Kristi Raik: Venäjän voi ajaa Ukrainasta vain voimaa käyttäen

Ukraina jatkaisi taistelua, vaikka lännen aseapu loppuisi, tutkija sanoo.

Ukraina tulitti kohti Venäjän asemia Itä-Ukrainassa 23. marraskuuta.

17.12.2022 9:19

Lukuisat maat ovat toimittaneet Ukrainalle aseistusta koko sodan ajan, jotta se voi puolustautua Venäjän hyökkäyssotaa vastaan.

Samalla Ukraina on toistuvasti pyytänyt lisää tehokkaampia aseita. Pyynnöt ovat lisääntyneet, kun Venäjä on pommittanut syksyn aikana monia ukrainalaisia kaupunkeja ja tuhonnut niiden sähkönjakelujärjestelmiä. YK:n mukaan Venäjä on tuhonnut peräti puolet Ukrainan energiajärjestelmistä.

Ukrainan asevoimien komentaja Valeri Zalužnyi on kertonut Economistille, että Ukraina pelkää Venäjän suunnittelevan hyökkäystä Kiovan suunnalla alkuvuodesta. Samassa haastattelussa hän kertoi Ukrainan tarvitsevan muun muassa 300 panssarivaunua tuleviin taisteluihin.

”En epäile hetkeäkään, etteivätkö he yrittäisi toista kertaa Kiovaan”, Zalužnyi totesi lehdelle.

Lue lisää: Venäjä tuntuu nyt keräävän voimiaan uuteen suur­hyökkäykseen

Ukraina on kaivannut muun muassa ilmatorjunta-aseita. Viimeksi perjantaina pääkaupunki Kiovaan ammuttiin nelisenkymmentä ohjusta, mutta Ukrainan ilmatorjunta onnistui pudottamaan lähes kaikki.

Viron ulkopoliittisen instituutin johtajan Kristi Raikin mukaan Venäjä käyttää kaiken voiman mikä sillä on ja Venäjän voi ajaa ulos Ukrainasta vain voimaa käyttäen. Lännen aseapuun on vaikuttanut kuitenkin koko ajan eskalaation pelko.

”Ukrainan näkökulmasta on tietysti todella valitettavaa, että aseapua on rajoitettu eskalaation pelon takia, koska sehän on vain pitkittänyt sotaa.”

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin kasvoja oli käytetty mainoksessa kiovalaisessa kahvilassa. Kuva on otettu 13. joulukuuta.

Eniten Ukrainaa on tukenut Yhdysvallat. Se on lahjoittanut Ukrainalle muun muassa ilmatorjuntaohjuksia.

Viime aikoina muun muassa Politico on uutisoinut, että Yhdysvallat valmistelisi tehokkaiden Patriot-ilmatorjuntajärjestelmien toimittamista. Syksyllä Yhdysvallat toimitti Ukrainaan Nasams-ilmatorjunta­ohjusjärjestelmiä.

Ennen tätä Ukrainan ilmapuolustus Venäjän ohjushyökkäyksiä vastaan on ollut pitkälti neuvostoaikaisten S-300-ilmatorjuntaohjusten varassa.

Samalla osa länsimaista on edelleen korostanut neuvotteluratkaisua ja diplomatiaa. Aseiden viennille on asetettu myös rajoituksia, ja esimerkiksi Yhdysvallat rajasi keväällä ulos sellaiset rakettijärjestelmät, joiden kantama ulottuisi Venäjän puolelle rajaa. Osan asejärjestelmistä Ukraina on saanut vain lupaamalla, ettei se ammu Venäjän puolelle.

Tämä on käytännössä johtanut siihen, että esimerkiksi Harkovassa Itä-Ukrainassa ei ole voitu tulittaa Venäjän puolelle, josta taas on tulitettu kohti Harkovan seutua jatkuvasti. Tämän vuoksi iskut ovat voineet jatkua. Asiasta raportoi muun muassa Wall Street Journal kesäkuussa.

”Kätemme ovat sidotut. Jos meillä olisi lupa, olisimme nähneet tuloksia jo kauan sitten”, tykistökomentaja Jevhen Tonitsa totesi lehdelle.

Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik raportin ”Diktaattorin käsikirja – eli miten liberaalia demokratiaa puolustetaan” julkaisutilaisuudessa Helsingissä 20. huhtikuuta.

Suurin syy eskalaation pelolle on ollut pelko Venäjän ydinaseesta.

”On pelätty, että voisiko Venäjä turvautua siihen, jos tilanne menee oikein huonoksi taistelukentällä. Ja Venäjä on myös käyttänyt tätä ydinaseen uhkaa avoimesti”, Raik sanoo.

Hänen mukaansa länsi ei viestinyt sodan alkukuukausina tarpeeksi tiukasti, että ydinaseen käytöstä missä tahansa muodossa olisi vakavia seurauksia Venäjälle. Viesti on välittänyt Raikin mukaan vasta alkusyksystä, mikä on myös hillinnyt Venäjän intoa käyttää uhkailua.

”On hyvin epätodennäköistä, että Venäjä turvautuisi ydinaseen käyttöön. Sillä olisi valtavat riskit Venäjälle itselleen, eikä se edistäisi sen tavoitteita saada Ukraina haltuun. Eli sitä on syytä pitää hyvin epätodennäköisenä.”

Samaan aikaan osa länsimaista on korostanut edelleen eskalaation välttämisen tärkeyttä.

Erityisesti Ranska ja Saksa ovat saaneet kritiikkiä ristiriitaisista viesteistään. Ne ovat toimittaneet Ukrainalle aseistusta mutta myös viestineet eskalaation välttämisestä. Molemmat ovat toivoneet, että Venäjä saataisiin vielä neuvottelupöytään.

Esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron on todennut, että Putinia ei tulisi ”nöyryyttää”, jotta sotaan saataisiin diplomaattinen ratkaisu.

Lue lisää: Ranskan presidentti sanoi, että Venäjän nöyryyttämistä tulisi välttää – Suomen eduskunta­ryhmien johtajilta täystyrmäys: ”Macron on väärässä”

”Ranskan ja Saksan näkemys on edelleen se, että he haluaisivat mahdollisimman pian neuvottelupöytään ja olisivat valmiita jonkinlaiseen kompromissiratkaisuun, jossa Venäjä ei kokisi selvää tappiota vaan saisi myönnytyksiä”, Raik sanoo.

”Venäjälle välittyisi juuri se viesti, että se voi voimankäytöllä saavuttaa joitain tavoitteita.”

Tämä näkemys eroaa huomattavasti esimerkiksi Baltian maiden ja Puolan näkemyksistä.

”Tämä, että oltaisiin valmiita neuvotteluihin ja myönnytyksiin ja nähdään jopa mahdollisena, että [Vladimir] Putinin hallinnon kanssa voitaisiin neuvotella Euroopan turvallisuusratkaisuista, niin kyllähän se on Venäjän naapurivaltioiden kannalta hyvin ongelmallinen idea. Se tarkoittaisi juuri sitä, että Venäjälle välittyisi juuri se viesti, että se voi voimankäytöllä saavuttaa joitain tavoitteita.”

Pahimmillaan olisi todennäköistä, että Venäjä jopa yrittäisi jatkaa omien geopoliittisten tavoitteidensa ja etupiirin laajentamista.

”Siksi on tärkeää, että Venäjä kärsii selvän tappion Ukrainassa. Se laittaisi pisteen joksikin aikaa Venäjän ambitioille”, Raik uskoo.

Raik näkee, että Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin tulevaisuuden kannalta keskeistä on läntisten rakenteiden, EU:n ja Naton vahvistaminen. Tähän Euroopassa onkin lähdetty Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksien myötä.

”Sitä työtä tulee jatkaa niin kauan kuin Venäjä jatkaa aggressiivista toimintaansa. Pitää vahvistaa pelotetta ja puolustuskykyä Venäjää kohtaan. Niiden tulee olla uskottavia, jotta sota ei leviä Ukrainasta Venäjän ja Naton väliseksi sodaksi.”

Konflikteihin erikoistunut kansalaisjärjestö Crisis Group taas on arvioinut, että vaikka lännen kannattaa yrittää välttää suoraa yhteenottoa Venäjän kanssa, neuvottelupöytiin kiiruhtaminen ei nyt ole järkevää. Tulevaisuudessa taas voi olla.

”Paras vaihtoehto Ukrainan kumppaneille on, että he jatkavat samalla tiellä kuin aiemmin. Heidän pitäisi pitää yllä sitä tukea, jota Ukraina tarvitsee ja samalla pyrkiä välttämään kaikin tavoin suora yhteenotto, joka voisi johtaa ydinaseiden käyttöön”, järjestön analyysissa todetaan.

”Tulitauon puskeminen nyt ei ole järkevää. Taistelukenttien dynamiikka määrittää sen, koska osapuolet haluavat palata neuvottelupöytiin. Samalla lännen tulisi pitää vaihtoehdot avoimina”, Crisis Group totesi.

Raikin mukaan erityisesti Länsi-Euroopan maille on ollut vaikeaa asennoitua siihen, että edessä voi olla vielä vuosien vastakkainasettelu Venäjän kanssa – etenkin, kun Venäjä ei uhkaa niiden omaa turvallisuutta samalla tavalla kuin naapurimaidensa.

Vastakkainasettelun jatkumiseen olisi kuitenkin syytä varautua.

”Kun sota Venäjän kanssa alkoi, oletus oli, että Ukraina häviää nopeasti. Niin ei kuitenkaan käynyt. Mitä enemmän länsi tukee Ukrainaa, sitä nopeammin voidaan päästä kohti ratkaisua. Lisäksi pitää tehdä jatkuvasti työtä, että vahvistamme yhteistä politiikkaa EU:ssa ja Natossa”, Raik toteaa.

Ennen kaikkea on tärkeää tajuta, että Ukraina puolustaa maataan, teki länsi mitä teki. Niin Ukraina kuin Venäjäkin uskovat voittavansa taistelun sotimalla, eivätkä ne ole siksikään halukkaita etsimään diplomaattista ratkaisua.

”Ukrainahan on joka tapauksessa hyvin päättäväinen ja taistelee. Ja vaikka lännen tuki loppuisi, he silti jatkaisivat taistelua. Jos he saisivat enemmän aseistusta, jolla vapauttaa miehitettyjä alueitaan, sota loppuisi nopeammin”, Raik sanoo.

Jutussa on käytetty lähteenä myös Kristi Raikin mielipidekirjoitusta Foreign Policy -lehdessä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat