Saksan hallitus ilmoitti torstai-iltana, että maa toimittaa Ukrainaan Marder-rynnäkköpanssarivaunuja. Perjantaina Saksa tarkensi, että se vie Ukrainaan yhteensä noin 40 Marder-rynnäkköpanssarivaunua maaliskuun loppuun mennessä.
Saksan varakansleri Robert Habeck sanoi lisäksi, että Saksa voisi lopulta toimittaa Ukrainaan kaikki toimintakunnossa olevat Marder-rynnäkköpanssarivaununsa, kertoo uutistoimisto Reuters.
Yhdysvallat puolestaan ilmoitti torstaina, että sen uusi lähes kolmen miljardin tukipaketti Ukrainalle sisältää noin 50 Bradley-rynnäkköpanssarivaunua. Saksan liittokansleri Olaf Scholz ja Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden sopivat rynnäkköpanssarivaunujen toimittamisesta Ukrainaan puhelinkeskustelussa torstai-iltana.
Vain päivää aiemmin Ranska oli kertonut lähettävänsä Ukrainaan ”kevytpanssariajoneuvoiksi” kutsuttuja AMX-10 RC -taisteluajoneuvoja.
Saksan logistiikkapataljoonan sotilaita ja Marder-rynnäkköpanssarivaunu toukokuussa 2019.
Ukrainalla on myös omasta takaa sekä neuvostoaikaista että Venäjältä sodan aikana haltuun otettua panssarikalustoa. Mutta Marder- ja Bradley-rynnäkköpanssarivaunut nostavat Ukrainan raskaamman taistelukaluston laatua, arvioi Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri.
Marder-rynnäkköpanssarivaunujen tärkein tehtävä on suojella taistelupanssarivaunuja, Toveri toteaa. Panssarikalusto tulee erityiseen tarpeeseen etelässä, jossa Ukraina pyrkii valtaamaan takaisin Hersonin ja Mariupolin väliin jäävän alueen, jonka Venäjä valloitti sodan alkupuolella.
Ukraina saisi näin eristettyä Krimin, minkä lisäksi alue on taloudellisesti tärkeä.
Vastahyökkäystä kuitenkin vaikeuttaa alava maasto, ja se, että Venäjä on rakentanut alueelle linnoituksia jo kuukausien ajan, Toveri kuvailee.
”Hyökkäys jalkaisin ei onnistu, se nähtiin jo ensimmäisessä maailmasodassa. Siihen tarvitaan panssarijoukkoja, ja Ukraina on siksi pyytänyt panssarikalustoa.”
Yhdysvaltojen Bradley-rynnäkköpanssarivaunu heinäkuussa 2019.
Vaikka Ukraina on jo pitkään sanonut tarvitsevansa panssarivaunuja, on Saksa tähän asti suhtautunut hyökkäyssotaan soveltuvan kaluston toimittamiseen vastahakoisesti. Scholz on puhunut asetoimitusten yhteydessä toistuvasti sodan eskalaation vaarasta.
Toveri pitää Scholzin asennetta erikoisena, sillä Ukraina ei suunnittele hyökkäystä Venäjälle, vaan haluaa ainoastaan vallata takaisin ne alueet, jotka Venäjä on siltä sodan aikana riistänyt.
”Se onnistuu vain hyökkäyskaluston avulla. Eihän Venäjä sieltä neuvottelemalla lähde”, Toveri sanoo.
Saksan tämän viikon ilmoitus onkin suuri käänne Saksan turvallisuuspoliittisessa toiminnassa. Toverin mukaan luvattujen rynnäkköpanssarivaunujen määrä on kuitenkin niin pieni, ettei siitä ole muuttamaan vaikuttamaan merkittävästi sodan kulkuun.
”On hyvä merkki, että varsinkin Saksa on ruvennut hieman avaamaan pussin suuta, mutta määrä on onneton.”
Ukrainaan nyt luvatut rynnäkköpanssarivaunut riittävät noin kahdelle pataljoonalle, eli niillä saa alulle suurin piirtein puolikkaan prikaatin, Toveri täsmentää.
Tällä viikolla julkistetut päätökset saattavat kuitenkin avata tietä suuremmille toimituksille Ukrainaan jatkossa. Lännen aseapu Ukrainalle on läpi sodan ollut ”tipoittain etenemistä”, Toveri kuvailee.
Taistelukyvyn rakentaminen vaatii myös aikaa.
”Jos nyt ryhdyttäisiin hommiin, ehkä puolen vuoden päästä voisi olla hyökkäyskykyisiä joukkoja”, Toveri sanoo.
Kesällä sää olisi Toverin mukaan hyökkäyssotaan sopiva, sillä silloin pellot kantavat myös raskasta kalustoa. Tavanomaisesti myös tammi- ja helmikuu ovat Ukrainassa riittävän kylmiä panssarikaluston käyttämiseen.
Tänä vuonna talvi on kuitenkin ollut leuto, ja taistelut ovat hiljenneet, kun panssarivaunut ovat uponneet mutaiseen maahan, Toveri toteaa.