Tällaisia voivat olla republikaanien kapinan seuraukset

Edessä ovat levottomat ajat, kirjoittaa HS:n Washingtonin-kirjeenvaihtaja Elina Väntönen.

Edustajainhuoneen republikaanit kävivät neuvonpitoa puheenjohtajasta keskiviikkona.

5.1. 7:55 | Päivitetty 5.1. 8:59

Washington

Kenen pitäisi johtaa republikaaneja? Kenen linja on oikea?

Näihin kysymyksiin etsitään vastausta poikkeuksellisessa poliittisessa draamassa, jota Washingtonissa on seurattu nyt kaksi päivää.

Kalifornialainen Kevin McCarthy on jäänyt jumiin kiusalliseen pattitilanteeseen: parikymmentä oman puolueen jäsentä kieltäytyy tukemasta häntä edustajainhuoneen puheenjohtajaksi.

Vielä kuuden hävityn äänestyskierroksen jälkeenkin McCarthy kieltäytyi päästämästä irti unelmastaan nousta Yhdysvaltain politiikan huipulle. Hän puhui ”edistyksestä” ja sanoi tarvitsevansa vain lisää aikaa.

Pelkkä edistys ei kuitenkaan riitä: McCarthylla on varaa menettää lähtökohtaisesti vain neljä republikaanien ääntä, mutta vastustajia on ollut moninkertaisesti.

Torstaina käsillä alkavat olla McCarthyn kohtalonhetket. Jos äänestystulos ei hievahda, tukijoidenkin kärsivällisyys voi horjua.

Tunteet kuumenivat kongressissa jo pelkästä taukoäänestyksestä myöhään keskiviikkoiltana. Tauosta sovittiin vain täpärästi ja sekavuuden saattelemana.

Tällainen näytös heti uuden kongressin ensimmäisinä päivinä ennakoi levottomia aikoja.

Koska republikaanien enemmistö edustajainhuoneessa on niukka, puolueen oikeistosiivellä on kokoaan suurempaa vaikutusvaltaa. He eivät voi saada läpi mitä tahansa, mutta voivat halutessaan aiheuttaa hankaluuksia.

Ja osin juuri sitä haluaa tämä joukko, joka koostuu pääasiassa entisen presidentin Donald Trumpin tukijoista ja äärikonservatiivisen Freedom Caucus -ryhmän jäsenistä.

Puolue-eliittiä vastustamaan asettuneilla republikaaneilla ei ole mitään hävittävää. He ovat joka tapauksessa tietyllä tapaa ulkopuolisia, eikä heidän tarvitse pelätä siltojen polttamista puolueen sisällä.

Heidän äänestäjänsä voivat oikeastaan pitää näkemästään, sekasorrosta Washingtonissa.

”Eivät he [kapinalliset] tule tästä kärsimään”, arvioi Bostonin yliopiston politiikantutkija, apulaisprofessori Dave Hopkins HS:lle.

Siksi äärikonservatiiveilla ei myöskään ole kiire. He voivat jatkaa äänestyksiä päiväkausia tai vaikka kuukausia, kuten osa heistä on väläytellytkin.

Kevin McCarthy on ajautunut umpikujaan.

Isommassa kuvassa kyse on siitä, kuinka oikealla republikaanipuolueen pitäisi olla.

Vuosikymmenten kuluessa Yhdysvaltojen poliittinen kahtiajako on kasvanut, mutta esimerkiksi riippumattoman Pew-tutkimuslaitoksen mukaan republikaanit ovat liukuneet enemmän oikealle kuin demokraatit vasemmalle.

Rääväsuista Newt Gingrichiä, edustajainhuoneen puheenjohtajaa 1990-luvulla, pidetään republikaanien nykylinjan keskeisenä luojana. 2010-luvun konservatiivinen teekutsuliike ja sen jälkeen Trump jatkoivat hänen viitoittamallaan tiellä.

Onko linja oikea vai olisiko maltillisuus puolueelle ja koko maalle hyväksi? Sitä republikaanit eivät tunnu osaavan päättää.

Teekutsuliike on pitkälti kadonnut julkisuudesta, mutta monet sille keskeiset asiat eivät. Erityisesti halveksunta puolue-eliittiä kohtaan elää voimakkaana, kuten kuluneella viikolla on saatu nähdä.

McCarthy on liehitellyt urallaan puolueen äärilaitaa, mutta ei nähtävästi tarpeeksi. Vaikka McCarthy on Trumpin tukija ja suostunut moniin myönnytyksiin, moni näkee hänet silti osana eliittiä ja ongelmaa.

Edes Trumpin patistelu ei saanut yhtäkään kapinoitsijoista muuttamaan mieltään.

Edustajainhuoneen entinen puheenjohtaja John Boehner turhautui aikanaan puolueensa konservatiivisimpaan siipeen.

Republikaanien oikeistosiipi on aiemminkin ollut kärkäs kääntymään omiaan vastaan.

He eivät tulleet toimeen edustajainhuoneen edellisten puheenjohtajien, John Boehnerin ja Paul Ryanin kanssa. Vuonna 2015 he pakottivat McCarthyn vetäytymään kilvasta.

”He ovat anarkisteja, he haluavat täyttä kaaosta”, Boehner valitti aikanaan Vanity Fair -lehdelle. Nyt käynnissä oleva julkinen kapina ja kaiken päätöksenteon halvaannuttaminen on vieläkin rajumpi manööveri.

Kuka puheenjohtajaksi nouseekaan, edessä voivat olla piinalliset vuodet.

Tutkija Hopkins arvioi, että tulevalla johtajalla on joka tapauksessa ”valtavat paineet ja vaikea asema tyydyttää kapinoiva siipi”.

Hän ennakoi lähes vääjäämätöntä hallinnon kriisiä ja uskoo, että syksyllä tullaan näkemään suuria yhteenottoja, jotka voivat liittyä esimerkiksi valtion velkakaton korottamiseen. Kiistat voivat johtaa valtionhallinnon sulkuun, hän arvioi.

Sekin voi aiheuttaa hankaluuksia, jos puheenjohtaja ei pysty varmuudella puhumaan omiensa puolesta. Entä jos johtaja ei olekaan uskottava puolueensa edustaja, kun hän käy neuvotteluja senaatissa tai Valkoisessa talossa?

Pitkittyessään kriisi voi asettaa Yhdysvallat kiusalliseen valoon.

”On noloa, että meillä on kongressi, joka ei toimi. Olemme maailman hienoin kansakunta. Miten näin voi olla?” kysyi presidentti Joe Biden keskiviikkona.

Hän otti kuitenkin omalla tavallaan ilon irti käynnissä olevasta draamasta kiinnittämällä huomion omiin saavutuksiinsa ja kykyynsä tehdä yhteistyöstä puoluerajojen yli.

Presidentti vieraili keskiviikkona Kentuckyssa yhdessä senaatin vähemmistöjohtajan, republikaani Mitch McConnellin kanssa.

”Mitch, hienoa olla kanssasi. – – Mitch, ei ollut helppo saada tätä tehtyä. Tätä ei olisi tapahtunut ilman sinun apuasi”, presidentti myhäili viitaten infrastruktuuripakettiin, joka hyväksyttiin molempien puolueiden tuella.

Tällaista suitsutusta ei ehkä olisi kuullut, elleivät republikaanit olisi ajaneet kongressia kaaokseen.

Republikaanien Mitch McConnell ja demokraattipresidentti Joe Biden esiintyivät yhdessä keskiviikkona.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat