Tutkija: Venäläinen ei ymmärrä, soditaanko Ukrainassa natseja vai Yhdysvaltoja vastaan

Sota on pullollaan vahvistamattomia huhuja, joista uhkaa paisua lumipallo. Pahimmillaan myös oikeat asiantuntijat tarttuvat väärään tietoon ja jakavat sitä, sanoo yhteiskuntatieteilijä John Helin.

3.1. 19:00 | Päivitetty 13.1. 17:49

Venäjän hyökkäyssodan piti olla lyhyt ja voitokas, ja Kiovan uskottiin kaatuvan kolmessa päivässä. Nyt taistelut ovat jatkuneet jo yli 300 päivää, ja Ukraina jatkaa puolustautumista.

Jähmeä vuodenvaihde saa monet sekä Kiovassa että Kremlissä toivomaan edes jonkinlaista etenemistä. Joulukuun lopulla alkoikin liikkua huhuja siitä, että Venäjä olisi suunnittelemassa vetäytymistä Kreminnan kaupungista, jonka se valtasi huhtikuussa Luhanskissa.

Ukraina-asiantuntija John Helinin mukaan väitteet ovat todennäköisesti perättömiä.

”Kaupungin luoteispuolella on jopa mahdollista, että Venäjä on puskenut Ukrainaa hieman lännemmäs. Eteläpuolen metsissä Ukraina luultavasti on lähellä kaupunkia, mutta huhut vapautuksesta ovat tulleet aika lailla vahvistamattomista lähteistä”, Helin kertoo HS:n Ukraina-studiossa.

Rintamilta ei ole aikoihin kuulunut jymyuutisia.

”Edelleen taistellaan Bahmutissa ja Pohjois-Luhanskissa monin paikoin samoista kylistä ja kaupungeista. Eli hyvin samankaltaista kuin useamman kuukauden ajan.”

Ukrainalaissotilaat latasivat uudenvuodenaattona 2S7 Pion -telakanuunaa ampuakseen kohti venäläisten asemia Kreminnan kaupungissa.

Tuhoutunut silta Kreminnassa 4. joulukuuta. Venäjä valtasi kaupungin Ukrainalta huhtikuussa, eikä varmoja merkkejä vetäytymisestä ole vielä nähty.

Optimistisista arvioista syntyy usein lumipalloefekti, kun vahvistamattomat lähteet nippuuntuvat.

”Yleensä Kreminnan kaltaiset huhut lähtevät siitä, että jollain yksittäisellä kanavalla on yksittäinen tieto, huhu tai huono karttapiirros. Sitten useampi vähemmän luotettava lähde tarttuu siihen ja alkaa levittää sitä.”

Tämän jälkeen uudet kommentoijat tarttuvat lähteisiin tarkistamatta niitä. Pian alkuperäiset lähteet näkevät puheiden leviävän ja luulevat, että asiassa on enemmänkin perää.

”Parhaimmillaan vakavasti otettavat asiantuntijat tarttuvat huhuihin ja alkavat jakaa väärää tietoa, minkä jälkeen se päätyy mediaan”, Helin toteaa.

Maanantaina Ukraina kertoi, että jopa 400 Venäjän sotilasta olisi kuollut iskussa Makijivkassa Donetskin alueella. Venäjä myönsi iskun, mutta ilmoitti kuolleiden määräksi 63.

Kummankaan väitteitä ei ole voitu vahvistaa.

”Siellä on vastakkain Ukrainan ilmoittama luku, joka on yleensä mahdollisimman suuri ja paras mahdollinen. Sitten on Venäjä, joka yrittää pienentää näitä lukuja.”

Lue lisää: Venäjä myöntää 63 sotilaan kuolleen Ukrainan iskuissa Makijivkassa, taustalla kännyköiden käyttö

Venäjä on kärsinyt kiusallisia tappioita myös omalla maaperällään. Viime kuussa Engelsin ilmatukikohtaan yritettiin iskeä jopa kolmesti, minkä seurauksena Venäjän raportoitiin vieneen turvaan strategisia pommittajiaan.

Iskut 600 kilometrin päässä Ukrainan rajasta ovat herättäneet epäilyksiä Venäjän ilmatorjunnan kyvykkyydestä.

”Venäjällä voi olla omassa ilmatilassaan rajoitteita ampua alas tunnistamattomia ilma-aluksia, eli odotetaan käskyä ylempää, koska ei haluta vahingossakaan ampua alas siviili-ilmailua tai omia koneita”, Helin selittää.

Ukraina on voinut myös käyttää ”kotikutoista” lennokkia, jonka tutkaheijaste on neuvostoaikaisia lennokkeja pienempi.

”Tärkeintä näissä iskuissa on se, että Ukraina pystyy niihin. Se pakottaa Venäjän muuttamaan toimintaansa ja keskittämään ilmatorjuntaansa syvemmälle Venäjälle”, Helin kiteyttää.

”Se vie resursseja suoraan rintamalta.”

Satelliittiyhtiö Maxarin 5. joulukuuta ottamassa ilmakuvassa näkyy Engelsin ilmatukikohta, jonne on sijoitettuna venäläisiä strategisia pommittajia. Tukikohta oli joulukuussa useiden iskuyritysten kohteena.

Lue lisää: Ukraina iski jo toistamiseen Engelsiin syvälle Venäjälle – Lähteet: Osa pommittajista vedetty turvaan Kauko­itään

Uskoa kotirintamaan on yrittänyt valaa Venäjän presidentti Vladimir Putin, joka vakuutteli historiallisen pitkässä uudenvuodenpuheessaan, etteivät venäläisten uhraukset ole turhia.

Tutkijatohtori Kristiina Silvan Ulkopoliittisesta instituutista kuvailee HS:n Ukraina-studiossa, että puhe tuntui kuin sotakenraalin pitämältä.

Silvanin mukaan puheessa väännettiin rautalangasta, että sota tulee jatkumaan ja koko kansan tukea tarvitaan. Silvan tulkitsee, että radikaaleja sodan kannattajia on Venäjällä noin 17 prosenttia väestöstä.

Lue lisää: Putin ylitti uudenvuoden­puheessaan kaikki ennätyksensä, mutta yhtä valhetta tuskin uskoo Z-kansakaan

”Mielipidemittauksista tiedetään, että venäläisille ei ole edelleenkään aivan selvää, miksi Ukrainassa soditaan: onko siellä neonatseja vai ollaanko sodassa Yhdysvaltoja vastaan.”

Samalla puhe paikkasi aukkoa Putinin julkisissa esiintymisissä, joita peruttiin loppuvuonna. Silvanin mukaan lyhyehkö puhe on myös pitkiä televisiolähetyksiä helpompi Putinille, jonka terveydentilaakin on spekuloitu.

”Ei tule minkäännäköisiä yllätyksiä.”

Putinin uudenvuodenpuheessa monien katsojien huomio kiinnittyi sisällön sijasta sotilasasuisiin henkilöihin, jotka seisoivat sädekehämäisesti presidentin pään takana.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat