Suurosavaltiot muokkaavat Yhdysvaltoja

Megaosavaltiot kulkevat kohti vastakkaisia ääripäitä, ja niiden poliittiset päätökset ovat suoraan toisiaan vastaan, kirjoittaa The Economistin politiikan, teknologian ja yhteiskunnan kirjeenvaihtaja Alexandra Suich Bass.

Demokraateilla on Kaliforniassa hallussaan niin osavaltion kuvernööriys kuin osavaltioparlamentin ylä- ja alahuoneiden enemmistö. Kuva San Fraciscosta.

9.1. 13:31 | Päivitetty 9.1. 15:04

Politiikkafanit seuraavat tiiviisti tapahtumia Washingtonissa. Mutta jos he haluavat nähdä, minne Yhdysvallat on menossa, kannattaisi tarkkailla etenkin neljää suurinta osavaltiota: Kaliforniaa, Floridaa, New Yorkia ja Texasia.

Niissä asuu yli kolmannes amerikkalaisista, ja ne tuottavat yli kolmanneksen liittovaltion bruttokansantuotteesta. Suurosavaltiot ovat myös kokoaan suurempia. Ne tekevät uraauurtavaa politiikkaa, mikä voi levitä Washingtoniinkin asti.

Ideologisesti nämä osavaltiot edustavat vastakkaisia näkemyksiä maan suunnasta ja sikäli ilmentävät myös Yhdysvaltojen poliittista jakautumista. Federalistinen järjestelmä tarjoaa osavaltioille mahdollisuuden toimia ”demokratian laboratorioina”, kuten niitä kuvaili entinen korkeimman oikeuden tuomari Louis Brandeis.

Kalifornia ja New York edustavat samaa mallia, jossa verot ja sääntely ovat korkealla ja sosiaalinen turvaverkko vahva.

Floridassa ja Texasissa verot ja sääntely ovat alhaisia.

Kaliforniaa ja New Yorkia johtavat demokraatit, Floridaa ja Texasia republikaanit.

Kaikissa niistä valtapuolueella on ”trifecta”, eli sillä on hallussaan niin osavaltion kuvernööriys kuin osavaltioparlamentin ylä- ja alahuoneiden enemmistö.

Kalifornia, Florida, New York ja Texas voivat tehdä poliittisia kokeiluja.

Trendi yhden puolueen hallinnasta on levinnyt. Nykyään Yhdysvalloissa on 37 tällaista kolmen suora -osavaltiota, mikä on kaksinkertainen määrä vuoteen 1992 verrattuna. Siksi osavaltiot voivat tehdä puolueensa mukaisia poliittisia kokeiluja, jotka eivät noudata äänestäjien toiveita.

Texas on esimerkiksi vastoin asukkaiden enemmistön näkemystä säätänyt lain, joka kieltää abortin hedelmöityshetkestä lähtien poikkeuksetta, myös raiskaus- ja insestitapauksissa.

Samoin kuin koko maa, nämä megaosavaltiot kulkevat kohti vastakkaisia ääripäitä, ja niiden poliittiset päätökset ovat suoraan toisiaan vastaan. Kalifornia ja New York toteuttavat edistynyttä ympäristöpolitiikkaa, ja Kalifornia on jopa kieltämässä bensiinikäyttöisten autojen myynnin vuodesta 2035 lähtien. Samaan aikaan Texas on kieltänyt toiminnan sellaisilta rahoitusyhtiöiltä, jotka eivät tue öljyn ja kaasun porausta, ja Florida on päättänyt, että sijoituksia ei saa tehdä ympäristönsuojelun, sosiaalisen vastuun tai hallintotavan perusteella.

Suurosavaltioissa kannattaa nyt seurata kolmea asiaa.

1.

Ensinnäkin, minne ihmiset siirtyvät. Muuttovirrat ovat suuntautuneet pois New Yorkin ja Kalifornian kaltaisista korkean verotuksen osavaltioista kohti tuloverottomia osavaltioita, kuten Florida ja Texas. Tulevaisuuden kannalta on ratkaisevaa, minne ihmiset asettuvat, sillä väestönkasvu on talouden moottori ja määrittää poliittisen vaikutusvallan Washingtonissa. Vuoden 2020 väestönlaskennan jälkeen Kalifornia ja New York menettivät molemmat yhden kongressipaikan, kun taas Texas sai niitä kaksi ja Florida yhden lisää.

2.

Toiseksi kannattaa seurata, mihin poliittisiin kysymyksiin osavaltiot tarttuvat, sillä se usein ennakoi liittovaltion laajuisia keskusteluja. Varsinkin Kalifornia pitää itseään demokraattiagendan majakkana. Se on New Yorkin ohella edelläkävijä abortin saatavuuden, ilmastonmuutoksen torjunnan ja paperittomien maahanmuuttajien tukemisen saralla. Vuonna 2023 molemmat tavoittelevat yhä voimakkaampia linjauksia koskien ympäristöä, sosiaaliturvaa ja työlainsäädäntöä.

Florida ja Texas taas näkevät itsensä republikaanipolitiikan pioneereina, ja laativat uusia kiistanalaisia lakeja yhteiskunnallisten asioiden ja vaalien tiimoilta.

3.

Kolmas seurattava asia on suurosavaltioiden välinen suora riita. Tästä esimerkkinä on Floridan ja Texasin hanke kuljettaa uusia maahanmuuttajia demokraattikaupunkeihin. Kiistoja käydään monella rintamalla, maahanmuutosta aborttiin.

Vuonna 2023 nähdään riitoja suurosavaltioiden kuvernöörien ja oikeusministerien välillä. Selkeimmät kilpakumppanit ovat Kalifornian kuvernööri Gavin Newsom ja Floridan kuvernööri Ron DeSantis. Molemmat lähtenevät presidenttiehdokkaiksi ja pitävät osavaltioitaan esimerkkeinä siitä, mitä he voivat tarjota amerikkalaisille, uskoo Ken Miller kalifornialaisesta Claremont McKenna College -yliopistosta.

Äänestäjät valitsevat, mikä on heidän visionsa tulevaisuudesta.

Republikaanien vaalitilaisuuteen osallistunut floridalainen Hialeah’ssa marraskuussa.

Julkaistu The Economistin Maailma 2023 -lehdessä (The World Ahead). HS:n tilaajat pääsevät lukemaan koko näköislehden maksutta täältä. Käännös InPress. ©2022 The Economist Newspaper Limited. Kaikki oikeudet pidätetään.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat