Putinin tuli­tauko tuskin enteilee sodan päättymistä, arvioi asian­tuntija

Aleksanteri-instituutin johtajan mukaan tulitaukoa voidaan pitää lähinnä poliittisena propagandana, eikä se välttämättä enteile sodan jatkosta mitään.

Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro kuvattuna vuonna 2020.

5.1. 19:22 | Päivitetty 5.1. 21:45

Venäjän presidentin Vladimir Putinin Ukrainaan määräämää tulitaukoa voi pitää ennen kaikkea poliittisena viestinä kansainväliselle yleisölle ja ortodoksista joulua viettäville venäläisille. Näin arvioi Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro.

Kremlin tiedotteen mukaan Putin määrää Ukrainaan 36 tunnin tulitauon, joka alkaa perjantaina 6. tammikuuta kello 12 Moskovan aikaa.

Venäjä kehotti myös Ukrainaa määräämään tulitauon, mutta Ukrainan presidentin avustaja Myhailo Podoljak piti Venäjän ilmoitusta propagandana ja tekopyhyytenä.

Kremlin mukaan tulitauon taustalla on ortodoksinen joulu. Venäjällä joulua vietetään 7. tammikuuta, ja ortodoksinen joulun juhla-aika päättyy 14. tammikuuta.

Presidentti Vladimir Putin Moskovassa keskiviikkona.

Yllätyksenä tulitauko ei tule, Kangaspuro sanoo.

”Tätähän vähän lännessä odotettiin, että julistettaisiinko joulun pyhiksi tai uudenvuoden ajaksi jonkinlainen tulitauko. Nyt se tuli heidän kalenterinsa ja kulttuurinsa mukaisena ajankohtana.”

Tulitauon viesti on kuitenkin pääasiassa suunnattu venäläiselle kotiyleisölle. Kritiikki sotaa kohtaan on maassa kasvanut, ja mielipidetiedustelujen mukaan valtaosa venäläisistä vastaajista toivoo sodalle neuvotteluteitse löytyvää diplomaattista ratkaisua.

Lue lisää: Tutkija: Venäläinen ei ymmärrä, soditaanko Ukrainassa natseja vai Yhdysvaltoja vastaan

Tulitauko on Kremlin poliittinen peliliike, jolla pyritään rauhoittelemaan kansaa.

”Putin on yrittänyt pitkin matkaa vakuuttaa, että Venäjällä ja hänellä on tahtoa ratkaista konflikti, mutta että Ukraina on rauhansopimuksen ja neuvottelun esteenä. Tätä viestiä sillä [tulitauolla] todennäköisesti halutaan vahvistaa”, Kangaspuro sanoo.

”Ukrainalaisten osalta on vaikeaa kuvitella, että tällä olisi mitään varsinaista merkitystä.”

Toistaiseksi on vaikeaa sanoa, mitä tulitauko käytännössä tarkoittaa tai pitääkö se.

Venäjälle tulitauosta kiinni pitäminen voi tarkoittaa sitä, että se ei lähetä ohjuksia ja lennokkeja Ukrainaan kahden päivän aikana ja pitää siten taukoa maan infrastruktuurin tuhoamisessa.

”Mitä rintamalinjalla tapahtuu puolin ja toisin, on ihan oma asiansa. Se, vaimenevatko taistelut ihan oikeasti, riippuu siitäkin, kuinka hyvin tämä ilmoitus tavoittaa kaikki joukot ja miten Ukraina päättää toimia”, Kangaspuro sanoo.

Monien länsimaiden johtajat ovat viime viikkoina puhuneet neuvotteluratkaisun mahdollisuudesta sodassa. Esimerkiksi Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on tarjonnut Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyille apua rauhan saavuttamiseksi.

Siinä mielessä Putinin nyt julistamaa tulitaukoakaan ei voi Kangaspuron mielestä pitää vain yksittäisenä ilmiönä.

”Kun rintamalinjat eivät näytä liikkuvan suuntaan eivätkä toiseen kauhean paljon, ja sota käy kalliimmaksi päivä päivältä, on loogista, että pohdinta siitä, missä vaiheessa kannattaisi ruveta neuvottelemaan, tulee väistämättä esille. Sitä on mahdotonta sanoa, onko se hetki nyt.”

Kangaspuron mielestä ei ole kuitenkaan mitään takeita tai syytä luottaa siihen, että Putinin nyt julistama tulitauko enteilisi mitään sodan jatkon tai sen päättymisen kannalta.

”Ei tälle voi liian suurta painoarvoa antaa. Täytyy huomioida myös se, että Ukrainan ja Venäjän näkemykset siitä, millä ehdoilla rauhanneuvottelut voisivat alkaa, ovat hyvin kaukana toisistaan.”

Kangaspuro pitää myös mahdollisena, että Venäjä valmistautuisi tulitauon aikana suurempaan Ukrainaan kohdistuvaan iskuun. Yksi vaihtoehto on, että sota jatkuu tulitauon jälkeen ennallaan.

”On täysin mahdollista, että tässä valmistaudutaan johonkin. Venäjä voi kaivaa tulitauosta syytöksiä ja esimerkiksi tulevia ohjusiskuja voidaan perustella jatkossa vaikkapa sillä, että Ukraina ei vastannut myönteisesti tulitaukoon”, Kangaspuro sanoo.

”On kiinnostavaa nähdä, miten prosessi tästä jatkuu, mutta toistaiseksi tulitaukoon voi suhtautua Venäjän poliittisena propagandana.”

Oikaisu 5.1.2023 kello 19.55: Markku Kangaspuron titteli on Aleksanteri-instituutin johtaja, ei tutkimusjohtaja kuten artikkelissa aiemmin virheellisesti kerrottiin.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat