Ukrainan on pakko ottaa tosissaan uhka Valko-Venäjän suunnalta

Ukraina linnoittaa varmuuden vuoksi Valko-Venäjän vastaista rajaseutuaan, kertovat ukrainalaiset hallitus- ja sotilaslähteet.

Venäjän puolustusministeriön maanantaina julkaisemassa kuvassa on venäläisiä sotilaita osallistumassa Venäjän ja Valko-Venäjän yhteisiin sotaharjoituksiin Valko-Venäjän maaperällä.

20.12.2022 18:13

Kun Venäjän johtaja Vladimir Putin lensi maanantaina parin tunnin työvierailulle Minskiin tapaamaan diktaattorikaveriaan Aljaksandr Lukašenkaa, hän vakuutteli hyväntahtoisuuttaan vierailun isäntämaata eli Valko-Venäjää kohtaan.

”Venäjällä ei ole kiinnostusta liittää itseensä ketään”, Putin sanoi tiedotustilaisuudessa uutistoimisto Reutersin mukaan.

Putinin lausuma tuli kahdeksan vuotta sen jälkeen, kun Venäjä anasti Ukrainalta Krimin niemimaan ja liitti sen itseensä – ja kymmenen kuukautta sen jälkeen, kun Venäjä käynnisti suurhyökkäyksen Ukrainaan vallatakseen koko maan tai ainakin laajoja alueita siitä.

Samana päivänä Moskovassa Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kiisti, että Venäjä yrittäisi painostaa Valko-Venäjää osallistumaan aktiivisemmin hyökkäyssotaan.

Moiset väitteet ovat ”täydellisen typeriä, perusteettomia sepitteitä”, Peskov sanoi brittikanava BBC:n mukaan.

Koska valehtelu on Putinin ja muiden Venäjän johtajien eräänlainen perusasetus, on perusteltua arvella, että Venäjä ilman muuta haluaa Valko-Venäjän osallistuvan aktiivisemmin hyökkäyssotaan ja on tilaisuuden tullen valmis liittämään sen itseensä oikopäätä.

Tässä valossa on tarkasteltava myös Putinin vierailua Minskiin.

Olennainen kysymys kuuluu, mitä Venäjän ja Valko-Venäjän tuorein veljeily tarkoittaa Ukrainan kannalta.

Ukrainalla on noin 1 100 kilometrin raja Valko-Venäjän kanssa. Se on siis jokseenkin samanpituinen kuin Suomen ja Venäjän maaraja.

”Me rakennamme puolustuslinjojamme Venäjää ja Valko-Venäjää vastaan koko rajan pituudelta”, Ukrainan varasisäministeri Jevhen Jehin sanoi BBC:lle.

”Sotilaallinen uhkataso on kasvussa [Valko-Venäjän suunnalta], mutta me olemme ryhtyneet tarvittaviin toimenpiteisiin”, sanoi puolestaan Ukrainan asevoimien kenraaliluutnantti Serhii Najev Reutersin mukaan.

Hyökkäys Valko-Venäjän suunnalta ei ole ukrainalaisille tuulesta temmattu uhkakuva.

Viime helmikuussa Venäjän armeija tunkeutui kiilana syvälle Ukrainaan, kohti pääkaupunki Kiovaa. Hyökkäys tuli juuri Valko-Venäjältä, jonne Venäjä oli talven mittaan keskittänyt runsaasti joukkojaan.

Sodassa liikkuu tunnetusti paljon huhuja. Yhden mukaan Venäjä valmistelisi lopputalveksi uutta suurhyökkäystä kohti Kiovaa. Sitä taas ei voisi toteuttaa ilman Valko-Venäjän myötävaikutusta.

Valko-Venäjä on noin kymmenen miljoonan asukkaan maa, jonka asevoimat ovat varsin heiveröiset.

Diktaattori Lukašenkalle olisi myös valtava poliittinen riski lähettää omia joukkoja rintamalle. Hänen valtarakennelmansa ei välttämättä kestäisi, jos valkovenäläisiä nuorukaisia alkaisi palata kotiin ruumisarkuissa.

Valko-Venäjän joukkoja on kuitenkin määrätty viime viikkoina valmiusharjoituksiin, ja Venäjän puolustusministeriö on ilmoittanut, että Venäjän ja Valko-Venäjän armeijoilla on lähiaikoina lisää yhteisiä sotaharjoituksia.

Valko-Venäjän alueelle on tällä haavaa sijoitettu ilmeisesti joitakin tuhansia venäläissotilaita.

Läntiset tarkkailijat kuten Institute for the Study of War pitävät epätodennäköisenä, että Valko-Venäjän armeija osallistuisi hyökkäykseen Ukrainan maaperälle.

Julkisten lähteiden perusteella Valko-Venäjän rajaseuduilla ei myöskään ole havaittu sellaisia joukkojen keskityksiä, jotka viittaisivat uuden rintaman syntymiseen.

Kun Venäjä viime talvena käynnisti suurhyökkäyksensä, läntiset tiedustelulähteet olivat etukäteen hyvin perillä venäläisjoukkojen liikkeistä ja myös kertoivat niistä julkisuuteen.

Pelkkä uhkan olemassaolo kuitenkin sitoo Ukrainan voimavaroja. Se lienee Venäjän sodanjohdon tarkoituskin. Jokainen Valko-Venäjän vastaiselle rajalle sidottu ukrainalaissotilas on poissa itäisiltä ja eteläisiltä rintamilta.

Teoriassa venäläiset ja valkovenäläiset joukot voisivat pohjoisesta hyökkäämällä katkaista Ukrainan itä–länsi-suuntaisia valtateitä ja rataverkkoa. Nämä taas ovat Ukrainalle elämänlanka, joka pitää maan ruoassa ja aseissa.

Käytännössä tilanne näyttää Ukrainan kannalta valoisammalta. Venäjän armeija ei tähänastisen suoriutumisensa perusteella kykene ainakaan nopeasti luomaan uutta laveaa rintamaa Valko-Venäjän suunnalla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat