää epätodennäköiseltä, kun pelkästään Bahmutin liepeillä eteneminen on osoittautunut äärimmäisen raskaaksi.

Yhdysvaltalaisen ajatushautomon ISW:n mukaan Venäjän voimankäyttö Bahmutissa osoittaa, ettei se ole oppinut virheistään. Kuten Luhanskin alueella kesällä, Venäjä on syksyn aikana kuluttanut Bahmutin lähellä valtavan määrän sotavoimistaan kohteisiin, jotka eivät lupaile sotilaallista läpimurtoa.

Rintamalinjan siirtäminen on raskasta, sillä puolustajalla on vahva etulyöntiasema. Se tuli selväksi jo ensimmäisen maailmansodan aikana.

Esimerkiksi Sommen taistelussa vuonna 1916 kuoli, loukkaantui ja katosi yhteensä yli miljoona saksalaista, ranskalaista ja brittisotilasta.

Rintamalinja liikkui koko aikana 12 kilometriä.

Myös Bahmutissa rintamalinja liikkuu hitaasti. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi yhdessä lokakuun lopulla pitämässään iltapuheessa, että juuri Bahmutissa ”Venäjän hulluus on ilmeisintä”.

”Päivä toisensa jälkeen kuukausien ajan he ovat ajaneet ihmisiä kuolemaansa kuluttaen samalla valtavan määrän tykistöammuksia.”

Oikaisu 5.12. kello 9.37: Ensimmäisessä maailmansodassa olivat laajassa käytössä konekiväärit, eivät rynnäkkökiväärit, kuten jutussa aluksi virheellisesti väitettiin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat