Viime päivien aikana venäläisjoukot ovat päässeet etenemään suhteellisen merkittäviä matkoja Donetskissa sijaitsevalla Bahmutin rintamalla. Pitkään enemmän tai vähemmän muuttumattomina pysyneet rintamalinjat näyttävät nyt sota-asiantuntija John Helinin mukaan olevan kääntymässä Venäjän eduksi.
Venäjä on hyökännyt Bahmutin pohjoispuolella olevassa Soledarin pikkukaupungin ympäristössä siten, että sen joukot ovat edenneet paikoitellen jopa 4–5 kilometriä uudenvuoden jälkeen.
Kyseessä on sodan tässä vaiheessa merkittävä liike, koska viime viikkoina rintamalinjat ovat liikkuneetvain joitain satoja metrejä.
”Venäjä taistelee nyt Soledarin keskustassa, ja joukot uhkaavat ukrainalaisten Soledarin huoltolinjoja aika pahastikin”, Helin kertoo HS:n Ukraina-studiossa.
Soledarissa ja sen liepeillä on Helinin mukaan taisteltu jo viime kesän alusta alkaen. Joulukuussa tilanne alkoi kuitenkin muuttua, sillä Venäjä valtasi Jakovlivkan kylän kaupungin pohjoispuolella ja Bahmutsken kylän puolestaan sen eteläpuolella.
”Venäjä on kyennyt valtaamaan myös Pidhorodnen Bahmutin pohjoispuolella. Tämä uhkaa [ukrainalaisjoukkojen] koko Bahmutin pohjoista huoltoreittiä.”
Jos pohjoiset huoltoreitit katkaistaan, joutuvat ukrainalaiset turvautumaan ainoastaan läntisiin huoltoreitteihinsä.
Venäjä on siirtänyt Bahmutin taisteluihin myös muun muassa laskuvarjojääkäreitä vahvistaakseen hyökkäystään. Alueella toimii myös Wagner-palkkasotilasryhmä. Wagnerin johtaja Jevgeni Prigožin ilmoitti viikonloppuna pyrkivänsä valtaamaan Bahmutin ja Soledarin kaivokset ja niiden tunnelit.
Noin 580 kilometrin päässä Bahmutista, Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa jokaista arkipäivää vietetään pelonsekaisissa tunnelmissa.
”Ajat ovat erityisen vaikeita nyt yksinkertaisesti siksi, että nyt on talvi. Siviilien elämä on paljon vaikeampaa kuin vielä muutama kuukausi sitten”, HS:n sunnuntaitoimituksen toimittaja Sami Sillanpää kertoo paikan päältä.
Venäjä on kohdistanut iskujaan muun muassa Ukrainan siviili- ja energiainfrastruktuuriin rikkoen Geneven sopimuksia. Iskut aiheuttavat haasteita niin sähkön kuin lämmityksenkin saatavuuteen.
”Iskut näkyvät hyvinkin rajusti esimerkiksi siinä, että sähköt ovat monilta alueilta kokonaan poikki tai sähköä on saatavilla vain muutamia tunteja”, Sillanpää sanoo.
”Samaan aikaan on tietenkin pelkoa ja epävarmuutta uusista ilmaiskuista. Kiovassakin huhut liikkuvat jatkuvasti. Juuri aamulla puhuin paikallisten kanssa, jotka kertoivat, että taivaalla on nähty parin päivän aikana Venäjän tiedustelulennokkeja. Yleensä tämä ennakoi, että tulee uusia ilmaiskuja.”
Kuluneen viikon aikana on kuultu Ukrainan kannalta hyviäkin uutisia erityisesti aseavusta. Saksa, Ranska ja Yhdysvallat ovat luvanneet toimittaa rynnäkköpanssarivaunuja tai kevytpanssariajoneuvoja Ukrainalle.
Kyseiset asejärjestelmät tuovat ukrainalaisjoukoille Helinin mukaan lisää liikkuvuutta ja tulivoimaa. Yksistään ne eivät kuitenkaan käännä sodan suuntaa.
”Ukrainan pääasiallinen rynnäkkövaunukalusto on ollut BMP-1 -kalustoa eli hyvinkin vanhaa neuvostotavaraa. Taktisella tasolla puhutaan merkittävästä tulivoiman ja liikkuvuuden kasvusta.”
Ukrainaan on kuitenkin luvattu vain noin prikaatin verran vaunuja, kun ukrainalaiset ovat pyytäneet satoja rynnäkköpanssarivaunuja. Nyt luvattu kalusto ei Helinin mukaan tule suuresti muuttamaan rintamatilannetta.
Yksi keskusteluissa noussut mahdollisuus, jolla Ukraina voisi saada edes jonkinlaisen etulyöntiaseman rintamilla, on raskaiden taistelupanssarivaunujen toimittaminen.
Saksan asevoimien yliopiston professori Carlo Masala kertoi HS:lle, miten Venäjän panssarien määrään pitää vastata laadulla. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi saksalaisvalmisteisten Leopard 2 -vaunujen tai brittiläisten Challenger 2 -vaunujen viemistä Ukrainaan.
Saksa ei ole varaliittokansleri Robert Habeckin mukaan sulkenut pois Leopard 2 -vaunujen toimittamista. Britannia puolestaan pohtii Sky Newsin mukaan mahdollisuutta toimittaa kymmenen Challenger 2 -panssarivaunua Ukrainaan.
Erityisesti Saksan päätös olisi Helinin mukaan merkittävä, sillä asekauppaa sääntelevien sopimusten mukaan valmistajamaa voi myöntää vientiluvan kolmansiin maihin.
”Päätös [lähettää raskaita panssarivaunuja] riippuu täysin poliittisesta tahdosta. Tällä hetkellä tuntuu, että kaikki Leopard 2 -vaunuja käyttävistä maista tunnustelevat, kuka lähtee avaamaan pelin.”
