EU ja Nato haluavat viedä yhteis­työnsä ”seuraavalle tasolle”

Naton ja EU:n johtajat allekirjoittivat julkilausuman yhteistyöstä ja peräänkuuluttivat jälleen lisää tukea Ukrainalle.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel (vas.), Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen järjestivät julkilausuman allekirjoituksen jälkeen yhteisen tiedotustilaisuuden.

10.1. 15:09 | Päivitetty 10.1. 19:14

Sotilasliitto Nato ja Euroopan unioni haluavat tiivistää yhteistyötään edelleen. Organisaatiot allekirjoittivat asiaa koskevan julkilausuman Brysselissä tiistaina.

Yhteistyötä on tarkoitus laajentaa ja syventää esimerkiksi kriisinkestävyydessä, kriittisen infrastruktuurin suojaamisessa ja ilmastonmuutoksen seurauksiin vastaamisessa.

Kyse on kolmannesta EU:n ja Naton välisestä vastaavasta yhteistyöjulkilausumasta.

Ensimmäinen tehtiin vuonna 2016 ja seuraava vuonna 2018. Yhteistyötä on tehty jo tähän mennessä esimerkiksi erilaisiin turvallisuusuhkiin, kuten kyber- ja hybridiuhkiin, vastaamisessa.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi tiedotustilaisuudessa, että yhteistyö kahden tahon välillä halutaan nyt viedä ”seuraavalle tasolle”.

Venäjän hyökkäyssota on osaltaan helpottanut EU:n ja Naton yhteistyötä, ja Yhdysvallat ja Eurooppa ovat näyttäytyneet yhtenäisinä Ukrainan tukemisessa.

Nyt julkaistun julkilausuman valmistelu ei silti sujunut aivan helposti. Politico-lehden aiempien tietojen mukaan sitä on valmisteltu jo yli vuoden ja julkilausuma viivästyi huomattavasti aiotusta.

Tiistaina EU:n johtajat, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel ja komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, sekä Stoltenberg vakuuttivat yhtenäisyyttä.

”Meidän on jatkettava Naton ja Euroopan unionin välisen kumppanuuden vahvistamista. Ja meidän on vahvistettava edelleen tukeamme Ukrainalle”, Stoltenberg sanoi.

Julkilausuman mukaan euroatlanttinen alue on nyt pahemmin uhattuna kuin vuosikymmeniin.

Tekstissä viitataan paitsi Venäjän hyökkäyssotaan myös laajemmin autoritaarisiin arvoihin ja esimerkiksi Kiinan asettamaan haasteeseen.

”Autoritaariset toimijat haastavat intressimme, arvomme ja demokraattiset periaatteemme monia keinoja – poliittisia, taloudellisia, teknologisia ja sotilaallisia – käyttäen.”

Julkilausuma alleviivaa, että Nato on yhteisen puolustuksen perusta sen liittolaisille. Samalla tunnustetaan vahvemman eurooppalaisen puolustuksen arvo sitä täydentävänä elementtinä.

Laajentuvan yhteistyön alueina mainitaan kiihtyvään geostrategiseen kilpailuun vastaaminen, kriisinkestävyys, kriittisen infrastruktuurin suojaaminen, vastaaminen kehittyviin ja haitallisiin teknologioihin, avaruus sekä vastaaminen ilmastonmuutoksesta johtuviin turvallisuuteen liittyviin seurauksiin ja informaation manipulointiin.

EU:n 27:stä jäsenmaasta 21 kuuluu tällä hetkellä Natoon. Lisäksi Suomi ja Ruotsi ovat liittymässä jäseniksi.

”Kumppanuudestamme tulee vieläkin tärkeämpää, kun Suomi ja Ruotsi tulevat Naton täysjäseniksi”, Stoltenerg sanoi.

Tämän jälkeen Nato puolustaa 96:ta prosenttia Euroopan unionin kansalaisista, hän laski.

Tiedotustilaisuudessa EU- ja Nato-johtajilta kysyttiin näkemystä muun muassa viime päivinä kiivaana käyneeseen keskusteluun taistelupanssarivaunujen, kuten Leopard 2 -vaunujen, viemisestä Ukrainaan.

Von der Leyen sanoi katsovansa, että Ukrainan pitäisi saada kaikki kotimaansa puolustamiseen tarvittava.

Stoltenberg kiitti viime päivinä kuultuja uutisia, joiden mukaan Yhdysvallat, Saksa ja Ranska ovat luvanneet Ukrainalle panssariajoneuvoja. Hän viittasi ensi viikolla pidettävään niin sanotun Ramstein-ryhmän kokoukseen, jossa lisätuesta Ukrainalle keskustellaan.

Hän muistutti, ettei kyse ole kuitenkaan vain erilaisista järjestelmistä ja aseista. Lisäksi on tärkeää taata, että niihin ja jo tarjottuihin järjestelmiin tarjotaan myös esimerkiksi aseistus, huolto ja koulutus.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat