Ruotsin puolustus­­voimien komentaja kertoo tuskallisesta oivalluksesta: ”Veimme puolustuksen alas­ajon liian pitkälle”

Ruotsi panee puolustukseensa nyt paljon rahaa, mutta lisää tarvitaan, sanoo komentaja Micael Bydén. Hän pitää varmana, että Ruotsi ja Suomi pääsevät Naton jäseniksi.

”On selvää, että tuudittauduimme jonkinlaiseen turvallisuudentunteeseen”, sanoo Ruotsin puolustusvoimien komentaja Micael Bydén.

9.1. 18:20 | Päivitetty 9.1. 18:51

Sälen

Silloin pelotti, sanoo Ruotsin puolustusvoimien komentaja Micael Bydén.

Oli syksy 1982. Bydén oli hiljattain aloittanut varusmies­palveluksensa, kun upseerit lähettivät hänet tositoimiin. Vieraan valtion sukellusvene oli liikkunut Ruotsin aluevesille Hårsfjärdenissä Tukholman edustalla.

Juuri 18 vuotta täyttänyt varusmies Bydén oli mukana etsimässä sukellusvenettä. Hän kantoi asetta, joka oli ladattu.

”Makasin vuorokauden ympäri Tukholman saaristossa ja jahtasin sukellusvenettä. Se oli tositilanne”, Bydén, 58, kertoo nyt.

Elettiin kylmää sotaa, ja Ruotsin ja Neuvostoliiton välit olivat kireät. Ruotsin mukaan Neuvostoliiton sukellusveneet olivat tulleet Ruotsin alueelle useita kertoja ilman lupaa.

Niin oli myös syksyllä 1982, ruotsalaiset uskovat. Varmuutta asiaan ei kuitenkaan ole saatu.

Kylmän sodan aikaan ruotsalaiset varusmiehet tottuivat vaaran läsnäoloon, muistaa Bydén.

1990-luvulla kaikki kuitenkin muuttui. Kylmä sota päättyi, ja Ruotsi ryhtyi ajamaan armeijaansa alas.

Lähes kaikki yksiköt lakkautettiin runsaassa kymmenessä vuodessa. Vuonna 2010 lakkautettiin yleinen asevelvollisuus.

Ruotsi uskoi rauhaan, eikä panostanut omaan puolustukseensa entiseen malliin.

Sitten helmikuussa 2014 Venäjä valloitti Krimin, ja kesällä 2015 Ruotsi päätti panostaa taas puolustusvoimiinsa.

Syksyllä 2015 puolustusvoimien komentajaksi tuli Micael Bydén, entinen ilmavoimien komentaja, hävittäjälentäjä ja varusmies, joka jahtasi sukellusvenettä.

Koko hänen komentaja-aikansa ajan Ruotsi on pyrkinyt kasvattamaan puolustusvoimiaan. Nyt käynnissä on kiihdytysvaihe, kun Ruotsi hakee Suomen kanssa Naton jäsenyyttä.

Micael Bydén puhui Almedalenin politiikkaviikoilla Gotlannissa kesällä 2022.

Puolustusvoimien uudelleenrakennus ei ole helppo tehtävä, mutta sen on pakko onnistua, sanoo Bydén.

Hän istuu hotellihuoneessa Sälenin tunturien kupeessa, jossa on käynnissä perinteikäs Sälenin turvallisuuskonferenssi. Suomalaismedian haastattelussa Bydén kertoo, miten Ruotsin puolustuksen uudelleenrakentaminen sujuu.

”Me veimme puolustuksen alasajon liian pitkälle. Meillä oli ainutlaatuinen, ruotsalaisten tarpeille rakennettu järjestelmä, jossa pystyimme mobilisoimaan 850 000 henkilöä sodan ajan organisaatioon. Resurssit siviilipuolella ja sotilaallisesti olivat valtavat”, Bydén kuvaa mennyttä.

Bydénin mukaan Suomen nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä ja puolustusvoimien tilanne muistuttavat osin sitä, mitä Ruotsi oli ennen.

”Mutta Suomi on pitänyt siitä kiinni. Me emme tehneet sitä. On selvää, että tuudittauduimme jonkinlaiseen turvallisuudentunteeseen. On melko tuskallinen oivallus, kun huomaat olevasi tilanteessa, jossa maailma kääntyy toisenlaiseen suuntaan.”

Bydén muistuttaa, että herätys tapahtui jo Venäjän valloitettua Krimin, ei vasta viime helmikuussa, kun Venäjä aloitti suurhyökkäyksensä Ukrainaan.

Herätyksen olisi tosin pitänyt tapahtua jo 2008, kun Venäjä soti Georgiassa.

”Me otimme silloin rauhallisesti, me nukuimme.”

HS seurasi Ruotsin Hemvärnetin vapaaehtoisten harjoituksia maaliskuussa 2022.

Helmikuun hyökkäyksen jälkeen Ruotsi päätti korottaa puolustusmenot Naton vaatimalle tasolle eli kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta tulevien vuosien aikana.

Nyt Micael Bydén sanoo, että se ei tule riittämään. Ruotsin puolustus tarvitsee vieläkin enemmän rahaa. Miten paljon, sitä hän ei osaa vielä sanoa.

Tehtävää riittää: on palkattava lisää henkilökuntaa, pidettävä nykyinen henkilökunta tyytyväisenä, rakennettava uutta infrastruktuuria, hankittava uutta materiaalia ja uusia järjestelmiä, markkinoitava puolustusvoimia ja saatava nuoret kiinnostumaan puolustusvoimista. Ja samalla pitää liittyä Natoon yhdessä Suomen kanssa. Muun muassa.

”Tämä kaikki on hyvin kallista ja vie aikaa. Pitkään työskentelimme tilanteessa, jossa meillä oli vähän rahaa, mutta paljon aikaa. Nyt olemme tilanteessa, että rahoitus on kunnossa, mutta aikaa on rajallisesti”, Bydén sanoo.

Paljon on myös kunnossa. Sunnuntaina Sälenissä pääministeri Ulf Kristersson nosti esiin Ruotsin vahvuuksia, kuten puolustusteollisuuden ja ilmavoimat.

Lue lisää: Ruotsin pää­ministeri: Turkki haluaa asioita, joita Ruotsi ei voi eikä halua antaa

Hyvä uutinen Micael Bydénille on myös se, että ruotsalaisten puolustustahto on korkealla. Venäjän hyökkäyksen jälkeen tuhannet ruotsalaiset ottivat yhteyttä puolustusvoimiin ja halusivat sotilaskoulutukseen. Viime vuoden loppuun mennessä Ruotsin vapaaehtoisyksikkö Hemvärnet oli saanut lähes 30 000 hakemusta.

”Kokemukset Ukrainan sodasta osoittavat, että puolustustahdon perusta on vankassa ja vahvassa yhteiskunnassa, jossa siviilipuolustus tukee sotilaallista puolustusta. Puolustustahto on jotakin sellaista, jota ei voi tilata ulkopuolelta, vaan se on sisäsyntyistä.”

Lue lisää: Ruotsi uskoi ikuiseen rauhaan, mutta nyt se varustautuu pahimpaan – "On helppoa olla jälkiviisas”

Puolustusvoimat pyrkii herättelemään uudella tavalla myös nuoria. Viime vuoden lopulla Ruotsin turvallisuusvirasto lähetti kaikille 16-vuotiaille kirjeen, jossa kerrottiin nuorten roolista sodan syttyessä.

Maanpuolustusvelvollisuus koskee Ruotsissa jokaista yli 16-vuotiasta, mitä kaikki eivät välttämättä tiedä, Bydén sanoo.

”Tiedon saaminen kouluihin on erittäin tärkeää.”

Suomi osallistui Ruotsin maavoimien harjoitukseen Pohjois-Ruotsissa vuonna 2019. Micael Bydén kehuu vuolaasti Ruotsin ja Suomen yhteistyötä.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys on vielä Turkin ja Unkarin ratifiointia vailla.

Micael Bydén pitää varmana, että Suomi ja Ruotsi pääsevät Natoon.

”Se perustuu niin yksinkertaiseen argumenttiin, että kaikki 30 Nato-maata ovat päättäneet kutsua meidät mukaan ratifiointiprosessiin.”

Bydén kertoo myös keskusteluistaan Turkin asevoimien komentajan kanssa.

”Keskusteluissa turkkilaisen vastinparini kanssa olemme olleet yhtä mieltä siitä, että kyseessä on poliittinen kysymys, joka on ratkaistava poliittisella tasolla.”

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kehotti Sälenissä Ruotsia ja Suomea kärsivällisyyteen. Stoltenbergin mukaan Suomi ja Ruotsi ovat jo nyt turvallisemmassa asemassa kuin ennen jäsenyyshakemuksien jättämistä.

Lue lisää: Haaviston mielessä on kaksi aika­ikkunaa ratifioinnille – Niiden jälkeen ”alkaa tulla kysymys, onko Natossa avoimet ovet”

Lue lisää: Suomi ja Ruotsi ärähtivät Nato-maille Turkista

Bydén nostaa esiin myös turvallisuuslupaukset, joita Suomi ja Ruotsi ovat saaneet Yhdysvalloilta ja Britannialta jäsenyysprosessin ajaksi. Lisäksi Bydén uskoo Suomen ja Ruotsin saavan tukea myös Natolta, jos maat joutuisivat hyökkäyksen kohteeksi ennen jäsenyyksien vahvistamista.

”Nato tuskin voisi jättää reagoimatta, jos niin kävisi, mutta ei ole mitään takuuta. Me emme ole artikla viiden piirissä, mutta me olemme läheisiä kumppaneita.”

Micael Bydénin mukaan tämänhetkinen maailmantilanne muistuttaa osaltaan niitä kylmän sodan aikoja, jolloin hän jahtasi kovat piipussa sukellusvenettä.

”On paljon yhtäläisyyksiä, mutta yksi suuri ero. Silloin tilanne oli staattinen.”

Nyt Venäjä pommittaa Ukrainaa, joka taistelee eloonjäämisestään. Bydénin mukaan sota voi myös kääntyä yllättäviin suuntiin.

”Emme voi sulkea mitään pois. On hyvin mahdollista, että asiat kääntyvät pahempaan suuntaan. Nopeita käänteitä uusissa paikoissa. Niin kauan kuin kollektiivinen länsi pitää yhtä, meillä on hyvät mahdollisuudet pitää Eurooppa yhtenäisenä ja jatkaa tukea Ukrainalle. Siinä ei saa antaa periksi.”

Suomessa ja Ruotsissa varauduttiin Venäjän vastatoimiin, kun maat päättivät hakea Naton jäsenyyttä. Sellaisia ei ole kuitenkaan juuri nähty.

Komentaja Micael Bydéniä Venäjän laimea reaktio ei yllättänyt, koska Venäjän keskittyminen on tällä haavaa täysin Ukrainassa. Mutta hereillä on oltava, hän sanoo.

”Jotain voi tapahtua vaikka tänään.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat