Kosovo sulki keskiviikkona suurimman Serbian-vastaisen rajanylityspisteensä. Aiemmin serbimielenosoittajat olivat estäneet liikenteen Serbian puolella käyttäen rekkoja ja traktoreita tiesulkuina.
Asiasta kertovat muun muassa uutistoimistot Reuters ja AFP.
Teko oli tuen osoitus Kosovon puolella rajaa eläville etnisille serbialaisille, jotka eivät tunnusta Kosovon valtiota tai hallitusta, Reuters kertoo.
Myös etnisesti jakautuneessa Mitrovican kaupungissa Pohjois-Kosovossa serbit kokosivat teille esteitä pian sen jälkeen, kun Serbia oli kertonut määränneensä asevoimansa korkeimpaan hälytystilaan. Jännittynyt tilanne on jatkunut jo useita viikkoja.
Suomen suurlähetystöjen mukaan tunnelma raja-alueiden ulkopuolella on molemmissa maissa kaikesta huolimatta rauhallinen. Sekä Suomen Serbian-lähetystön päällikön sijainen Lassi Härmälä että Kosovon-lähetystön päällikkö Matti Nissinen pitävät maiden kiristyneitä välejä kuitenkin huolestuttavina.
”Sanoisin, että ei ole vähään aikaan nähty näin vakavaa tilannetta, jossa kummatkin osapuolet ovat ikään kuin nostaneet panoksiaan”, Härmälä kuvaa STT:lle.
Nissisen mukaan tilanne on kiristynyt hiljalleen pitkin syksyä sekä alkutalvea.
”Ruuvia on kiristetty pikkuhiljaa. On perustettu tiesulkuja, rajanylitysasemia on laitettu kiinni, ja on ollut välikohtauksia. Tilanne on mennyt koko ajan valitettavampaan suuntaan, ja se aiheuttaa huolta siitä, mitä vielä saattaa tapahtua.”
Rekoilla tukittu tie keskiviikkona Rudaressa, lähellä Pohjois-Kosovossa sijaitsevaa etnisesti jakautunutta Mitrovican kaupunkia.
Venäjä ilmoitti keskiviikkona, että se tukee Serbian pyrkimyksiä suojella Pohjois-Kosovon etnistä serbiväestöä. Se kielsi Kosovon syytökset siitä, että se yrittäisi horjuttaa Kosovoa ja lisätä jännitteitä Balkanilla.
Kosovon sisäministeri Xhelal Sveçla esitti aiemmin, että Serbia pyrkisi aiheuttamaan epävakautta Kosovossa Venäjän avulla.
”Serbia on suvereeni maa, ja luonnollisesti se suojelee niiden serbien oikeuksia, jotka elävät lähistöllä niin vaikeissa olosuhteissa, ja reagoi luonnollisesti voimakkaasti, kun näitä oikeuksia rikotaan”, Kremlin lehdistösihteeri Dmitri Peskov vastasi.
Venäjä sanoo kuitenkin tukevansa Serbiaa, johon sillä on tiiviit suhteet.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Emma Hakala arvioi HS:lle aiemmin, ettei Serbia voisi lisätä jännitteitä Kosovossa ilman Venäjän hyväksyntää ja tukea.
”Pitkälti se, mitä Serbia pystyy Kosovossa tekemään riippuu jollain tavalla Venäjästä”, Hakala sanoi.
Lue lisää: Tutkija ei näe helpotusta Kosovon ja Serbian kiistaan, myös EU:lla peiliin katsomisen paikka
Venäjän ja Serbian liput roikkuivat keskiviikkona parvekkeelta Mitrovican kaupungissa lähellä tiesulkua.
Serbian presidentti Aleksandar Vučić määräsi maanantaina maan asevoimat hälytystilaan. Lisäksi presidentti määräsi erikoisjoukkojen vahvuuden nostettavaksi 1 500:sta 5 000:een.
Syynä ovat väitteet aseellisesta välikohtauksesta, joka olisi kohdistunut Kosovon serbiväestöä vastaan. Kosovo on kiistänyt asian.
Kosovon serbit ovat viime aikoina toistuvasti ottaneet yhteen kosovolaisviranomaisten kanssa. Aiemmin joulukuussa Pohjois-Kosovon serbit pystyttivät tiesulkuja protestoidakseen entisen serbipoliisin pidätystä.
Viranomaisten mukaan poliisin epäillään osallistuneen hyökkäyksiin albaanipoliiseja vastaan. Keskiviikkona kerrottiin, että hän joutuu kotiarestiin.
Kriisin taustalla on pitkäaikaisia kiistoja, joiden perussyynä on se, ettei Serbia tunnusta Kosovon itsenäisyyttä. Kosovo julistautui itsenäiseksi Serbiasta vuonna 2008.
Kosovon pohjoisosissa elää noin 50 000 etnistä serbiä, jotka kieltäytyvät tunnustamasta Kosovon hallitusta tai valtiota ja pitävät niitä osana Serbiaa. Yli 90 prosenttia Kosovon asukkaista on albaaneja.
Ihmisiä kulki tiesulun vierestä keskiviikkona Kosovossa sijaitsevassa Mitrovican kaupungissa. Pohjois-Kosovon serbiväestö on rakentanut tiesulkuja 10. joulukuuta alkaen.
