Eelis Mielonen opiskelee laskennallista luonnontiedettä Sveitsin Lausannessa ja Jasmine Edelsten-Ellonen lääketiedettä Latvian Riiassa.

Lääketiedettä Latviassa ja luonnontieteitä Lausannessa – ulkomaille lähdetään opiskelemaan monista syistä

Noin 7 600 suomalaista sai opintotukea ulkomaiseen tutkintoon lukukaudella 2021–2022. Ulkomailla on suosituinta opiskella kaupallista alaa, yhteiskunta- ja käyttäytymistieteitä sekä lääketiedettä.


20.1. 2:00 | Päivitetty 26.1. 7:03

Jos professoria ei kuulu, ei saliin saa mennä ensin. Ja häntä puhutellaan aina professoriksi.

Tenttejä pidetään suullisesti koko luokan edessä. Jos ei osaa vastata tarpeeksi, ei pääse läpi kurssia.

Ei ehkä kuulosta kovin nykyaikaiselta, mutta sellaiseen on Jasmine Edelsten-Ellonen saanut tottua opiskellessaan lääketiedettä Latvian yliopistossa Riiassa.

”Vaikka eivät kaikki professorit ole sellaisia. Mutta vanhimmat ovat seitsemänkymppisiä, Neuvostoliitossa opiskelleita ja tarkkoja arvostaan. Nuoremmilla on rennompi ote.”

Kahden ensimmäisen opiskeluvuoden aikana Edelsten-Ellonen ei ole paljoa muuta ehtinyt tehdä kuin lukea.

Tosin samanlaisia pari ensimmäistä vuotta lääketieteellisessä olisivat olleet Suomessakin, hän arvelee.

”Mikään ei ole ollut varsinaisesti vaikeaa, mutta opittavaa vaan on ollut niin paljon.”

Jasmine Edelsten-Ellonen lähti tammikuussa iltalennolla takaisin Riikaan lääketieteen opintojensa pariin.

Riikaan päätyminen ei ollut Edelsten-Elloselle itsesäänselvyys, vaan pikemminkin sattumien summa. Kaikki alkoi vuonna 2017, kun elämä oli monella tapaa jo järjestyksessä. Oli vakituinen työpaikka, aviomies, kaksi koiraa, sijoitusasunto ja koti Espoossa.

Mutta jokin oli jäänyt Edelsten-Ellosen mieltä kaivelemaan, nimittäin lääketieteen opinnot.

Edelsten-Ellosen isä ja veli ovat kirurgeja ja myös häntä kiinnosti lääkärin työ. Ensin pitäisi vain päästä opiskelemaan alaa.

Edelsten-Ellonen suoritti lukiokursseja ja korotti arvosanojaan ja haki opiskelupaikkaa. Suomen lääketieteellisten ovet eivät kuitenkaan auenneet parista yrityksestä riippumatta.

Edelsten-Ellonen sai ajatuksen hakea ulkomaille opiskelemaan. Ensimmäinen idea oli Tarto Virossa. Sinne olisi pitänyt kuitenkin hakea Yhdysvaltojen ylioppilaskoetta vastaavalla SAT-kokeella, eikä tätä järjestetty Suomessa koronan vuoksi.

Niinpä Edelsten-Ellonen käänsi katseensa Riikaan ja sen englanninkieliseen koulutusohjelmaan.

”En oikeastaan tiennyt Riiasta paljoa ennen, mutta Riian suomalaisten lääketieteen opiskelijoiden yhdistyksessä Rislossa oltiin todella avuliaita.”

Kaikkiaan ulkomaisissa korkeakouluissa lukukautena 2021–2022 yhteensä ainakin 7 600 suomalaista. Luku perustuu Kelan opintotukipäätöksiin, eikä siis ole täysin kattava.

Sen ulkopuolelle jäävät ne opiskelijat, jotka eivät nosta opintotukea tukikuukausien loppumisen, tulorajojen ylityksen tai jonkin muun syyn vuoksi. Suuntaa antavina lukuja voi silti pitää.

Niiden perusteella suosituimpia maita ovat Britannia (1 584 korkeakouluopiskelijaa), Ruotsi (1 283), Alankomaat (1 084), Viro (821) ja Latvia (430).

Britannian kärkisija voi tuntua yllättävältä, mutta sitä selittää kieli ja maan yliopistojen tunnettuus.

”Lisäksi Skotlannissa voi yleensä opiskella alemman tutkinnon maksutta”, kertoo erityisasiantutija Irma Garam Opetushallituksesta.

Tuorein tilasto ulkomailla opiskelevien opintoaloista on vuotta varhaisempi, siis lukuvuodelta 2020–2021. Sen mukaan eniten ulkomailla luettiin taloustiedettä ja kaupallista alaa (21 prosenttia), yhteiskuntatieteellistä ja käyttäytymistieteellistä alaa (16 prosenttia) ja lääketiedettä (14 prosenttia).

Sen sijaan esimerkiksi luonnontieteitä (5 prosenttia), tekniikkaa (1 prosentti) tai Maa-metsätalousalaa (alle 1 prosentti) luettiin ulkomailla vähän.

Lääketieteen opinnot ulkomailla eivät siis ole harvinaisuus. Riika on yksi suosituimpia kohteita: kaupungin kahdessa yliopistossa opiskelee noin 500 suomalaista.

Tuleva lääkäri Edelsten-Ellonen kehuu ryhmähenkeä.

Hänellä oli aluksi oma asunto Riiassa. Pian hän kuitenkin vaihtoi sen kimppakämppään kahden muun suomalaisen kanssa. ”Olimme kuitenkin koko ajan yhdessä, joten tuntui turhalta pitää omaa asuntoa.”

Myös Latvian yliopistossa opiskelijoilla on Suomesta tutut haalarit. Kuvassa Jasmine Edelsten-Ellonen (vas.) opiskelukaverinsa Karoliina Korkia-ahon seurassa.

Edelsten-Ellonen kertoo, että opiskelu on sujunut pääosin siten kuin hän odottikin.Kielimuuri luo tosin hetkittäin haasteita: esimerkiksi harjoittelussa klinikoilla potilaat puhuvat pääosin latviaa tai venäjää. Tulkkaus onkin joskus tarpeen.

Ensimmäiset opiskeluvuodet ovat vaatineet paljon lukemista, mutta opintoihin on sisältynyt myös käytännön harjoitteluja. Kuvassa Edelsten-Ellonen on yliopiston oppitunnilla.

Toisen opiskeluvuoden jälkeen Jasmine Edelsten-Ellonen juhli kandidaatiksi valmistumista.

Latviaan jäämistä Edelsten-Ellonen ei tällä hetkellä harkitse. Puoliso asuu edelleen Suomessa ja hän itse käy täällä suunnilleen joka toinen viikonloppu. Opintojen jälkeen hänen on tarkoitus palata taas kokonaan Suomeen.

Tässä Edelsten-Ellonen kuuluu todennäköisesti vähemmistöön. Vuonna 2017 Kela ja Opetushallitus teettivät yhdessä kyselytutkimuksen ulkomailla opiskeleville suomalaisille selvittääkseen keitä he ovat ja mitä he haluavat.

Kyselyyn vastanneista vain noin neljännes suunnitteli palaavansa Suomeen opintojen päätyttyä. Tosin liki puolet ei osannut vielä sanoa, mitä aikoo tehdä.

Perusteita ulkomaille lähtöön oli monia. Vastauksissa ilmeni neljä tyypillistä syytä. Niistä Edelsten-Ellonen sopi kolmanneksi yleiseen eli parempien sisäänpääsymahdollisuuksien tavoittelijaan.

Tätä edustavat lähtevät usein Viroon, Latviaan tai Ruotsiin ja opiskelevat aloja, joille Suomessa on vaikea päästä, kuten lääketiedettä, oikeustiedettä tai psykologiaa.

Muista erottui lähtijöistä erottui selvästi tutun vaihtoehdon valitsevien joukko. Heillä oli tyypillisesti perhesiteitä tai muuten vahva sidos opiskelumaahan.

Yleisimmät syyt olivat kuitenkin halu hakea kansainvälistä kokemusta tai kotimaista laadukkaammaksi koettua koulutusta.

Tähän joukkoon voi laskea myös Eelis Mielosen, joka opiskele laskennallisia luonnontieteitä Lausannen polyteknisessä yliopistossa (EPFL) Sveitsissä. Kyse on huippuyliopistosta, josta rekrytoidaan väkeä Googlen, Applen ja Microsoftin kaltaisiin yrityksiin.

Diplomaattiperheessä kasvaneelle Eelis Mieloselle matkustaminen on tuttua. Sveitsin Lausannessa opiskeleva Mielonen sai isältään kyydin lentokentälle ja matkasi tottunein elkein kohti turvatarkastusta.

”Juuri uramahdollisuudet kiehtoivat”, Mielonen kertoo.

”Kansanvälisillä työmarkkinoilla yliopiston nimellä on väliä. EPFL on ainakin Euroopassa paljon tunnetumpi kuin Helsingin yliopisto.”

Mielonen haki EPFL:ään maisterivaiheessa, tehtyään ensin kandidaatintutkinnon Helsingin yliopistossa.

Idean hän kertoo olleen ihan omansa, mutta taustalla vaikuttaa toki elämänkokemus. Mielonen on kasvanut diplomaattiperheessä ja elänyt ison osan lapsuuttaan eri puolilla Afrikkaa.

”Valitsin EPFL:n alun perin toivonani parantaa ranskantaitoani. Mutta yliopistossa ollaan niin englanninkielisessä kuplassa, että aika lailla kahvin tilaamisen tasolle se on jäänyt.”

Opintojensa aikana Mielonen on reissannut lähialueilla. Kuvassa Mielonen on laskettelemassa kämppistensä kanssa läheisessä laskettelukeskuksessa.

Vaikka suomalaisia on koko yliopistossa vain kourallinen, ei kansainvälisestä opiskelijajoukosta ole ollut vaikeuksia löytää kavereita. Kielenä opiskelijoiden keskuudessa on tyypillisesti englanti. Kuvassa Mielonen kavereineen on palaamassa Kanderstegin kylään Oeschinenseeltä.

Opiskelu huippuyliopistossa on Mielosesta haastavaa – tahti on toinen kuin Helsingissä. Toisaalta maisterivaihe on kuitenkin kandia helpompi. Sveitsin mallissa paikalliset otetaan sisään yliopistoihin ilman pääsykoetta. Opiskelijoita karsiutuu ensimmäisinä vuosina jopa puolet. Myös maisterivaiheessa liialliset reput tarkoittavat opintojen keskeytymistä.

Toisaalta opetus on huipputasoa. Vaikka ryhmät ovat isoja opettajilla riittää energiaa vastata kysymyksiin.

Myös työharjoittelut ovat Mielosen mukaan olleet erittäin opettavaisia.

”Olin kehittämässä ohjelmistoja ja koneoppimisalgoritmeja suurille vakuutus- ja lääkealan firmoille.”

Työharjoitteluista myös maksetaan. Mielonen kertoo itse saaneensa noin 3 000 euron kuukausipalkkaa. Paljon suuremmistakin puhutaan.

”Yksi kaveri oli tupakkayhtiö Philip-Morrisilla ja sille oli maksettu yli 7 000 euroa kuussa. Voi sitten toki miettiä, haluaako olla töissä tupakkayhtiössä.”

Vaikka opintojen tahti on Lausannessa tiivis, viikonloppuisin ehtii myös retkeilemään Alpeilla.

Työharjoittelussa oppii myös työelämästä.

”Itse tajusin, etten sittenkään halua maailman suurimpiin yrityksiin”, Mielonen kertoo.

Nyt hän on menossa tekemään graduaan pieneen startuppiin.

Ulkomailla opiskelussa raha-asioita joutuu usein järjestelemään enemmän kuin jos opiskelisi Suomessa. Kelan ja opetushallituksen selvityksessä 62 prosenttia ulkomailla opiskelleista kertoi maksavansa opinnoistaan.

Tässä on tosin suuria eroja. Esimerkiksi Lausannen polyteknisessä yliopisto EPFL saa rahoituksensa pääosin julkisista lähteistä ja lukukausimaksu on noin 1 000 euroa vuodessa.

”Ei ilmaista, mutta ei kynnyskysymys keskiluokkaiselle ihmiselle. Toisaalta opetuskaan ei ole yhtä yksilöllistä kuin vaikka Yhdysvaltojen tai Englannin huippuyliopistoissa,” Mielonen toteaa.

Riiassa puolestaan ulkomaiset opiskelijat ovat yliopistolle tulonlähde. Kuusivuotiset lääketieteen opinnot maksavat noin 60 000 euroa.

Edelsten-Ellonen rahoitti opintonsa myymällä aiemmin hankkimansa sijoitusasunnon.

”Olin tietenkin siinä kohden hieman eri asemassa kuin muut, että olin ollut jo pidempään työelämässä ja saanut säästettyä. Nyt päätin sitten sijoittaa koulutukseen.”

Vuoden 2017 tutkimuksen valossa ulkomailla tutkintoaan suorittavan poikkeavat hieman muista opiskelijoista. Suomessa opintonsa aloittaviin verrattuina ulkomaille lähtijöissä on enemmän naisia ja muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvia. He ovat myös hieman vanhempia kuin kotimaassa opintonsa aloittavat. Kaksi kolmasosaa ulkomaille lähtijöistä asuu Uudellamaalla ennen lähtöään. He ovat myös keskimäärin hieman varakkaammista kodeista, mutta perheen alainen tulotaso ei silti ole tilastojen valossa este.

Ulkomailla tutkinnon teon suosio nousi 2010-luvulla nopeasti. Lukukautena 2010-2011 suomalaisia tutkinto-opiskelijoita oli ulkomailla 4596, mutta 2018 – 2019 jo 9140. Sitten on tultu hieman alas. Viime vuonna tukea sai ulkomaisiin korkeakouluopintoihin 7636 opiskelijaa. Ilmeisin syy pudotukseen ovat koronan asettamat rajoitteet, mutta tarkkaan ottaen käänne oli ilmassa jo ennen pandemiaa.

”Ehkä kyseessä on jonkinlainen saturaatiopiste”, erityisasiantutija Garam Opetushallituksesta pohtii.

”Voi olla että innokkaimmat lähtijät menivät jo, ja nyt tilanne hieman tasaantuu.”

Sekä Edelsten-Ellonen että Mielonen kuitenkin suosittelevat lähtemistä, jos sitä haluaa.

”Kyllähän se vaati uhrauksia. Varsinkin ihmissuhteisiin liittyvissä asioissa”, Mielonen sanoo

”Mutta kyllä minä silti, sanoisin, että jos kiinnostaa, kannattaa lähteä. Aina voi palata takaisin.”

Eelis Mielonen palasi uuden lukukauden alussa tottunein ottein takaisin opintojensa pariin Sveitsin Lausanneen.

Iltalennolla Riikaan lähtenyt Edelsten-Ellonen sanoi, että Riikaan päästyään hän aikoo kömpiä suoraan sänkyyn, jotta hän saa levättyä seuraavan päivän tenttiä varten.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat