Mikäpä vuoden sanaksi?
Tämä on kysymys, jota pähkäillään vuoden loppumetreillä monilla kielialueilla ainakin Euroopassa ja Amerikoissa.
Sanat heijastelevat ajan olemusta. Vuosina 2020 ja 2021 listauksissa esiintyi paljon korona-aiheista ja ilmastokriisiin liittyvää sanastoa.
Eikä sävy ole siitä juuri piristynyt. Päinvastoin. Vuotta 2022 on leimannut Venäjän julma hyökkäyssota Ukrainaan, mikä näkyy eurooppalaisten kielialueiden vuoden sanoissa.
Espanjassa Fundéu-säätiö ja Espanjan kuninkaallinen akatemia julkistavat valintansa torstaina 29. joulukuuta, ja loppusuoralle on yltänyt 12 sanaa.
Mukaan on päässyt ”apocalipsis” eli apokalypsi tai arkisemmin ihan vain maailmanloppu. Espanjalaisten kielenhuollollisissa evästyksissä voi nähdä jopa sysimustaa huumoria.
”On suotavaa käyttää apocalipsis-sanaa armagedónin sijasta”, Fundéun asiantuntijat paimentavat.
Eli jos kadotukseen on mentävä, niin sitten ainakin oikeakielisesti. Ihmiset tapaavat suhtautua äidinkieleensä vakavasti, ja hyvä niin.
Saksassa vuoden sanan valitsee valtiorahoitteinen kielenhuoltojärjestö GfdS (Gesellschaft für deutsche Sprache). Sen valinta oli tällä kertaa ”Zeitenwende”, joka tarkoittaa merkittävää murroskohtaa tai kirjaimellisemmin aikakauden vaihtumista.
Zeitenwende-sanaa käytti Saksan liittokansleri Olaf Scholz puheessaan liittopäivillä Berliinissä 27. helmikuuta eli kolme päivää sen jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan.
Saksan liittokansleri Olaf Scholz liittopäivillä Berliinissä 27. helmikuuta.
”Me olemme kohdanneet Zeitenwenden”, Scholz sanoi. ”Pohjimmiltaan kyse on siitä, saako voima käydä yli oikeuden.”
Puheessaan Scholz lupasi sadan miljardin euron lisärahoituksen Saksan puolustusvoimille Bundeswehrille. Summa on massiivinen, kymmeniä miljardeja euroja suurempi kuin Suomen valtion koko vuosibudjetti.
TanskassaKIn vuoden sana liittyy sotaan. Kielineuvoston (Dansk Språgnævn) valintaa voi tosin pitää hieman yllättävänä: ”Kyiv.”
Kyiv tarkoittaa Kiovaa. Se on kiistatta ollut tärkeä paikka vuonna 2022, mutta että peräti vuoden sana?
Ratkaisu selittyy kirjoitusasulla. Aiemmin Kiova oli tanskaksi ”Kiev”, mikä mukaili venäjää. Kuluneena vuonna nimi muutettiin ukrainankielistä vastaavaan muotoon ”Kyiv”.
Katusoittaja rummutti lumisessa Kiovassa joulukuun alussa.
”Se, että me Tanskassa muutimme Ukrainan pääkaupungin kirjoitusasun Kievistä Kyiviksi, osoitti kunnioitusta ukrainalaisille – myös kielessä”, raati perusteli Tanskan yleisradion DR:n mukaan.
Vuoden sanan valitseminen tuntuu Tanskassa kiinnostavan suurta yleisöä. Kansalaiset saavat tehdä kielineuvostolle ehdotuksiaan, ja DR kertoi joulukuun puolivälissä, että raadin arvioitavaksi tuli yhteensä 295 eri sanaa.
Kaikki huomionarvoiset sanat eivät tietenkään liity sotaan, tai liittyvät siihen korkeintaan mutkan kautta.
Norjan kielineuvosto (Språkrådet) valitsi vuoden sanaksi taloussanan: ”krympflasjon”. Sillä tarkoitetaan inflaation muotoa, jossa tuotteen hinta pysyy samana mutta pakkauskoko pienenee.
”Krympflasjon” on norjannos englannin sanasta ”shrinkflation”. Norjalaiset ovat oivaltavampia kuin me suomenpuhujat, jotka olemme alkaneet käyttää muotoa ”shrinkflaatio”.
Tämä on älyllisesti laiskaa, koska suomenkielisempi sana olisi helposti keksittävissä, vaikkapa ”kutistinflaatio” tai ”pienflaatio”.
Kyseinen talousilmiö on joka tapauksessa salakavala. Tuotteiden valmistajat pienentävät pakkauksiaan yleensä vaivihkaa, etteivät kuluttajat vain hoksaisi mokomaa kuihtukalleutusta.
Suomalainen ruokakauppa vuonna 2008, jolloin ”shrinkflaatio”-sanaa ei vielä tunnettu. Kuvan myymälä on Helsingin Porvoonkadulla sijainnut Siwa, ja tuotteita oli hinnoittelemassa myymäläpäällikkö Anu Utriainen.
Kaikissa kielissä vuoden sanaa ei valita. Esimerkiksi Ruotsin kieli-instituutti Isof (Institutet för språk och folkminnen) valitsee mieluummin joukon sanoja.
”Me emme valitse yhtä vuoden sanaa vaan meillä on noin 35:n samanarvoisen sanan lista”, sanoo kielenhuoltaja Ola Karlsson Isofista. Hän kertoo, että tämänvuotinen lista ilmestyy Isofin verkkosivuille ensi tiistaina 27. joulukuuta kello 8 Suomen aikaa.
Mielenkiintoista kyllä, ruotsinkielisestä sanasta saattaa silti tulla vuoden sana – tosin ei Ruotsissa eikä Suomessa vaan ranskankielisessä Belgiassa.
Belgialaisen Le Soir -lehden ja yleisradio RTBF:n alkukarsinnasta kymmenen finalistin joukkoon on nimittäin päässyt sana ”flygskam” eli lentohäpeä, joka on lainattu ranskaan sellaisenaan ruotsista. Ranskan kielessä se on maskuliinisukuinen substantiivi, siis le flygskam.
Lentokone nousi ilmaan Helsinki-Vantaalla toukokuussa 2006, jolloin sanaa ”lentohäpeä” ei vielä tunnettu.
Belgian ranskanpuhujien voittajasana julkistetaan joulun välipäivinä. Mainittakoon, että listalla on myös kekseliäs adjektiivi ”textoverti” (feminiinissä ”textovertie”), joka toimisi uudissivistyssanana myös suomeksi.
Tekstovertti-sanalla tarkoitetaan RTBF:n määritelmän mukaan ihmistä, ”joka viestittelee mielellään älypuhelimella (ja joka muissa kommunikaatiotilanteissa saattaa olla varautunut, jopa arka)”.
Hollanninkielisessä Belgiassa vuoden sana on jo valittu: ”Klimaatklever” eli ”ilmastoliimaaja”. Valinnan tekivät yleisradioyhtiö VRT:n edustajat ja Van Dale -sanakirjan toimittajat.
Ilmastoliimaaja – jota suomeksi voisi kutsua myös ”ilmastoliimanäpiksi” tai lyhyemmin ”ilmastonäpiksi”– tarkoittaa aktivistia, joka liimaa itsensä kiinni johonkin saadakseen asialleen huomiota. Yleensä käytössä on teholiima, jotta irrottaminen kävisi viranomaisille mahdollisimman työlääksi.
Ilmastonäppejä on nähty lukuisissa Euroopan maissa, muun muassa Britanniassa, Hollannissa, Italiassa ja Saksassa. Liimautumispintoina on ollut taidemuseoiden seiniä, vilkasliikenteisten katujen päällysteitä ja lentokenttien kiitoratoja.
Poliisin yritti irrottaa ilmastoliimaajan kättä kadusta Münchenissä Saksassa joulukuun alussa.
Täysin irrallaan sodan tai ilmastokriisin todellisuudesta on brittiläisen Oxfordin sanakirjan valinta vuoden sanaksi: ”Goblin mode.” Valinta perustui yleisöäänestykseen, johon osallistui yli 300 000 ihmistä.
”Goblin-moodille” ei ole ilmiselvää suomennosta. ”Hiisimoodia” tai ”peikkomoodia” on tarjottu. Jos alkusoinnullinen käännös on mieluisampi, niin ”menninkäismoodi” käynee myös.
Suomen kielessä on tosin jo valmiiksi ilmaus, joka tarkoittaa pitkälti samaa kuin ”Goblin mode”. Se on sitä, että ollaan kuin Ellun kanat.
Englanninkielisiä vuoden sanoja on itse asiassa enemmänkin. Myös yhdysvaltalainen Merriam-Webster-sanakirja on valinnut omansa. Se on ”gaslighting” eli ”kaasuvalottaminen”, jolla tarkoitetaan toisen ihmisen mielen manipulointia.
Lue lisää: Oxfordin sanakirjan vuoden sana on ”hiisimoodi”
Entä suomi? Mikä on vuoden suomenkielinen sana?
Meillä toimitaan samassa hengessä kuin Ruotsissa, eli yksittäistä vuoden sanaa ei valita. Sen sijaan Kotus eli Kotimaisten kielten keskus julkaisee suomen kielestä sanapoimintoja.
”Tänä vuonnakin tosiaan valitsimme yhden vuoden sanan sijaan noin 70 sanaa, jotka ovat vuoden mittaan olleet esillä tiedotusvälineissä tai sosiaalisessa mediassa”, kertoo sanakirjantoimittaja Ilona Paajanen.
”Sanapoiminnoilla on jo yli kymmenvuotinen historia. Laajempaan sanalistaan saa kattavammin mukaan vuoden tapahtumat ja trendit – joita kieli välittömästi heijastelee uudissanoineen.”
Kotuksen sanapoimintojen kirjo on runsas, joskin Venäjän hyökkäyssota ja sen seuraukset painottuvat väistämättä myös suomessa.
On ”evakuointikäytävä”, ”harmaa aika” ja ”Nato-kynä”.
Ai mikä ihmeen Nato-kynä?
No sehän on tietysti ”hetkessä loppuunmyyty tietynmallinen kuulakärkikynä, jollaista ulkoministeri Pekka Haavisto käytti allekirjoittaessaan Suomen Nato-hakemusta”.
Ulkoministeri Pekka Haaviston kädet ja Suomen Nato-hakemus toukokuussa 2022. Kuvassa myös kuuluisa ”Nato-kynä”.