Myanmarin tuomioistuin langetti maan syrjäytetylle johtajalle Aung San Suu Kyille seitsemän vuoden vankeustuomion korruptiosta, kertoo uutistoimisto AFP.
Puolitoista vuotta kestäneen oikeudenkäynnin päätteeksi Aung San Suu Kyi todettiin syylliseksi viiteen korruptiotapaukseen, jotka liittyivät helikopterin vuokraamiseen, ostamiseen ja ylläpitoon. Syytteiden mukaan Aung San Suu Kyi oli aiheuttanut ”tappiota valtiolle”.
Vankeustuomio herätti perjantaina laajaa kritiikkiä eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi EU:n tiedottaja kutsui sitä AFP:n mukaan ”täysin poliittisesti motivoituneeksi”. Myanmarin juntan toimet ovat hänen mukaansa osoitus pyrkimyksistä sulkea demokraattisesti valitut johtajat politiikasta.
Yhdysvallat puolestaan kutsui ulkoministeriön tiedottajan suulla tapahtunutta loukkaukseksi oikeudenmukaisuutta kohtaan.
”Burman sotilashallinnon viimeiselle valtiokanslerille Aung San Suu Kyille annettu tuomio on karmiva loukkaus oikeudenmukaisuutta ja laillisuusperiaatetta kohtaan”, tiedottaja sanoi viitaten Myanmariin sen vanhalla nimellä ja käyttäen Aung San Suu Kyin entistä titteliä.
Myanmaria hallitseva sotilasjuntta on masinoinut Aung San Suu Kyita vastaan lukuisia erilaisia syytteitä, ja pisimmillään hänet voidaan tuomita näiden syytteiden kautta lähes 190 vuoden vankeusrangaistukseen. Juntan hallitseman tuomioistuimen oikeudenkäynnit on käyty suljettujen ovien takana.
Juntan vastustajat pitävät syytteitä poliittisina ja valheellisina. Niiden tarkoituksena on heidän mukaansa estää Aung San Suu Kyita toimimasta politiikassa tai haastamasta juntan valtaa.
YK:n turvallisuusneuvoston viime viikolla julkaisemassa Myanmarin tilannetta koskevassa päätöslauselmassa kehotettiin junttaa vapauttamaan Suu Kyi.
Aung San Suu Kyi ehti hallita Myanmaria vain viisi vuotta, ennen kuin valtaa jo viisi vuosikymmentä pitäneet asevoimat kaappasivat vallan takaisin itselleen.
Vuoden 2021 helmikuussa tehty sotilasvallankaappaus hajotti Myanmarin orastaneen demokratiakehityksen. Aung San Suu Kyi on ollut asevoimien pidättämänä vallankaappauksesta lähtien.
Vallankaappausta seuranneissa väkivaltaisuuksissa on tilannetta seuraavan Assistance Association for Political Prisoners (AAPP) -järjestön mukaan kuollut ainakin yli 2 300 ihmistä. Lisäksi yli 28 000 ihmistä on joko pidätetty tai otettu kiinni.
Lisäksi yli miljoona ihmistä, joista suurin osa kuuluu vainottuun rohingya-vähemmistöön, on joutunut pakenemaan maasta väkivaltaisuuksien ja hallinnon sortotoimien takia.
