Sälen
Ruotsilla tulee olemaan merkittävä rooli Natossa, sanoi Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson sunnuntaina pitämässään puheessa.
Kristerssonin mukaan Ruotsi ja Eurooppa elävät nyt vaarallisimmassa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa toisen maailmansodan jälkeen. Syynä on Venäjän hyökkäys Ukrainaan.
”Ruotsin on jatkettava laajaa taloudellista ja sotilaallista tukea Ukrainalle”, Kristersson sanoi.
Kristersson puhui Sälenin turvallisuuskonferenssissa. Perinteikäs konferenssi Folk och Försvar (Ihmiset ja puolustus) alkoi sunnuntaina Sälenin tunturihotellissa Keski-Ruotsissa lähellä Norjan rajaa. Sunnuntaina konferenssissa puhui myös muun muassa Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr).
Kristerssonin mukaan Ruotsissa tapahtui Venäjän hyökkäyksen takia turvallisuuspoliittisen paradigman muutos: nyt Ruotsi pyrkii Naton jäseneksi yhdessä Suomen kanssa.
Kristersson sanoi, että Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyksien myötä Pohjolasta tulee ensimmäistä kertaa 500 vuoteen yhtenäinen puolustusliitto.
Ruotsin vahvuuksia Natossa tulee olemaan esimerkiksi ilmapuolustus, Kristersson sanoi. Pääministeri myös sanoi, että Ruotsi tulee osallistumaan Naton ohjuspuolustukseen ja Baltian ilmavalvontaan.
”Sota Ukrainassa on osoittanut, miten tärkeä moderni ilmapuolustus on siviiliväestön ja infrastruktuurin suojaamisessa.”
Tärkeässä roolissa ovat Ruotsin ilmavoimat ja ruotsalaisen Saabin valmistava Global Eye -valvontajärjestelmä.
”Ruotsin puolustusteollisuus on erottamaton osa toimintaamme Natossa”, Kristersson sanoi.
Naton jäsenenä Ruotsi aikoo myös tukea Baltian puolustusta maavoimien joukko-osastoilla.
Ruotsin ja Suomen Nato-prosessi on yhä käynnissä. Turkki ja Unkari ovat ainoat Nato-maat, jotka eivät ole ratifioineet Ruotsin ja Suomen jäsenyyksiä.
Kristersson kritisoi puheensa jälkeen Turkin vaatimuksia liittyen Ruotsin Nato-jäsenyyteen.
”Turkki haluaa asioita, joita me emme voi emmekä halua antaa heille”, hän sanoi.
Kristerssonin kommentti levisi nopeasti maailmalle kansainvälisten uutistoimistojen kautta.
”Turkki on vahvistanut, että me olemme tehneet kaiken, mitä olemme luvanneet tehdä. Mutta he sanovat myös haluavansa asioita, joita me emme voi emmekä halua antaa heille”, Kristersson sanoi.
Myöhemmin lehdistötilaisuudessa Kristersson kertoi tarkoittavansa esimerkiksi Turkin vaatimuksia luovuttaa tiettyjä Ruotsissa asuvia ihmisiä Turkkiin. Turkkilaismediassa on muun muassa julkaistu nimilistoja ihmisistä, joita Turkki epäilee terrorismista ja haluaa luovutettavan Turkkiin.
Kristerssonin mukaan näitä vaatimuksia ei ole yksilöity Ruotsin, Suomen ja Turkin välisessä yhteisymmärrysasiakirjassa. Kristerssonin mukaan Ruotsi käsittelee luovutuspäätökset aina Ruotsin lakien ja oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti.
Lehdistötilaisuudessa Kristersson vielä sanoi, että keskustelut Turkin kanssa etenevät hyvin.
Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto toisti konferenssissa kantansa, jonka mukaan Suomen intressi ei ole mennä Natoon ilman Ruotsia.
Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto puolestaan korosti puheessaan Suomen ja Ruotsin pitkää yhteistä historiaa ja ystävyyttä.
Haavisto piti puheenvuoronsa Sälenissä Kristerssonin jälkeen.
Haavisto myös toisti kantansa, jonka mukaan Suomen intressi ei ole mennä Natoon ilman Ruotsia.
”Ruotsi on tärkein ystävämme ja kumppanimme”, hän sanoi.
Sekä Haavisto että Kristersson sanoivat, että Suomi ja Ruotsi eivät tule asettamaan ehtoja Nato-jäsenyydelleen. He kuitenkin totesivat, että eivät ole suunnittelemassa ydinaseiden tuomista maiden alueille.
Haaviston mukaan Suomen rooli Natossa tulee myöskin olemaan merkittävä esimerkiksi Suomen ja Venäjän pitkän yhteisen rajan takia.
Konferenssin moderaattori kysyi Haavistolta tämän puheen jälkeen, miten ulkoministeri näkee Suomen ja Venäjän muuttuneen suhteen – sen, kun entisestä ystävästä on tullut vihollinen.
”Tärkeintä on Ukrainan tukeminen”, Haavisto aloitti vastauksensa.
”Mutta tietysti tulevaisuudessa tämä sota tulee muuttamaan Eurooppaa. Se muuttaa Ukrainaa, mutta myös Venäjää. Venäjälle on uusi kokemus nähdä, miten voimakas Euroopan yhtenäisyys on”, Haavisto sanoi.
Ulkoministeri odottaa, että Venäjä tulee oppimaan tapahtuneesta.
”Se YK:n prinsiippi, että muilta mailta ei voi väkivalloin valloittaa alueita, on tullut selväksi Venäjälle.”
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kannusti Suomea ja Ruotsia kärsivällisyyteen Nato-prosessissa. Hän piti puheenvuoronsa Kristerssonin ja Haaviston jälkeen.
Stoltenberg sanoo ymmärtävänsä Suomen ja Ruotsin kärsimättömyyden, mutta muistuttaa, että maiden jäsenyysprosessi on edennyt nopeammin kuin mikään jäsenyysprosessi Naton nykyhistorian aikana.
Myös Stoltenberg puhui Ukrainalle annettavan tuen jatkuvuuden tärkeydestä.
”Jos presidentti Putin voittaa sodan, se ei ole vain tragedia Ukrainalle, vaan myös vaarallista meille."
Keskiviikkoon asti kestävä konferenssi keskittyy tänä vuonna sotaan ja puolustukseen. Yksi sen pääaiheista on sunnuntaina Ruotsin ja Suomen jäsenyys puolustusliitto Natossa.
Keskusteluissa pureudutaan Venäjän aloittaman hyökkäyssodan lisäksi Ruotsin puolustukseen, Nato-jäsenyyden seurauksiin ja kansalaisyhteiskunnan toimintaan sodissa ja kriiseissä. Puhujina konferenssissa on muun muassa puolustusasiantuntijoita ja -johtajia sekä Punaisen ristin kansainvälisen komitean edustaja.
Lisäksi sunnuntaina keskustelua käydään Ruotsin vuodenvaihteessa alkaneesta EU-puheenjohtajuuskaudesta.
