Versailles ja Prahan linna vaihtuvat messu­halliin – Ruotsin pihi maine näkyy EU-kokous­järjestelyissä

Ruotsi on nyt EU:n puheenjohtajamaa. Tärkein teema on Ruotsille on Euroopan turvallisuus, ja maa aikoo pitää esillä Ukrainan tukemista. Samalla Ruotsi ylläpitää mainettaan nuukana Pohjoismaana.

Scandinavian XPO -messuhalli Arlandan lentokentällä.

3.1. 15:29 | Päivitetty 3.1. 16:45

Tukholma

Ruotsi erottuu edeltäjistään ainakin yhdellä tavalla.

Ranska kutsui EU-maiden ministerit Versailles’n linnaan. Tšekki puolestaan piti ministerikokoukset Prahan linnassa. Sloveniakin vei vieraansa Brdon linnaan.

Kaikki historiallisia ja arvokkaita palatseja.

Ruotsissakin linnoja riittäisi, mutta nyt kun Ruotsi on EU:n puheenjohtajamaa, se pitää kokoukset messuhallissa Arlandan lentokentällä.

Ruotsin valinta kokouspaikaksi heijastelee sen mainetta EU:ssa: nuuka ja pihi maa.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron isännöi EU-vieraita Versaillesin palatsissa maaliskuussa 2022.

Ruotsi on osa EU:n ”nuukaksi nelikoksi” kutsuttua joukkoa, johon kuuluvat myös Tanska, Itävalta ja Hollanti. Maat ovat neuvotelleet itselleen muun muassa alennuksen EU-jäsenmaksuihin.

Ruotsin entinen pääministeri ja valtiovarainministeri Magdalena Andersson puolestaan kehui ministeriaikoinaan olleensa EU:n pihein valtiovarainministeri.

Kokouspaikan valinta säästääkin rahaa. Arlandan Scandinavian XPO -messuhallin vuokra on puolen vuoden ajalta 21,7 miljoonaa kruunua (noin 2 miljoonaa euroa), kertoo Dagens Nyheter. Kokouspaikan valinnan ansiosta tukholmalaiset säästyvät myös poikkeusliikenteeltä ja turvajärjestelyiltä, joita EU-kokoukset muuten aiheuttaisivat.

Ruotsi toimii EU:n puheenjohtajamaana tammikuusta kesäkuun loppuun. EU:n jäsenmaat johtavat vuorotellen EU:n ministerineuvostoa puolen vuoden jaksoissa. Vuosi sitten puheenjohtajamaana oli Ranska, jonka jälkeen tehtävää hoiti Tšekki.

Suomi oli puheenjohtajana viimeksi 2019, ja Suomikin profiloitui säästäväisenä ja ympäristöystävällisenä emäntänä: kokoukset järjestettiin Finlandia-talossa, ohjelmaan ei kuulunut maakuntakierroksia, eikä vieraille jaettu tyypillisiä EU-kokouslahjoja. Muovipullotkin vaihtuivat kraanaveteen.

Ranskan puheenjohtajuuden aikana Venäjä teki suurhyökkäyksen Ukrainaan, ja sota onkin sanellut agendaa Euroopassa siitä lähtien.

Myös Ruotsi on nostanut puheenjohtajuuden kärkiteemaksi turvallisuuden.

”Tärkein tehtävä puheenjohtajakautemme aikana on auttaa Euroopan turvallisuuden varmistamisessa”, pääministeri Ulf Kristersson sanoi joulukuussa esitellessään Ruotsin puheenjohtajuuskauden teemoja.

Kristerssonin mukaan Ruotsi aikoo pitää Ukrainan taloudellista ja sotilaallista tukemista näkyvästi esillä. Lisäksi Ruotsi aikoo tukea Ukrainaa tiellä kohti EU:n jäsenyyttä.

Ruotsin muiksi teemoiksi on listattu kilpailukyky, vihreä siirtymä ja energiasiirtymä sekä demokraattiset arvot ja oikeusvaltioperiaate.

Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tapasivat lokakuussa Brysselissä.

Ruotsin puheenjohtajuuden aikana järjestetään noin 2 000 EU-kokousta. Niistä noin 150 järjestetään Ruotsissa, suurin osa Arlandassa.

Ensimmäinen suuri Ruotsin järjestämä tapahtuma on kuitenkin Pohjois-Ruotsissa Kiirunassa. Ensi viikolla Euroopan komissio vierailee Kiirunassa, jossa EU-päättäjät tutustuvat muun muassa Pohjois-Ruotsin vihreän siirtymän teollisuuteen. Tälle vierailulle on luvassa myös eksotiikkaa, sillä vieraat yöpyvät Jukkasjärven jäähotellissa.

Puheenjohtajuus on Ruotsille kolmas. Edelliset puheenjohtajakaudet olivat vuosina 2001 ja 2009. Heinäkuussa tehtävän ottaa vastaan Espanja.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat