Miksi Venäjä teki vuosia töitä saadakseen kotiin aseita kaupanneen ”nilkin”?

Venäjä ja Yhdysvallat kilpailivat runsas vuosikymmen sitten siitä, kumpi saisi asekauppias Viktor Butin käsiinsä Thaimaasta, kertoo HS:n ulkomaan­toimittaja Pekka Mykkänen.

Venäläinen asekauppias Viktor But telkien takana Thaimaan pääkaupungissa Bangkokissa huhtikuussa 2008.

8.12.2022 21:15

Kontrasti ei voisi olla suurempi, kun Yhdysvallat ja Venäjä saivat pitkän väännön jälkeen vaihdettua vankeja torstaina. Kummallekin päivä oli helpottava loppu­huipentuma kauan esitettyjen protestien, vaatimusten ja aneluiden jälkeen.

Yhdysvallat sai kotimaahansa naispuolisen WNBA-liigan koripallotähden Brittney Grinerin, joka kärsi Venäjällä runsaan yhdeksän vuoden vankeustuomiota. Hänen matkatavaroistaan oli viime helmikuussa löytynyt kannabisöljyllä terästettyjä sähkö­tupakan patruunoita Moskovan lentokentällä.

Yhdysvallat on pitänyt rangaistusta joko perusteettomana tai ainakin kohtuuttomana. Grinerin vapauttamista on vaadittu omaisten, koripallovaikuttajien, ulkoministeri Antony Blinkenin ja jopa presidentti Joe Bidenin suulla.

Venäjälle puolestaan lähetetään Viktor But, joka on yksi lähihistorian paha­maineisimmista asekauppiaista. Hänen on kerrottu kaupanneen aseita muun muassa moniin Afrikan konflikteihin ja Afganistanin sodan osapuolille. Asiakkaaksi ovat kelvanneet kaikenlaiset toimijat, kuten sotarikoksista tuomittu Liberian entinen presidentti Charles Taylor.

But tunnetaan lempinimellä ”kuolemankauppias”. Yhdysvaltain viranomaiset saivat hänet satimeen Thaimaassa tehdyssä peiteoperaatiossa vuonna 2008. But luovutettiin Yhdysvaltoihin 2010, ja hänelle annettiin puolitoista vuotta myöhemmin 25 vuoden vankeustuomio asekaupan suunnittelusta amerikkalaishenkiä Kolumbiassa uhanneelle terroristiryhmälle ja muista rikoksista.

Lue lisää: Koripallotähti Brittney Griner virui Venäjän vankiloissa lähes vuoden – kuka hän on?

Venäjällä vankeuteen tuomittu amerikkalainen koripalloilija Brittney Griner pääsi vapaaksi torstaina.

Kun But – jonka nimi esiintyy myös muodossa Bout – sai tuomionsa New Yorkissa 2012, Venäjän ulkoministeriö syytti Yhdysvaltoja poliittisesta oikeudenkäynnistä ja sai Butin vaikuttamaan hirvittävän kaltoinkohtelun uhrilta.

”Ulkoministeriö pitää tuomiota perusteettomana ja asenteellisena. Koko syyte perustui yksinomaan rikollisen aikeen pohjalle”, se lausui tuolloin.

Venäjä ilmaisi suuttumustaan ponnekkaammin kuin pelkillä lausunnoilla. Kaikki Butin syyttämiseen ja tuomitsemiseen osallistuneet virkamiehet, tutkijat ja tuomarit asetettiin Venäjän viisumikieltolistalle.

Koskaan ei näytä syntyneen täyttä varmuutta sitä, miksi Venäjä on taistellut niin ponnekkaasti saadakseen kotimaahansa Butin kaltaisen hämäräliikemiehen. Miksi?

“Se on erittäin hyvä kysymys, koska Viktor But on nilkki”, totesi Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun CIA:n johtaja William Burns viime heinäkuussa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

Yleisesti esitetty epäily on, että Butilla on ollut Venäjällä hyvin vaikutusvaltaisia ystäviä ja ehkä liiankin arkaluontoisia tietoja kotimaansa kansainvälisistä toimista. Nämä ovat varmasti syitä myös siihen, miksi Yhdysvallat oli niin innokas nappaamaan Butin ja saamaan hänet luovutetuksi Thaimaasta runsas vuosikymmen sitten.

Kun But virui bangkokilaisessa vankilassa pari vuotta ennen Yhdysvaltoihin siirtämistä, sekä Venäjän että Yhdysvaltain huhuttiin yrittäneen voidella Thaimaan hallitusta halvalla öljyllä ja edullisilla asekaupoilla päästäkseen Butiin käsiksi, HS kertoi vuonna 2010.

Olisi melkoista ironiaa, jos silloinen huhu pitäisi paikkansa – siis että kaksi maailman asekaupan suurinta mahtia kilpailivat asekauppiaasta asekaupoilla. Oli miten oli, Yhdysvallat voiteli tai perusteli näkemyksensä thaimaalaisille Venäjää taitavammin.

Teknisesti ottaen But päätyi Yhdysvaltain käsiin laillisen prosessin kautta. Bangkokilainen oikeusistuin eväsi ensin Yhdysvaltain luovutuspyynnön kutsuen tapausta poliittiseksi, mutta ylempi oikeusistuin kumosi päätöksen ja But luovutettiin Yhdysvaltoihin. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov soimasi jälkimmäistä päätöstä laittomaksi ja poliittiseksi.

Viktor But vangittuna Thaimaassa 2008.

Nykyään 55-vuotiaalla Viktor Butilla on epäilyjen mukaan ollut yhteyksiä Venäjän sotilastiedusteluun GRU:hun. Hän pääsi 1990-luvulla käymään kauppaa romahtaneen Neuvostoliiton aseilla, mihin uskottiin tarvittavan suojelua korkealta taholta.

Yksi Butin suojelija on usein esitetyn väitteen mukaan ollut Venäjän entinen vara­pääministeri Igor Setšin, joka oli Butin tavoin opiskellut portugalia ja häärännyt Butin kanssa samoihin aikoihin Venäjän asevoimien palveluksessa Mosambikissa 1980-luvulla. Öljyjätti Rosneftia nykyään johtava Setšin on presidentti Vladimir Putinin lähipiiriläinen.

The Washington Post -lehti kertoi viime heinäkuussa, että But on kiistänyt, että hänellä olisi yhteyksiä tiedustelupalvelu GRU:hun tai että hän edes tuntisi Setšiniä.

”Hän piti hermonsa kurissa vankilassa eikä minun käsitykseni mukaan koskaan paljastanut mitään amerikkalaisille”, venäläinen toimittaja Andrei Soldatov kertoi Washington Postille.

Näin ollen But olisi kuin suunsa supussa pitänyt, omertàansa kunnioittanut mafioso, jolle Venäjä on suuressa kiitollisuudenvelassa. Venäjää ei tunneta mitenkään erityisen suurena sanojensa pitäjänä, mutta Butin kohtelu voi toimia rohkaisevana kannustuksena muille ulkomailla vaikeuksiin – ja perusteellisiin kuulusteluihin – joutuville venäläisille.

Yhdysvallat pyrki vaihtamaan Viktor Butin koripalloilija Grinerin lisäksi entiseen merijalkaväen sotilaaseen Paul Whelaniin, joka pidätettiin Venäjällä 2018 ja tuomittiin vuonna 2020 vakoilusta 16 vuoden vankeuteen. Venäjä ei kuitenkaan suostunut amerikkalaisten toiveeseen.

Uutistoimisto Reuters kertoi pari vuotta sitten, että jo Whelanin tuomitsemisen aikoihin oli käyty neuvotteluja Whelanin ja Butin vaihtamisesta päittäin. Yhdysvaltain mukaan Whelan on poliittinen vanki, ei vakoilija. Whelan itse on luonnehtinut vangitsemistaan ”limaisen niljakkaan ällöttäväksi venäläiseksi politiikaksi”.

”Emme ole unohtaneet Paul Whelania, joka on ollut vuosien ajan epä­oikeudenmukaisesti pidätettynä Venäjällä”, Biden totesi torstaina tiedotustilaisuudessa.

The New York Times -lehden mukaan Venäjän sota Ukrainassa on hankaloittanut Whelanin vapauttamisesta käytyjä neuvotteluja. Yhdysvallat on ollut tärkein tukija Ukrainalle, joka on nöyryyttänyt perusteellisesti Venäjän aiemmin mahtaviksi miellettyjä asevoimia.

Detroit Free Press -lehti haastatteli vuonna 2019 entisiä CIA-agentteja Whelanin tapauksesta. Heidän mielestään suuryrityksen turvallisuusjohtajana työskennellyt Whelan ei tuntunut sopivan Yhdysvaltain tiedustelun palvelukseen kelpaavan vakoojan muottiin, koska hän oli saanut potkut merijalkaväestä varkaustuomioiden takia.

Haastateltavat pitivät todennäköisempänä, että Venäjä oli napannut Whelanin geo­poliittisen šakin pelinappulaksi. Jos näin on, häntä säästellään jotain tulevaa siirtoa varten.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat