Kyse on muustakin kuin ”pano­kiellosta” ja islamista – Suomalais­professori: Länsi­maalaisten tulisi ymmärtää arvostelemiaan lakeja

Indonesia hyväksyi joulukuussa 2022 uuden rikoslain, joka kieltää esiaviollisen seksin. Maa pyrkii lain avulla tekemään tiliä oman siirtomaamenneisyytensä kanssa.

Yliopisto-opiskelijat osoittivat mieltään uutta rikoslakia vastaan Indonesian parlamenttirakennuksen ulkopuolella Jakartassa 15. joulukuuta.

15.1. 2:00 | Päivitetty 15.1. 10:27

Bali bonk ban eli Balin panokielto. Niin australialaismediat uutisoivat, kun Indonesian hallitus hyväksyi uuden rikoslain joulukuussa 2022.

Kolmen vuoden päästä voimaan astuva laki rajoittaa monia yksilönvapauksia väkiluvultaan maailman neljänneksi suurimmassa maassa. Mutta länsimainen yhteisö pelästyi ensisijaisesti sitä, miten esiaviollisen seksin kieltäminen tulee vaikuttamaan turistien elämään paratiisisaari-Balilla, joka on yksi maan tuhansista saarista.

Balin kuvernööri vakuutti pian turisteille, ettei seksikielto koske heitä, vaikkei tällaista vapautusta ole kirjattu lakiin. Rauhoittelusta huolimatta lännessä oli jo herätty tulkitsemaan maailman suurimman muslimimaan tilannetta.

Onko Indonesia jälleen yksi esimerkki konservatiivisen islamin voittokulusta?

Ovatko länsimaat hävinneet arvosodan ja maailma matkalla tulevaisuuteen, jossa ei ole sijaa yksilönvapaudelle ja ihmisoikeuksille?

Ulkomaalaisia turisteja Balin provinssiin kuuluvan Seranganin saaren satamassa.

Kysymykset sivuuttavat Indonesian historian ja paikalliskulttuurit. Käytännössä Indonesiassa on ollut viime vuosina myös päinvastaista kehitystä: vasta keväällä 2022 maa hyväksyi seksuaalisen häirinnän ja pakkoavioliiton kieltävän lain.

Myös uudessa rikoslaissa on kyse muusta kuin ainoastaan seksuaalisuuden rajoittamisesta. Lain tarkoitus on korvata Hollannin siirtomaa-aikana sanelema rikoslaki kokonaisuudessaan.

Lakia arvostelevien länsimaalaisten kannattaa siksi selvittää, mitä uusi laki merkitsee paikallisille, arvioi antropologian professori Timo Kaartinen.

”Voimme arvostella lakia ihmisoikeusnäkökulmasta, mutta meidän täytyy ymmärtää, miksi uusi laki on säädetty ja olla tietoisia siitä, että tässä on yritys mennä eteenpäin lainsäädännön kanssa.”

Liberaalien lasien läpi yksilönoikeuksia rajoittava lainsäädäntö näyttää etenemisen sijaan peruuttamiselta. Mutta Indonesian lainsäätäjät pyrkivät tuomaan monille yhteisöille tärkeitä periaatteita osaksi rikoslainsäädäntöä.

Kaartisen mukaan Indonesiassa on 1930-luvulta asti verrattu kansakuntaa perheyhteisöön, jossa vanhempien kunnioitus ja harmonia liittävät ihmisiä toisiinsa.

”Tämä on laki, jonka avulla Indonesia pyrkii tekemään tiliä oman siirtomaamenneisyytensä kanssa”, hän pohtii.

”Monissa perhekeskeisissä yhteisöissä avioliitto nähdään koko suvun, ei vain yksilön asiana. Myös kansa ajatellaan perheenä, jossa isää ja äitiä tulee kunnioittaa.”

Perheen painoarvo näkyy laissa myös niin, että esiaviollisesta seksistä tuomitseminen edellyttää lähisukulaisen tekemää ilmiantoa. Harva ulkomaalainen on siis vaarassa tulla tuomituksi.

”Kiinnostavaa on, miten laki vaikuttaa niihin turisteihin, joilla on suhteita paikallisiin tai jotka esimerkiksi käyttävät seksipalveluita”, Kaartinen pohtii.

Moni esiaviollista seksiä lailla rajoittava maa on valtaväestöltään islamilainen, vaikka joukossa on myös esimerkiksi Filippiinit, jonka pääuskonto on katolisuus.

Indonesiassa monet paikallisista ovat syyttäneet uusista laeista fundamentalisteja, jotka haluavat pakottaa islamilaisen lain koskemaan kaikkia.

Indonesian presidentti Joko Widodo osallistui lehdistötilaisuuteen Balilla G20-johtajien huippukokouksen jälkeen marraskuussa 2022.

Uutistoimisto Reutersin mukaan islamilaista politiikkaa ajavat puolueet olisivat halunneet moraalilaeista vielä hyväksyttyä tiukemmat. Ne ovat kuitenkin vähemmistössä parlamentissa huolimatta siitä, että Indonesian yli 270 miljoonaisesta väestöstä noin 87 prosenttia on muslimeja.

Mutta kaikki muslimit eivät suinkaan kannata yksilönoikeuksien rajoittamista, ja Kaartisen mukaan on väärinkäsitys syyttää islamia konservatiivisesta lainsäädännöstä.

”Uudet lait eivät tule niinkään islamista, vaan yhteisöjen vanhoista tapakulttuureista”, Kaartinen sanoo. ”Islamilainen perheoikeus näyttää itse asiassa usein järkevältä ja rationaaliselta tavalta järjestää perhesuhteet, jos ne ovat menneet niin pahasti solmuun, ettei sovittelu onnistu.”

Solmutilanne voi olla esimerkiksi avioliiton ulkopuolinen raskaus.

Tapaoikeus on rakentunut yhteisön kirjoittamattomiin toimiin ja sääntöihin jo ennen kuin Indonesian valtiota oli olemassa. Kun hollantilaiset tulivat, he tekivät tapaoikeudesta oikeusjärjestelmän eurooppalaisen lainsäädännön rinnalle.

Valtiollinen oikeuslaitos kosketti tuolloin vain lähinnä sitä väestönosaa, jolla oli hollantilaisia sukujuuria. Hollanti perusteli tapaoikeuden säilyttämistä paikallisen kulttuurin kunnioittamisella.

Kyse oli kuitenkin ennen kaikkea apartheidin kaltaisesta järjestelmästä, jossa eri siirtomaaryhmät pyrittiin pitämään erillään estämällä niiden välisiä sukupuolisuhteita, Kaartinen huomauttaa.

”Kaikki eivät suinkaan olleet saman arvoisia lain edessä.”

Ihmisiä Nusa Duassa, Balilla marraskuussa 2022.

Vaikka itsenäisessä Indonesiassa kaikki kuuluvat julkisen oikeus­järjestelmän piiriin, ovat tapaoikeus ja uskonnolliset oikeudet pitäneet pintansa vaihtoehtoisina väylinä hoitaa etenkin perheasioita ja maaoikeusriitoja. Niillä on Kaartisen mukaan yhä hyvät puolensa.

Kun valtiollinen laki tuomitsee, tapaoikeudet etsivät ensisijaisesti sopua riitaosapuolten välillä.

Samalla ne toimivat lähellä yhteisöjä ja ovat siksi saavutettava ja edullinen vaihtoehto etenkin syrjäseutujen ihmisille.

”Yhteisöllisiä ryhmiä koskevissa riita-asioissa ulkopuolisen tuomarin voi myös olla vaikea ymmärtää, mistä asiassa on kysymys.”

Nyt vaikuttaa siltä, että Indonesian parlamentti yrittää poistaa päällekkäiset järjestelmät ja tuoda eri yhteisöjen tarvitsemaa ajattelua samaan lakiin. Tuhansista saarista, kielistä ja etnisistä ryhmistä koostuvassa valtiossa tämä ei ole helppoa.

”Jos halutaan vahvistaa yhteisöllisyyttä, erilaisten yhteisöjen käsityksiä sukulaisuudesta ja moraalista on vaikeaa tiivistää yhteen periaatteeseen.”

Ihmisiä Talaga Bodas -kraatterijärvellä Länsi-Jaavan provinssissa tammikuussa 2023.

Lisäksi uudesta rikoslaista tekee ongelmallisen sen tulkinnanvaraisuus. Kaartisella on esimerkki yhtä monitulkintaisesta moraalilaista Suomen historiasta: kieltolaki. Alkoholin kieltäminen ei estänyt viinan virtaamista.

Kun käyttöön otetaan laki, jota suuri määrä ihmisiä rikkoo, oikeudesta tulee valikoivaa.

”Joudut vankilaan, koska joku ei pidä sinusta, et koska toimit väärin”, Kaartinen toteaa. ”Joissain yhteisöissä vanhempia voitaisiin jopa painostaa ilmiantamaan lapsiaan riitatilanteissa.”

Uusi laki uhkaakin turistien sijaan ennen kaikkea haavoittuvimmassa asemassa olevia ryhmiä, esimerkiksi indonesialaisia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä, seksityöntekijöitä ja naisia.

Mutta Indonesiassa yhdenvertaisuutta ja demokratiaa pidetään korkeassa arvossa, mikä juontaa juurensa 1990-luvun lopun demokratisoitumis­liikkeeseen ja poliittisiin reformeihin. Lain kritisoiminen ihmisoikeusnäkökulmasta voi siksi hyvinkin vedota indonesialaisiin, Kaartinen arvioi.

Uutta rikoslakia yritettiin ensimmäisen kerran ajaa läpi jo vuonna 2019, mutta Indonesian kansalaisyhteisön ja -järjestöjen vastarinta kaatoi sen.

”Nyt ei ole oltu yhtä hereillä, ehkä koronan vuoksi”, Kaartinen sanoo. ”Mutta ihmisoikeudet eivät Indonesiassa ole asia, joka voitaisiin vain pyyhkäistä pöydältä. Indonesialle ominainen oikeusperiaate on, että lain tulisi kohdella kaikkia samanarvoisesti.”

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat