Korona tuhosi Kaakkois-Aasian rahasammon, eikä turismin elpyminen ole vieläkään varmaa

Monet Kaakkois-Aasian maat saivat ison osan tuloistaan turismista. Vaikka koronarajoituksista on luovuttu, matkailu ei ole palannut niissä ennalleen. Muuttaako Kiinan avautuminen tilanteen?

Thaimaan suosittu rantakohde Maya Bay suljettiin turisteilta ympäristösyistä vuonna 2018. Tammikuussa 2022 se avattiin takaisin samalla, kun Thaimaa pyrki muutenkin houkuttelemaan matkailijoita höllentämällä koronarajoituksia.

2.1. 2:00 | Päivitetty 2.1. 6:32

Aasiasta kantautui joulukuussa kaksi isoa kansainvälistä uutista, jotka nostivat esille korona-aikana unohdetun ilmiön: turismin Kaakkois-Aasiassa.

Matkailuala on ollut esimerkiksi Thaimaassa, Indonesiassa, Malesiassa, Vietnamissa ja Filippiineillä tärkeä osa taloutta. Thaimaassa turismi vastasi vuonna 2019 jopa viidennestä bruttokansantuotteesta. Suomessa vastaava luku oli samana vuonna 2,7 prosenttia.

Sitten iski koronapandemia. Tiukat rajoitukset tuhosivat matkailun täysin. Esimerkiksi paratiisisaareksi kutsutulla Balilla vieraili vuonna 2021 vain 51 turistia.

Paikallinen yrittäjä viritteli turisteille myytäviä tuotteita esille Jimbaranin rannalla Balilla syyskuussa 2022.

Joulukuun alkupuolella Kaakkois-Aasian matkailu kuitenkin nousi uutisotsikoihin yllättävässä yhteydessä: Indonesian parlamentti päätti laista, jonka mukaan avioliiton ulkopuolinen seksi kiellettiin koko maassa.

Lain kerrottiin koskevan myös turisteja.

Alle viikko päätöksen jälkeen Balin kuvernööri Wayan Koster kiirehti ilmoittamaan, että turistien ”ei tarvitse olla huolissaan” uusien rikoslakien voimaan­tulosta. Toisin kuin suurimmassa osassa muuta Indonesiaa, Balilla islam ei ole enemmistöuskonto, vaan yli 90 prosenttia saaren asukkaista on hinduja. Lisäksi menee kolme vuotta ennen kuin laki tulee voimaan.

Kuvernöörin ilmoitusta ei voinut pitää minkäänlaisena yllätyksenä. Balilla on ennenkin katsottu sormien läpi Indonesian tiukkaa lainsäädäntöä. Esimerkiksi prostituutio on Indonesian laissa kiellettyä, mutta Balin turistialueilla se on näkyvää.

Toinen Kaakkois-Aasian matkailuun liittyvä uutinen oli kauan odotettu ja toivottu tieto.

Koronarajoituksiaan vauhdilla joulukuun aikana purkanut Kiina ilmoitti joulukuun viimeisellä viikolla luopuvansa karanteeni­määräyksestä, jota se on noudattanut ulkomailta maahan saapuvien matkustajien osalta.

Kiinalaisten matkailuinto räjähti. Lentohakujen määrä kasvoi hetkessä 850 prosenttia.

Ajankohta on vaikea, koska Kiina on juuri nyt keskellä valtavaa korona-aaltoa, jonka pelätään aiheuttavan jopa miljoonien ihmisten kuoleman. Todennäköisesti uutinen tulevista kiinalaisturisteista otetaan silti lähimaissa vastaan ensisijaisesti innostuneena.

Kiinalaisturistien puute on ollut valtava kolaus nimenomaan Kaakkois-Aasiassa. Esimerkiksi Thaimaassa vierailleista turisteista vuonna 2019 neljäsosa eli yli kymmenen miljoonaa oli Kiinasta. Balilla Kiina on Australian ohella tärkein yksittäinen maa, josta matkustajat ovat perinteisesti tulleet saarelle. Myös monissa muissa maissa kiinalaiset ovat merkittävä turismin tulonlähde.

Pelkästään Kiinasta tulevien matkustajien puute ei silti selitä sitä, että matkailualan toipuminen on ollut Thaimaan ja Indonesian kaltaisissa maissa hidasta.

Kaakkois-Aasiassa koronapandemiaa pyrittiin pitkään torjumaan rankemmilla rajoituksilla kuin esimerkiksi Euroopassa.

Matkailun elpyminen alkoi kunnolla vasta viime kesänä, mutta edelleenkin ollaan kaukana entisestä.

Lokakuun loppuun mennessä Balilla oli vieraillut vuoden 2022 aikana hieman alle 1,5 miljoonaa turistia. Lokakuussa turisteja kävi saarella 300 000. Se on yli kolmasosan vähemmän kuin vuonna 2019.

Sama kehitys on nähtävissä muissa Kaakkois-Aasian kohteissa. Tavoitteet tämän vuoden matkailijamäärille ovat maltilliset, ja mailla on ollut vaikeuksia päästä edes niihin.

Kaakkois-Aasian suosituin turistikohde Thaimaa houkutteli viimeisenä koronaa edeltävänä vuonna yli 40 miljoonaa matkailijaa.

Vuonna 2022 Thaimaa tavoitteli kymmentä miljoonaa turistia, mutta tuotakin tavoitetta laskettiin alemmaksi kesken vuoden. Alun perin tähtäimessä oli 15 miljoonaa matkailijaa. Kymmenen miljoonan tavoite saavutettiin joulukuun puolivälissä.

Ennusteiden mukaan kestää vuosia ennen kuin Kaakkois-Aasian maiden turistimäärät palaavat pandemiaa edeltävälle tasolle. Optimistisissa ennusteissa tämän odotetaan tapahtuvan 2020-luvun puolivälissä, mutta voi mennä myös lähemmäksi 2030-lukua.

Jos paluuta ennalleen tapahtuu koskaan.

Vuonna 2022 maailmaa koettelivat Ukrainan sota sivuvaikutuksineen, eli energiakriisi, kiihtyvä inflaatio ja talousvaikeudet. Venäjää vastaan kohdistetut pakotteet pidensivät lentoaikoja Aasiaan.

Vaikeuksista huolimatta matkailualalla hallitseva puhe on paluu vanhaan, sanoo Itä-Suomen yliopiston matkailuliiketoiminnan professori Juho Pesonen.

”Kaakkois-Aasiassa matkailulla on valtava merkitys koko kansantalouteen. Siellä ei ole helppoja keinoja tehdä niin suurta rakenteellista muutosta, että ihmisillä riittäisi töitä, jos turismia vähennettäisiin huomattavasti.”

Vietnam löysäsi koronarajoituksia ensimmäisen kerran jo toukokuussa 2020, jolloin turisteja saapui muun muassa suositulle Halonginlahdelle. Myöhemmin rajoituksia kiristettiin jälleen.

Maat eivät voi kuin toivoa, että turistit palaavat. Helppoa se ei ole, ja ensisijainen syy siihen on edelleen koronapandemia, sanoo Suomen matkailualan liiton toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti.

Mäki-Fränti muistuttaa, että ennen pandemiaakin suurin osa eurooppalaisten ulkomaanmatkoista suuntautui Eurooppaan: sisäisten matkojen osuus oli vuonna 2019 peräti 84 prosenttia.

Thaimaahan matkusti suomalaisia vuonna 2019 yhteensä 130 000. Se oli alueen ylivoimaisesti suosituin kohde. Muut jäivät enintään pariin tuhanteen.

Korona-aikana Eurooppaan matkustamisen osuus kasvoi entisestään, eikä kaukomatkustaminen ole palannut ennalleen.

”Kaakkois-Aasiaa vältellään edelleen sen vuoksi, että ihmiselle on jäänyt mielikuva ankarista koronasäädöksistä, vaikka niitä on nyt jo löysennetty. Monet ovat lukeneet uutiset tiukoista testeistä, karanteeneista ja niin edelleen. Menee aikaa, ennen kuin ne unohtuvat”, Mäki-Fränti sanoo.

Sen sijaan taloudellinen epävarmuus ei Mäki-Fräntin mukaan toistaiseksi näy suomalaisten matkustuskäyttämisessä käytännössä ollenkaan. Vaikka rahaa menee enemmän, matkoja myydään entiseen tahtiin.

Turistien määrä alkoi kasvaa Kaakkois-Aasiassa loppukeväästä ja alkukesästä 2022. Kuva otettu huhtikuussa 2022 Phuketissa.

Suuri kysymys on se, mitä tapahtuu jos turismi ei elvy koskaan ennalleen. Tai oikeastaan: onko edes järkevää toivoa, että se elpyisi?

2010-luku oli Kaakkois-Aasian turistikohteille valtavan kasvun aikaa. Esimerkiksi Thaimaa lähes kolminkertaisti matkailijamääränsä alle 15 miljoonasta yli 40 miljoonaan.

Koronakriisin alkuvaiheessa puhuttiin paljon siitä, miten matkustamisen lähes täydellinen pysähtyminen pakottaisi alalla toimivia ihmisiä miettimään uudestaan myös kestävyyskysymyksiä, kuten kasvavan turismin suuria vaikutuksia ilmastokriisiin.

Toistaiseksi kysymyksiin ei ole saatu mainittavia vastauksia, sanoo Juho Pesonen. Oleellisempia ovat olleet toiveet siitä, että matkustaminen saadaan taas käyntiin.

”Ajatus vaikuttaa olevan se, että mietitään kestävyyskysymyksiä sitten, kun on päästy jälleen kasvu-uralle”, hän sanoo.

Pesonen muistuttaa, että suurin osa matkailun kokonaispäästöistä tulee nimenomaan pitkän matkan lennoista. Niitä on säänneltävä tiukemmin, jos maailman maat aikovat pitää ilmaston lämpenemiseen tähtäävät sitoumuksensa.

”Jossain vaiheessa nykyisenlaiselle toiminnalle tulee stoppi.”

Kun se tapahtuu, Thaimaan kaltaisilla mailla on ratkaistavana uusi ongelma. Saako se pidettyä turistimääränsä ennallaan esimerkiksi lisäämällä Aasian alueelta tulevien matkailijoiden osuutta? Vai onko edessä hetki, jolloin on keksittävä uusi tulovirta korvaamaan matkailualalta katoavaa osuutta talousluvuista?

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat