Kun sähkökatkot kestävät parikymmentä tuntia, liikennettä ohjaa valojen sijaan ihminen

Zimbabwessa sähkökriisi on pahempi kuin vuosikymmeniin, ja sähkökatkot voivat kestää jopa parikymmentä tuntia. Katkojen keskellä ihminen korvaa liikennevalot ja aurinko lataa akkuja.

25-vuotias Thusonyti on yksi liikenteenohjaajista, jotka toimivat, kun liikennevalot eivät toimi.

4.1. 2:00

Harare

Miten eletään silloin, kun sähkökatkot venyvät yli kaksikymmentuntisiksi? Zimbabwessa se tiedetään.

Maassa on kärsitty sähkökatkoista pitkään, mutta joulukuussa ne ovat olleet jo historiallisen pitkiä.

Tämäkin on energiakriisi, mutta sen yhteydessä ei puhuta Venäjästä tai sodasta Ukrainassa. Kriisin syynä on ennen kaikkea kuivuus: Vettä on virrannut normaalia vähemmän Sambesi-joesta ja sen sivuhaaroista. Lisäksi patovettä on käytetty tavallista enemmän, joten edellytykset vesivoimalle ovat ehtyneet.

Vanhentunut infrastruktuuri yhdistettynä heikkoon hallinnointiin taas vaikeuttaa hiilivoiman käyttöä.

Zimbabwen pääkaupungissa Hararessa tulee teillä liikkuessa kuitenkin selväksi, että ihminen toimii ilman sähköäkin. Paikalliset ovat kehittäneet erilaisia palveluja ja ratkaisuja arjen helpottamiseksi.

25-vuotias Thusonyti seisoo keskellä kiireistä risteystä Hararen Avondalen kaupunginosassa.

Sähköntuotannon ongelmien takia suurin osa pääkaupungin liikennevaloista on poissa käytöstä.

Nuori mies on seissyt West- ja Argyle-kadun risteyksessä kuutena päivänä viikossa loppuvuodesta 2019 alkaen.

Harare on laajalle alueelle ulottuva miljoonakaupunki, jonka infrastruktuuri on osittain kehittymätöntä.

Hararessa omatoimisia liikenteenohjaajia on useissa kaupungin pohjoispuolen risteyksissä. Pohjois-Hararessa asuu keskiluokka ja ylempi keskiluokka, ja ohi ajaessaan autoilijat antavat ohjaajille käteen rahaa liikenneturvallisuuden ylläpitämisestä.

”On päiviä, jolloin voin ansaita viidestä kymmeneen dollariin päivässä. Joskus saan hädin tuskin dollarin tai pari, joka kattaa juuri ja juuri bussimatkani tänne”, Thusonyti sanoo.

Thusonyti itse asuu Epworthin asuinalueella, joten matka liikennettä ohjaamaan vie toista tuntia aamuisin ja iltaisin. Hän ohjaa liikennettä oranssi turvaliivi yllään aamupäivästä auringonlaskuun.

Thusonytin tapaisilla liikenteenohjaajilla ei ole virallista lupaa toimia, mutta ihmiset maksavat heille, koska työ on tarpeen. Työturvallisuus on heikko.

Työssä on riskinsä, koska kadut ovat vilkkaat. Silloin tällöin auto on töytäissyt Thusonytia, viimeksi pari viikkoa sitten. Auto ajoi pois, ja Thusonyti joutui itse järjestämään kyydin terveyskeskukseen. Vakavia vammoja ei tullut.

Virallisesti poliisi ei salli paikallisten valvovan liikennettä omaehtoisesti, mutta ei myöskään itse valvo kyseistä risteystä.

”Jos poliisi saapuu paikalle, lopetamme työt ja odottelemme sivussa kunnes he lähtevät”, Thusonyti sanoo.

Zimbabwen sähköstä 65 prosenttia on tuotettu vesivoimalla. Zimbabwen ja naapurimaa Sambian rajaa myötäilevään Kariba-järveen on rakennettu maailman suurin pato. Patoveden taso on tällä hetkellä historiallisen matalalla.

Zimbabwe ja Sambia jakavat patoveden käyttöoikeudet. Patoa hallinnoivan Zambesi River Authorityn mukaan Zimbabwe oli marraskuun lopussa hyödyntänyt yli kuusi prosenttia sovittua enemmän vesivoimaa, kun Sambialla oli vielä yli kymmenen prosenttia vesivoimastaan käyttämättä. Virasto arvioi tammikuussa uudelleen patoveden määrän sekä sen, saako Zimbabwe jatkaa vesivoiman käyttöä tai asetetaanko käytölle rajoituksia.

Zimbabwe kykenee tällä hetkellä tuottamaan noin 600 megawattia sähköä, kun päivittäinen tarve on noin 2000 megawattia.

Kariba-järvestä on joulukuussa tullut 300 megawattia, ja loput tuotetusta sähköstä on Hwangen alueen hiilivoimaloista. Hiilivoimaloissa vanhentunut infrastruktuuri on heikentänyt tuotantoa.

Zimbabwe kaavailee tuovansa maahan sähköä naapurimaa Sambiasta ja Mosambikista energiavajeen täyttämiseksi, mutta myös Etelä-Afrikka kilpailee tuontisähköstä.

Etelä-Afrikka on kärsinyt laajoista sähkökatkoista yli puolen vuoden ajan.

Sekä Etelä-Afrikassa että Zimbabwessa niin yritykset kuin kotitaloudet kärsivät sähkövajeen aiheuttamista seurauksista.

Zimbabwen kotitalouksista noin 40 prosenttia kuuluu kansalliseen sähköverkkoon. Tilastojen mukaan vajaa 32 prosenttia maan asukkaista käyttää aurinkovoimaa pääasiallisena sähkönlähteenä.

42-vuotias Koliwe Majama rakennutti vuonna 2020 valmistuneen talonsa täysin aurinkovoiman varaan. Syy ei silloin ollut sähkökatkoissa vaan siinä, että kunnallinen sähkölinja ulottuu muutaman sadan metrin päähän hänen kodistaan. Pieni 80 neliön omakotitalo on pääkaupungin laidalla. Sähkölinjan reitittäminen olisi ollut kallista, joten perhe sijoitti keskikokoiseen aurinkosähköjärjestelmään reilut 2000 Yhdysvaltain dollaria.

Koliwe Majaman katolla on neljä aurinkopaneelia ja vedenlämmitin.

Aurinkosähköjärjestelmän akut, ohjauspaneeli ja muunnin ovat olohuoneen nurkassa.

Katolla on neljä paneelia. Järjestelmään kuuluvat myös muunnin, ohjauspaneeli ja geeliakut, jotka ovat olleet käytössä joulukuusta 2020. Pian Majama aikoo päivittää järjestelmänsä litiumakkuihin, joiden käyttöikä on jopa vuosikymmenen.

Aurinko paistaa Zimbabwessa läpi vuoden, mutta toisaalta ei ole sellaisia valoisia iltoja, öitä ja aamuja, kuten Suomessa kesällä.

Sähkönkulutusta on siis tarkkailtava. Valot on sammutettava tiloista, joita ei käytetä. Aurinkosähköllä toimiva jääkaappi säädetään pienemmälle yöksi.

Niitä sähkölaitteita, jotka kuluttaisivat liikaa aurinkosähköä, käytetään generaattorilla. Dieselgeneraattorien käyttö on kallista.

Koliwe Majaman mielestä energiakriisissä on kyse rakenteellisesta ongelmasta ja hallinnon välinpitämättömyydestä.

”Hallinto ei ole panostanut infrastruktuurin ylläpitoon ja valtionyritysten kunnolliseen johtamiseen.”

Valtionyhtiö Zimbabwe Electricity Supply Authority vastaa sähköntuotannosta, siirrosta ja jakelusta. Yhtiö on korruptoitunut ja toiminnassa on puutteita. Useiden asuinalueiden asukkaat joutuvat esimerkiksi itse huolehtimaan sähköpääkeskusten korjauskustannuksista.

”Zimbabwen energiakriisi on tehnyt elämästä monimutkaista. Vaikka meillä on kotona aurinkovoimaa, se vaatii ylläpitoa ja huoltoa, joka on kallista. Kaupunkielämän mukavuus ja yksinkertaisuus on poissa”, Majama sanoo.

Koliwe Majama päätti, että perheen koti saa sähköä omasta aurinkojärjestelmästä ja generaattorista epävarman sähköverkon sijaan.

Silitysrauta toimii aurinkosähköllä.

Majamat kuitenkin pärjäävät. Ylemmän keskiluokan perheellä on Zimbabwessa yleensä suurempi koti, mutta Majaman 80-neliön talo on sähkönkulutuksen kannalta ideaali. Aurinkovoimasijoitus ei ollut valtava.

”Minulla on kaksi lasta, jotka eivät kaipaa juuri mutta kuin internetyhteyden.”

Vain reilulla kuudella prosentilla aurinkovoimaa käyttävistä zimbabwelaistalouksista on kodeissaan kattava aurinkovoimajärjestelmä akkuineen.

Helpotusta voi tuoda pian lämpövoima, jonka takana ovat kiinalaiset. Hwangen maalämpövoimalan kahden yksikön on kunkin määrä tuottaa 300 megawattia sähköä. Rakennuttaja on kiinalaisyritys Chinahydro.

Lämpövoiman tuotannon oli määrä alkaa joulukuussa, mutta tarkkaa aikataulua ei ole julkistettu.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat