Historiallinen tuomio osallisuudesta yli 10 000 murhaan – Miksi rangaistus on kaksi vuotta ehdollista?

Saksalaismediat ovat nyt poikkeuksellisen varmoja, että Irmgard Furchnerin saama ehdollinen tuomio voi jäädä viimeiseksi, joka annetaan natsi-Saksan aikaisista rikoksista.

97-vuotias Irmgard Furchner saattaa olla viimeinen ihminen, joka sai tuomion natsi-Saksan rikoksista.

20.12.2022 21:02 | Päivitetty 21.12.2022 9:00

”Kukaan järkevä ihminen ei lähettäisi 97-vuotiasta ihmistä vankilaan, mutta tuomion pitäisi silti heijastaa rikosten vakavuutta. Jos myymälävaras saa kaksi vuotta vankeutta, miten voi olla mahdollista, että osallisuudesta yli 10 000 ihmisen murhaan tuomittu saa saman tuomion?”

Näin kommentoi Stutthofin keskitysleiriltä hengissä selvinnyt Manfred Goldberg, 92, kansainväliseksi uutisaiheeksi noussutta rikostuomiota, jonka pohjoissaksalaisen Itzehoen kaupungin käräjäoikeus antoi 97-vuotiaalle Irmgard Furchnerille.

Irmgard Furchner työskenteli vuosina 1943–1945 Stutthofin keskitysleirillä komentaja Paul Werner Hoppen sihteerinä.

Stutthof oli natsien valtaamaan Danzigin vapaakaupunkiin perustama keskitysleiri, joka sijaitsee nykyisen Gdańskin kaupungin lähistöllä. Stutthofissa surmattiin noin 65 000 ihmistä, juutalaisten lisäksi muihin uskontokuntiin kuuluvia puolalaisia ja vangittuja neuvostosotilaita.

Sihteerinä Stutthofissa työskennellyt Furchner sai tuomion osallisuudestaan yhteensä 10 505 ihmisen murhaan. Syytteet käsiteltiin nuorisotuomioistuimessa, koska Furchner oli tekojen aikaan 18–19-vuotias. Tuomion pituudeksi oikeus määräsi kaksi vuotta ehdollista vankeutta.

Furchnerin tuomio ei ole ensimmäinen viime vuosien aikana natsi-Saksan aikaisista rikoksista annettu tuomio, mutta se saattaa olla viimeinen.

Tosin The Washington Post huomautti jo vuonna 2020, että vuosien ajan jokaisesta natsien tekoja käsittelevästä oikeudenistunnosta on puhuttu ”todennäköisesti viimeisenä”.

Syy on ilmeinen: rikoksiin natsi-Saksan aikana syyllistyneet ihmiset alkavat olla niin vanhoja, että vain harvat heistä ovat enää hengissä. Viime kesänä tuomion sai 101-vuotias Josef Schütz. Hän on vanhin ihminen, joka on joutunut oikeuden eteen natsi-Saksan rikoksista.

Ennen Furchneria ja Schütziä tuomionsa viime aikoina saaneet henkilöt ovat niin ikään olleet selvästi yli 90-vuotiaita.

Saksalaismediat ovat nyt poikkeuksellisen varmoja, että Furchnerin tuomio voi jäädä viimeiseksi, joka annetaan natsi-Saksan aikaisista rikoksista.

Esimerkiksi viikkolehti Die Zeit kertoo omien tietojensa perusteella, että syyttäjillä on käsiteltävänä vielä viisi tapausta, mutta vain kahdessa syytetyt ovat siinä kunnossa, että heidän on mahdollista tulla oikeuteen. Kummassakin tapauksessa tutkinta on yhä kesken. Yksikään syytetty ei ole alle 97-vuotias.

Furchnerkaan ei tullut oikeuteen sovinnolla. Oikeudenkäynnin valmisteluvaiheessa viime vuonna Furchner yritti paeta vanhainkodista, jossa hän asui. Poliisi tavoitti hänet joidenkin tuntien kuluttua Hampurista.

Suurimman osan oikeudenkäynnistä Furchner pysyi hiljaa. Hänen asianajajansa olivat vaatineet Furchnerin vapauttamista. Heidän mukaansa oikeudenkäynnin aikana esitetyt todisteet ”eivät osoittaneet kiistattomasti”, että Furchner oli tiennyt leirin murhista.

Keskitysleiriltä selvinneiden lisäksi oikeudenkäynnissä todisti historioitsija Stefan Hördler, joka osoitti tuomareille paikan päällä, että komentajan toimistossa työskennellessään Furchner näki osan leirin pahimmista olosuhteista.

”Olen pahoillani kaikesta tapahtuneesta. Kadun, että olin Stutthofissa tuolloin – sen enempää en voi sanoa”, Furchner sanoi lopulta oikeudessa.

Furchnerin tuomio voi olla historiallinen, jos se jää viimeiseksi natsi-Saksan rikoksista annetuksi. Silloin mieleen nousee väistämättä kysymys, jonka Manfred Goldberg esitti:

Miten osallisuudesta yli 10 000 ihmisen murhaan tuomittu saa kahden vuoden ehdollisen vankeustuomion?

Saksalaismedioissa on huomautettu ensinnäkin ilmeisestä selityksestä: kukaan tuskin uskoo, että 97-vuotiaan ihmisen passittaminen vankilaan on järkevää. Kesällä tuomittu Josef Schütz sai viiden vuoden vankeustuomion, mutta hänenkään ei uskota päätyvän vankilaan korkean ikänsä vuoksi. Kaksi vuotta on Saksassa pisin tuomio, joka voidaan antaa ilman ehdotonta vankeutta.

Toinen syy on, että Furchnerin tapaus käsiteltiin nuorisotuomioistuimessa, mikä vaikuttaa tuomion ankaruuteen. Jerusalemin Simon Wiesenthal -keskuksen mukaan nyt annettu tuomio oli ”paras mahdollinen, kun otetaan huomioon, että asia käsiteltiin nuorisotuomiostuimessa”, saksalaislehti Der Bild kertoo.

Furchnerin tuomio on myös linjassa viime vuosina annettujen tuomioiden kanssa. Saksassa vuonna 2011 John Demjanjukille annettu tuomio muutti sen, kuka ylipäänsä pystyi saamaan tuomion natsi-Saksan rikoksista. Sobibórin tuhoamisleirillä vartijana työskennellyt Demjanjuk oli ensimmäinen tuomion saanut, joka ei ollut itse suoraan vastuussa ihmisten murhaamisesta.

Hänen saamansa viiden vuoden vankeustuomio toimi ennakkotapauksena siitä, että osallisuudesta natsi-Saksan toteuttamiin joukkomurhiin voidaan tuomiota myös keskitysleirillä oleellisissa tehtävissä työskennelleitä henkilöitä, vaikkeivät he olisi olleet suoraan toteuttamassa ihmisten murhia.

Demjanjukin tuomion jälkeen osallisuudesta murhiin tuomitut ovat saaneet enimmillään muutaman vuoden mittaisia tuomioita. Esimerkiksi vuonna 2020 niin ikään nuorisotuomioistuimessa osallisuudesta murhiin tuomittu Bruno Dey sai myös kahden vuoden tuomion. Syyttäjät olivat vaatineet kolmen vuoden tuomiota.

Oikaisu 21.12. kello 08.57: Stutthofin keskitysleiriä ei perustettu Puolaan vaan natsi-Saksan valtaamaan Danzigin vapaakaupunkiin, joka oli autonominen kaupunkivaltio vuosina 1920–1939. Vuonna 1939 natsi-Saksa valtasi sen, ja toisen maailmansodan jälkeen alue liitettiin Puolaan. Nykyisin alue tunnetaan Gdańskin kaupunkina.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat