Meduza: Venäjä valmis vetäytymään Zaporižžjan ydin­voimalasta, jos sopu syntyy

Moskova vaatii uutissivuston mukaan vastineeksi takuita kaasun ja öljyn häiriöttömästä kulusta Ukrainan läpi.

Venäjän joukot valloittivat Zaporižžjan ydinvoimalan maaliskuun alussa ja Venäjä julisti tämän jälkeen voimalan kuuluvan Rosatomille. Kuva syyskuulta.

2.12.2022 17:43

Venäjä on valmis vetäytymään maaliskuussa valtaamastaan Zaporižžjan ydinvoimalasta, kertoo Latviassa toimiva venäläinen uutissivusto Meduza. Se perustaa väitteensä kahteen nimettömänä puhuneeseen lähteeseen, jotka ovat ”lähellä Kremliä ja Venäjän hallitusta”.

Meduzan tiedot ovat linjassa Ukrainan pääesikunnan torstai-iltaisen tilannekatsauksen kanssa. Sen mukaan Venäjän asevoimat valmistautuvat vetäytymään neljältä paikkakunnalta läheltä etulinjaa Zaporižžjan alueella.

Näistä Mihailivka ja Burtšak sijaitsevat noin viisikymmentä kilometriä itäkaakkoon ydinvoimalasta. Inženerne ja Polohy puolestaan sijaitsevat alueen keskiosassa, 70–80 kilometriä Zaporižžjan kaupungista kaakkoon. Venäjä ei ole vahvistanut Ukrainan tietoja.

Tarkkailijoiden mukaan Venäjä tiivistää puolustuslinjaansa, koska Ukrainan uskotaan suunnittelevan talvihyökkäystä kohti etelää ja Melitopolin risteyskaupunkia Zaporižžjan alueella.

Meduzan lähteiden mukaan Venäjä olisi valmis lähtemään Euroopan suurimmasta ydinvoimalasta, jos Ukraina vastineeksi takaa venäläisen öljyn ja kaasun häiriöttömän kulun Ukrainan halki eurooppalaisille asiakkaille. Lähteiden mukaan Venäjän hallinnossa on ”valmiutta sopimukseen”, koska öljyn ja kaasun ”pumppaus ja myynti on erittäin tärkeää Venäjän budjetille”.

Venäjä on tähän asti kiistänyt huhut ydinvoimalasta vetäytymisestä jyrkästi. Presidentti Vladimir Putinin lehdistöpäällikkö Dmitri Peskov piti ajatusta mahdottomana vastatessaan viime maanantaina Ukrainan ydinvoimayhtiön Enerhoatomin pääjohtajan Petro Kotinin ehdotukseen.

”Ei pidä etsiä mitään vihjeitä sieltä, missä niitä ei ole ja missä niitä ei voisi ollakaan”, Peskov vastasi uutistoimisto Tassin mukaan.

Meduzan mukaan Peskov toisti kantansa uutissivustolle antamassaan kirjallisessa vastauksessa. Putin antoi lokakuun alussa asetuksen, jonka mukaan Zaporižžjan ydinvoimala on Venäjän ”liittovaltion omaisuutta”.

Venäläinen öljy ja kaasu ovat virranneet Ukrainan läpi koko hyökkäyssodan ajan ja venäläisyhtiöt Transneft ja Gazprom ovat tilittäneet Ukrainalle sovitut välitysmaksut. Aivan häiriöttä energia ei ole virrannut eivätkä venäläiset ole maksaneet osuuksia Ukrainalle mukisematta.

Ukraina ilmoitti runsaat kaksi viikkoa sitten, että öljyn virtaaminen Družba- eli Ystävyys-öljyputkessa keskeytyi Venäjän pommitusten vuoksi. Ukrainan mukaan putkiston pumppausasemat lakkasivat toimimasta, koska venäläinen raketti osui linjaston pumpuille sähköä jakavaan asemaan lähellä Valko-Venäjän rajaa.

Lue lisää: Ukraina ilmoitti Družba-öljyputken sulkeutuneen Venäjän ohjusiskun vuoksi

Putkisto käynnistettiin uudelleen muutaman päivän kuluttua. Öljyä kulkee lähinnä Družban eteläisessä haarassa, joka toimittaa öljyä Unkariin, Slovakiaan ja Tšekkiin.

Öljyä on virrannut myös Puolaan, vaikka sen ostohalut ovat vähäiset. Puola on vaatinut EU-pakotteiden laajentamista koskemaan putkessa tuotua venäläistä öljyä, jotta se voisi lopettaa öljyn oston ilman sakkomaksuja. Pakotteet koskevat toistaiseksi vain laivattua venäläistä öljyä.

Kaasusta Ukraina ja Venäjä ovat käyneet aivan oman riitansa. Ukrainan kaasuyhtiö Naftohas kieltäytyi toukokuussa pumppaamasta putkissaan venäläistä kaasua, joka virtaa niin sanotun Luhanskin kansantasavallan lävitse. Gazprom vastasi vähentämällä kaasutoimituksia noin kolmanneksella eli suurin piirtein Luhanskin alueen lävitse virtaavan osuuden verran.

Syyskuussa Naftohas haastoi Gazpromin Zürichin välimiesoikeuteen, koska venäläiset eivät olleet ukrainalaisyhtiön mukaan toimittaneet sovittua kaasumäärää ja maksut olivat viivästyneet. Gazprom vastasi, ettei maksa palveluksista, joita ei ole saanut. Samalla Gazprom väitti Ukrainan pumpanneen Moldovaan myytyä kaasua omiin välivarastoihinsa. Ukraina kiisti väitteen jyrkästi.

Kaasun toimitukset jatkuivat kuitenkin ennallaan, koska Moldova oli Gazpromin mukaan joka tapauksessa maksanut ostamansa kaasun.

Venäläisen kaasun osuus Euroopan kaasun kulutuksesta on laskenut kuluvan vuoden aikana yhdeksään prosenttiin aiemmasta 40 prosentista.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat