Suomi on osa Putinin haaveilemaa etu­piiriä, sanoo Venäjä-tutkija

Vladimir Putin valmistelee Venäjän kansaa pitkään sotaan, sanoo ruotsalainen Venäjä-tutkija Gudrun Persson. Hän ei sulje pois yhteenottoa Venäjän ja Naton välillä.

Venäjä-tutkija Gudrun Perssonin mukaan Venäjän muutoksen on lähdettävä maan sisältä.

10.1. 17:27 | Päivitetty 10.1. 20:41

Sälen

Vuosi sitten Venäjä-tutkija Gudrun Perssonista tuli Ruotsissa tunnettu hahmo.

Persson piti Sälenin turvallisuuskonferenssissa vakavan puheenvuoron, jossa hän sanoi, että Venäjä ei tule perääntymään Natoon ja Ukrainaan liittyvistä vaatimuksistaan.

Puheenvuoro oli kuin varoitus tulevasta: Ruotsin ja Euroopan olisi syytä herätä ja varustautua.

”Venäjä valmistautuu pitkään konfliktiin, ja tämän konfliktin luonne on Venäjälle eksistentiaalinen”, Persson sanoi vuosi sitten.

Hän selitti, että Venäjä pyrkii luomaan Eurooppaan uudenlaisen turvallisuusjärjestyksen, jossa Venäjällä olisi oikeus etupiireihin sekä alueellisesti että ideologisesti. Persson sanoi Venäjän olevan tilanteessa, jossa se on jo lukinnut vaihtoehtonsa.

Presidentti Vladimir Putin oli puhunut tavoitteistaan selväsanaisesti jo pitkään.

"Venäjä tekee niin kuin se tekee, koska se toimii. He näkevät olevansa historian oikealla puolella, voittajia”, Persson sanoi.

Puheensa hän päätti sanoihin: ”Kukaan ei voi sanoa, että me emme tienneet.”

Runsas kuukausi myöhemmin Venäjä aloitti suurhyökkäyksen Ukrainaan.

Tammikuussa 2023 Gudrun Persson istuu Sälenin tunturihotellin ravintolassa. Perssonin viimevuotinen puhe on Sälenin historian katsotuin puheenvuoro, ja se nosti hänet Ruotsissa jonkinlaisen oraakkelin asemaan.

Tämän vuoden puheessaan Persson käsitteli rauhanomaisen yhteiselon mahdollisuutta Venäjän kanssa. Nyt tapahtumien ennustaminen on kuitenkin huomattavasti vaikeampaa.

Selvää on se, että Venäjän ja Putinin tavoitteet ovat yhä samat kuin ennen hyökkäystä.

”Naton työntäminen pois Venäjän rajoilta ja Ukrainan murskaaminen”, Persson sanoo ja jatkaa:

”Lisäksi Putin haluaa takaisin historialliset alueet, jotka ovat kuuluneet Venäjän imperiumiin. Kaikkia maita hän ei välttämättä halua miehittää, mutta hän haluaa niihin jonkun [Aljaksandr] Lukašenkan kaltaisen johtajan.”

Persson sanoo, että myös Suomi on osa tätä Putinin haaveilemaa etupiiriä. Hän arvioi, että juuri se sai Suomen hakemaan nopeasti Naton jäsenyyttä.

”Uskon, että tämä retoriikka sai Suomen hakemaan, ja se näkyi myös presidentti [Sauli] Niinistön uudenvuodenpuheessa vuosi sitten”, Persson sanoo.

Hän näkee Suomen turvallisuuspoliittisen linjan selkeänä. Linjassa on kolme pilaria, Persson listaa:

1. Suhde Neuvostoliittoon tai Venäjään.

2. Oma puolustuskyky.

3. Suhde länteen.

Jos jokin pilari murtuu, se on kompensoitava jollain toisella.

”Suomi on myös tuonut tämän esiin selkeästi. Ja kun ensin Venäjän imperiumi murtui, Suomi tuli itsenäiseksi. Sitten kun Neuvostoliitto kaatui, Suomi hakeutui EU:hun. Ja nyt Venäjän sodan myötä, Suomi hakeutui Natoon. Se on ollut selkeä linja, eikä sen pitäisi olla yllättävää, vaikka jotkut Ruotsissa yllättyivätkin, että ’oj, hakeeko Suomi Natoon’”, Persson sanoo.

Tutkijan mukaan Venäjän pääkohde on nyt Ukraina, mutta pidemmällä aikavälillä katse on myös muissa etupiirin maissa, kuten Suomessa.

Persson työskentelee tutkimusjohtajana Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen laitoksella. Hän on erikoistunut Venäjään ja toimii myös apulaisprofessorina Tukholman yliopistossa. Hän on asunut Moskovassa 1990-luvulla. Hänen väitöskirjansa käsitteli sitä, miten Venäjän sotilaallinen johto näki muun maailman vuosina 1859–1873.

Perssonin mukaan Venäjän valtiollista propagandaa seuratessa käy selväksi, että Putin valmistaa venäläisiä pitkään sotaan. Venäjä on ottanut askeleita kohti sotatilan julistamista.

”On mahdollista, että tulee myös uusia mobilisaatioita”, Persson sanoo.

Perssonin mukaan Putin on tekemässä Venäjästä ”uusstalinistista” valtiota, jossa vapauksia kavennetaan yksi kerrallaan.

Venäjä on jo valtio, jossa sodasta on tullut uusi poliittinen järjestelmä, Persson sanoo. Putin haluaa olla se suuri johtaja, joka palauttaa Venäjälle sen historiallisen mahdin, joka Neuvostoliiton romahduksessa tuhoutui. Venäjä käy eksistentiaalista ja pyhää sotaa. Perääntymisen merkkejä ei näy.

”Putin puhuu maksimalistisin termein siitä, että maailma ilman Venäjää ei ole maailma, jossa kannattaa elää.”

Persson sanoo, että sota on epävarmassa vaiheessa, jossa seuraavia käänteitä on hyvin vaikea ennustaa. Tutkija kuitenkin ”haluaa toivoa”, että Venäjä pyrkii välttämään suoran konfrontaation Naton kanssa.

Sitäkin mahdollisuutta on silti mietittävä: suursotaa Naton ja Venäjän välillä.

”Olen ajatellut ensimmäisen maailmansodan alkua. Ne, jotka aloittivat sodan, ajattelivat, että se olisi nopeasti ohi. Niin ei käynyt”, Persson sanoo.

Vladimir Putin piti uudenvuodenpuheensa sotilaspukuisten ihmisten edessä.

Perssonin mukaan Putinin kanssa neuvotteleminen on tällä hetkellä mahdotonta.

Mutta joskus tämäkin sota loppuu, Persson sanoo. Ja Venäjällä on myös voimia, jotka haluavat pyrkiä rauhaisaan yhteiseloon lännen kanssa, hän jatkaa.

”Ongelma on, että heille ei ole Venäjällä tilaa. Heidät on vangittu, pakotettu maanpakoon tai hiljaisuuteen.”

Perssonin mukaan suuri osa Venäjän kansasta tukee sotatapahtumia vähintäänkin passiivisesti. Hän ei osaa arvioida, miten suuri osa kansasta vastustaa sotaa ja haluaa etsiä uudenlaisen tavan elää yhdessä lännen kanssa.

”Tämä osa väestöstä ei näy, mutta se on siellä. Venäjällä ei ole lopetettu ajattelua, vaikka ajatuksia ei voikaan artikuloida.”

Näkyvin Putinin vastustaja Venäjällä on Aleksei Navalnyi. Olisiko hänestä rauhantekijäksi?

Aleksei Navalnyi istuu Venäjällä vankilassa.

"Navalnyista tuli todella suosittu, ja hän kykeni vaikuttamaan koko Venäjän federaation alueella, ei vain Pietarissa ja Moskovassa, ja siksi hänestä tuli hallinnolle niin vaarallinen. Mutta hän on myös sanonut, että Krimiä ei pitäisi palauttaa, joten en halua ihannoida häntä. Hän kuitenkin edustaa jotain muuta kuin Putinia.”

Perssonin mukaan tärkeintä on, että muutos lähtee Venäjän sisältä.

”Me emme voi ajatella, että me voisimme istua täällä ja sanella, miten heidän tulee toimia. Heidän on ratkaistava se itse. Ja jos otamme vähän pidemmän perspektiivin Venäjän historiaan, muutos voi tulla hyvinkin nopeasti sitten kun se tulee. Ja se on aina ollut jotain sellaista, mitä ei ole voinut ennalta nähdä.”

Persson sanoo, että Venäjää katsotaan usein liian henkilövetoisesti. Nähdään valtio vain johtajien kautta. Venäjä on kuitenkin luonut johtajansa. Myös Putin on Venäjän järjestelmän tuote. Perssonin mukaan Venäjä tavoitteli asemaa ”moninapaisen maailman” suurvaltana jo Boris Jeltsinin aikana 1990-luvulla.

Putinin moninapaisessa maailmassa suurvallat kuten Yhdysvallat, Kiina, Brasilia, Intia ja Venäjä jakavat maailman omiin etupiireihinsä.

”Vaikka Putinin jälkeen tulisi joku länsiystävällisempi ja vähemmän pommeja heittelevä johtaja, ei ole mitenkään selvää, että kaikki olisi sen jälkeen vapautta ja rauhaa.”

Yksinkertaista ratkaisua ei ole, Persson sanoo. Mutta kun rauha tulee, Venäjää ei tule nöyryyttää. On etsittävä ratkaisuja ja tehtävä yhteistyötä niiden voimien kanssa, jotka haluavat kehittää rauhanomaista Venäjää.

”Koska heitä on.”

Lännen tehtävänä ei ole Perssonin mukaan etsiä ratkaisuja Putinille. Lännen tehtävänä on jatkaa Ukrainan tukemista kaikin tavoin.

Ja Venäjän nöyryyttämisen hoitaa tällä hetkellä Venäjä itse.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat