Venäjän arvioidaan käyttäneen Ukrainaa vastaan häive­hävittäjiä, joiden ”ominaisuudet eivät ole täysin lännen tiedossa”

Ilmavoimien komentajan Juha-Pekka Keräsen mielestä Venäjän uusi hävittäjä tuskin on mikään sodankäynnin muuttava laite. ”Harvoin puskista tulee mitään ihmeaseita yhtäkkiä.”

Venäjän Suhoi Su-57-hävittäjä Moskovan kansainvälisessä ilmailunäytöksessä elokuussa 2019.

9.1. 20:14

Venäjä on ”lähes varmasti” käyttänyt Ukrainan vastaisessa sodassaan huippumoderneja viidennen sukupolven Suhoi Su-57-häivehävittäjiä, arvioi brittitiedustelu maanantaina julkaisemassaan katsauksessa.

Brittien mukaan on kuitenkin todennäköistä, ettei uusia hävittäjiä ole lennätetty Ukrainan puolella, vaan niistä on ammuttu ilmasta ilmaan- tai ilmasta maahan -ohjuksia ukrainalaiskohteisiin Venäjän puolelta rajaa.

Venäjä pelkää brittiarvion mukaan mainehaittaa, vientimahdollisuuksien vähenemistä ja sensitiivisen tekniikan joutumista vihollisen käsiin, jos jokin Su-57-hävittäjistä onnistuttaisiin pudottamaan. Niinpä koneita käytettäisiin vain turvalliseksi katsotun etäisyyden päästä.

Ilmavoimien komentaja Juha-Pekka Keränen takanaan F-35-hävittäjä helmikuussa 2020.

Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Juha-Pekka Keränen sanoo pitävänsä loogisena tietoa, jonka mukaan Venäjä ei olisi lentänyt uusilla koneilla Ukrainan puolelle. Hän painottaa kuitenkin olevansa asiassa brittilausunnosta tehdyn uutisoinnin varassa.

”Tietysti on kaikkia spekulointeja, joihin kannattaa suhtautua kriittisesti. Todennäköisesti heillä [venäläisillä] on joku oma testauslogiikkansa siinä, mitä uusia aseita haluavat testata”, Keränen sanoo.

Keränen huomauttaa, että Venäjällä on käytössään vasta kymmenkunta Su-57-hävittäjää ja ne ovat vielä ”koeajan testausvaiheessa”.

Vuosikausia kestänyt Su-57-projekti on kärsinyt lukuisista viivästyksistä, mikä on sinänsä tavanomaista aseteollisuudessa. Venäjä kehitti taannoin Su-57-hävittäjiä yhteistyössä Intian kanssa, mutta Intian on kerrottu vetäytyneen hankkeesta. Muutama vuosi sitten spekuloitiin, että koko konetyyppi olisi hylätty, vaikka sitä oli jo testattu Syyriassakin ainakin näytösluonteisesti.

Su-57 on kuitenkin ollut yksi lemmikkiprojekteista Venäjän asekehittelyssä.

Presidentti Vladimir Putin totesi kolme vuotta sitten uutistoimisto Tassin mukaan, että koneiden ”taisteluominaisuudet ovat maailman parhaita”.

Presidentti Vladimir Putin ja puolustusministeri Sergei Šoigu tutkivat armeijan varusteita joulukuussa Moskovassa.

Tuolloin Putin lupasi, että Venäjän ilmavoimat hankkii vuoteen 2028 mennessä käyttöönsä yhteensä 76 kappaletta Su-57-koneita. Tassin mukaan Putin piti hanketta suurimpana puolustusalan hankintana neljään vuosikymmeneen.

Britannian tiedustelun mukaan Su-57 on Venäjän pisimmälle kehittynyt taistelukone: viidennen sukupolven ylisooninen hävittäjä, jossa on häiveominaisuuksien lisäksi korkean luokan avioniikkaa eli ilmailuelektroniikkaa. Ylisooninen tarkoittaa ääntä suurempaa nopeutta.

Britannian puolustusministeriö julkaisi satelliittikuvan, josta oli ministeriön mukaan tunnistettu viisi Su-57-konetta Ahtubinskin lentotukikohdassa lähellä Kazakstanin rajaa. Tukikohta sijaitsee noin 450 kilometrin päässä Itä-Ukrainan reunamasta.

Viime elokuussa Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu kertoi venäläisellä Rossija 1 -kanavalla, että Su-57-hävittäjät olisivat ”suoriutuneet loistavasti” tehtävistä Ukrainassa.

”Olemme käyttäneet ja käytämme Su-57-koneita. Tässä ilma-aluksessa on hyvin korkean tason suojaus erilaisia ilmatorjuntajärjestelmiä vastaan, ohjuksia vastaan. Siinä on monenlaista tavaraa. Ja mikä tärkeintä, siinä on hyvin voimakkaita aseita”, Šoigu kehui.

Komentaja Juha-Pekka Keränen sanoo, että on oletettavaa, että ainakin nyt Su-57-hävittäjissä käytetään samanlaisia ohjuksia kuin Venäjän neljännen sukupolven Su-35-koneissa. Hänen mukaansa Venäjä kuitenkin kehittelee uusia ohjustyyppejä siinä missä länsimaatkin.

Keräsen mukaan Su-57-hävittäjän ominaisuudet eivät vielä ole täysin länsimaisten asevoimien tiedossa. Koneen maksiminopeudeksi on ilmoitettu noin 2 135 kilometriä tunnissa ja sen toimintasäteeksi noin 3 500 kilometriä.

”He tietysti itse ilmoittavat suorituskykyjä, ja länsimaiset tekevät omia arvioitaan. He pyrkivät seuraavan sukupolven hävittäjään, joka sitten korvaisi Suhoi-35-kaluston. Kuinka hyvä se on, siihen en osaa ottaa kantaa”, Keränen sanoo.

Keräsen mukaan Venäjän tavoitteena on ollut kehittää hävittäjä, jolla on merkittäviä häiveominaisuuksia ja jossa ”aseet ovat sisällä” eli rungon sisällä luukkujen takana, kuten ne ovat Suomeen hankittavissa F35-hävittäjissäkin.

Kun aseet eivät riipu entisaikojen malliin siivissä, koneen ilmanvastus on aiempaa pienempi, polttoaineen kulutus vähäisempää, suorituskyky parempi ja havaittavuus vihollisen näkökulmasta vähäisempi.

Keräsen mukaan häiveominaisuutta pyritään saamaan aikaan esimerkiksi koneen muotoilulla ja tutkasäteilyä heikentävillä materiaaleilla ja maalikerroksilla.

”Ja tietysti tällaiseen häiveeseen kuuluu aina koneen liike, joka osaltaan vaikeuttaa koneen havaitsemista ja seuraamista tutkalla, sekä elektronisen sodankäynnin erilaisia järjestelyjä”, Keränen sanoo.

Lue lisää: Kaksi F-35-häivehävittäjää lensi torstaina Suomeen

Keräsen mukaan ei ole syytä ajatella, että Su-57 olisi jokin sodankäynnin muuttava ihmehävittäjä, koska koneita kehitellään niin Venäjällä kuin länsimaissakin askel kerrallaan.

”Se on normaalia aseteknologian kehittämistä. Harvoin puskista tulee mitään ihmeaseita yhtäkkiä”, hän sanoo.

Keräsen mukaan Suomi on viidennen sukupolven hävittäjähankinnassaan ”tarkastellut kaikki lähialueiden nykyiset ja tulevat koneet” ja amerikkalaisiin F35-hävittäjiin päätyminen oli siinä valossa ”varsin hyvä valinta”.

Venäjällä on ollut kosolti epäonnea Ukrainan vastaisessa sodassaan. Newsweek-lehden haastattelema sotilasasiantuntija Harry Kazianis sanoi, että Venäjän olisi ”lähes enemmän kuin hullua” käyttää uusia Su-57-hävittäjiä Ukrainan ilmatilassa.

”Jos Ukraina pudottaisi Su-57:n, se olisi valtava pr-voitto Kiovalle ja kyseenalaistaisi entisestään Venäjän asevoimien ja ilmavoimien kyvykkyyden. Miksi Putin ottaisi sellaisen riskin? Hän ei yksinkertaisesti sellaista tee”, Kazianis arveli.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat