Virossa keskustellaan jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen irtisanomisesta. HS:n Ukraina-studiossa vieraana olleen maanpuolustusasiantuntijan Leo Kunnaksen mukaan asiaa on käsitelty valiokuntatasolla ja Riigikogun eteen asia etenee tammikuussa.
”Kyseessä on 20 kansanedustajan aloite. Puolustusvaliokunnassa ehdotus sai hyväksynnän äänin 4–3”, kansalliskonservatiivisen Ekre-puolueen kansanedustaja ja aloitteen esittelijä Kunnas sanoo.
Vuonna 1997 hyväksytyssä sopimuksessa kielletään jalkaväkimiinojen käyttö, valmistus, myynti, varastointi ja kuljetus. Pääsyy Viron halulle irtautua sopimuksesta on Kunnaksen mukaan Venäjän hyökkäyssota ja sen aiheuttama turvallisuustilanteen muuttuminen.
Viron maantieteellä on Kunnaksen mukaan oma osansa, koska pienellä maalla ei ole strategista tai operatiivistakaan syvyyttä.
”Viro liittyi sopimuksen piiriin vuonna 2004, jolloin tilanne oli täysin toisenlainen. Meidän täytyy puolustautua Narvajoelta saakka. Näemme Ukrainan kohdalla, miten vaikea kerran menetettyjä alueita on saada takaisin.”
Suomessa Ottawan sopimus nousi keskusteluun maaliskuussa, jolloin Puolustusvoimain komentajan Timo Kivisen mukaan sopimuksesta irtautuminen ei ole puolustuksen kannalta tarpeen. Suomessa on hankittu jalkaväkimiinoja korvaavia asejärjestelmiä ja ne on jo otettu osaksi eri joukkojen toimintaa.
Samaten maaliskuussa tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi Ylen A-studiossa, että Suomella on jalkaväkimiinoille käyttöä ja niitä ”on hyvä olla varastossakin”. Hän ei kuitenkaan ottanut kantaa siihen, pitäisikö Suomen irtautua jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Riigikogussa tilanne ehdotuksen puoltajien ja vastustajien välillä on Kunnaksen mukaan tasainen. Jalkaväkimiinakysymys ei ole ainoa Viron puolustuspolitiikkaa koskeva asia, joka on käsillä alkuvuodesta, sillä asevoimille halutaan muun muassa hankkia keskikantaman ilmatorjuntajärjestelmä.
”Päätös tehdään tammi-helmikuun aikana, eli vielä tämän hallituskauden aikana. Neljä eurooppalaista ja kaksi israelilaista yritystä on antanut ehdotuksensa. Ilmatorjuntapatteristo kolmella tai neljällä patterilla pitäisi olla toimitettuna vuoteen 2026 mennessä”, Kunnas kertoo.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vahvisti keskiviikkona tekevänsä ensimmäisen ulkomaanmatkansa Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan alettua. Kohteena on Yhdysvallat, jossa Zelenskyi muun muassa puhuu edustajainhuoneelle.
Zelenskyin vierailu juuri nyt on Ukrainan sodan asiantuntijan, yhteiskuntatieteilijän John Helinin mukaan merkki, että sotatilanne on jossain määrin vakautunut.
”Tässä vaiheessa Ukraina ei voi enää hävitä sotaa sillä tavalla, mikä Venäjän tavoitteena oli sodan alussa. Zelenskyin Ukrainassa pysyminen ei myöskään ole enää elintärkeää moraalin kannalta.”
Keskiviikkoiltana saatiin myös vahvistus, jonka mukaan Yhdysvallat antaa Ukrainalle sen kauan ja kipeästi kaipaamia Patriot-ilmatorjuntajärjestelmiä. Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken kertoi uutistoimisto AFP:n mukaan, että järjestelmä mahdollistaa aiempaa korkeammalla olevien kohteiden tuhoamisen.
”Ukrainalle tärkeää on, että Patriot-ohjuksilla voidaan torjua myös Venäjän ballistisia ohjuksia”, Helin sanoo.
Ballististen ohjusten torjunta parantaisi siis Ukrainan kykyä puolustaa yhteiskunnan elintärkeitä infrastruktuurilaitoksia, kuten sähkö- ja vesiverkkoa.
Viime ja kuluvan viikon aikana useat Ukrainalaiset korkea-arvoiset edustajat, kuten presidentti Zelenskyi ja asevoimien komentaja Valeri Zalužnyi, ovat lisäksi antaneet lukuisille kansainvälisille medioille haastatteluja.
Mediaesiintymisten ydin on ollut sama: Venäjä valmistelee mahdollista uutta suurhyökkäystä ensi vuodeksi. Hyökkäyksen toteutuminen ei kuitenkaan ole Helinin mukaan täysin varmaa.
”Venäjällä on 100 000–150 000 mobilisoitua sotilasta vielä koulutuksissa eri puolilla Venäjää. Jonkinnäköistä hyökkäysreserviä kyllä löytyy, mutta tällä hetkellä ei ole ainakaan merkittävissä määrin näkyvissä aktiivisia hyökkäysvalmisteluja.”
