Haavisto näki Turkin Nato-ratifioinnille kaksi aikaikkunaa, turkkilais­asiantuntija uskoo myöhäisempään

Asiantuntijat uskovat, että Turkissa saatetaan järjestää ennenaikaiset vaalit. Aika Suomen ja Ruotsin Nato-ratifiointien etenemiselle ennen niitä käy jo pian vähiin.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan puhui Ankarassa joulukuun lopussa.

11.1. 19:04

Joko helmi–maaliskuussa, hyvissä ajoin ennen Turkin vaaleja kesällä. Tai sitten vaalien jälkeen ennen Naton huippukokousta, joka järjestetään tänä vuonna Liettuan Vilnassa 11.–12. heinäkuuta.

Nämä ovat aikaikkunat, joita ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) on viime päivinä pitänyt esillä liittyen siihen, koska Turkki saattaisi ratifioida Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet.

Mitään merkkejä Turkin etenemisestä jo aivan lähiaikoina ei ole kuitenkaan toistaiseksi nähty. Onko helmi–maaliskuustakaan siis enää kovin paljon toivoa?

HS kysyi kahden turkkilaisasiantuntijan arvioita asiasta.

Lue lisää: Haaviston mielessä on kaksi aika­ikkunaa ratifioinnille – Niiden jälkeen ”alkaa tulla kysymys, onko Natossa avoimet ovet”

Lue lisää: Puolustus­valio­kunnan Häkkänen: ”Turhautuminen Turkin ja Unkarin toimintaan on laaja-alaista”

Lue lisää: Ruotsin pää­ministeri: Turkki haluaa asioita, joita Ruotsi ei voi eikä halua antaa

”Näen myöhemmän ajankohdan, eli vaalien jälkeen ja ennen Vilnan huippukokousta paljon, paljon todennäköisempänä aikatauluna”, sanoo turkkilaisen ajatushautomon Edamin johtaja Sinan Ülgen.

”En oikein näe aikaista, helmi–maaliskuun ajankohtaa todellisena mahdollisuutena”, hän sanoo.

Ülgenin näkemyksen mukaan Turkin hallituksella ei ole todellisia kannustimia edistää Suomen ja Ruotsin Nato-ratifiointia ennen maan vaaleja. Turkin näkökulmasta juuri nyt käy enemmän järkeen pitää Nato-kortista kiinni viimeiseen saakka, hän uskoo.

Vilnan Nato-huippukokouksen jälkeen viivytys muuttuisi vaikeammaksi: Nyt odotus ulkomailla on, että lopulta Turkki sanoo kyllä. Ja se sanoo kyllä siten, että Nato voi ilmoittaa virallisesta laajentumisesta Vilnan huippukokouksessa.

”Jos niin ei käy, vaikuttaa se suurelta epäonnistumiselta Natolle ylipäätään ja Turkki nähtäisiin epäonnistumisesta vastuussa olevana maana olettaen, että Unkari olisi jo ratifioinut siihen mennessä”, Ülgen sanoo.

”En usko, että Ankara haluaisi olla siinä asemassa”, hän jatkaa.

Voisisko Turkki kuitenkin viivyttää asiaa vielä Vilnan kokouksen jälkeenkin?

Ülgen sanoo spekuloivansa, mutta tätäkään skenaariota ei voi hänen mielestään täysin sulkea pois.

Turkkilaisen Edam-ajatushautomon johtaja Sinan Ülgen.

Mikäli ratifiointi haluttaisiin Turkista jo ennen vaaleja, ei aikaa ole enää paljon.

Vaalipäivä on Turkissa virallisen aikataulun mukaan kesäkuun 18.

Molemmat HS:n haastattelemat asiantuntijat, Ülgen ja German Marshall Fund -ajatushautomon Ankaran-toimiston johtaja Özgür Ünlühisarcıklı pitävät kuitenkin mahdollisena tai todennäköisenä, että presidentti julistaa ennenaikaiset vaalit.

Vaalit voisivat olla tässä tapauksessa jo esimerkiksi toukokuun puolivälissä. Parlamentti pitäisi hajottaa hyvissä ajoin tätä ennen.

Ülgenin arvion mukaan Nato-kortin säilyttämistä voidaan pitää hyödyllisenä Turkissa siksi, että tämän johdosta länsiliittolaiset saattavat suhtautua vähemmän kriittisesti sen tiettyihin toimiin.

Hän viittaa mahdolliseen rajat ylittävään sotilaalliseen operaatioon Syyriassa tai tasapainotteluun suhteessa Venäjään.

”Länsiliittolaiset saattavat olla vähemmän kriittisiä, koska ne tarvitsevat Turkin tuen Naton laajenemiselle.”

Samaan aikaan Turkin ja Unkarin viivytyksen voi katsoa palvelevan Venäjää. Ulkoministeri Haavisto viittasi tähän viimeksi tiistaina Ylen A-studiossa.

Hän ei silti nähnyt Venäjä-suhdetta Turkin toiminnan taustana.

Ülgen katsoo, ettei Turkin viivytys liity Venäjään. Kyse on ennemminkin Turkin vaatimuksista ja strategisesta vipuvoimasta, jonka Turkki haluaa edistääkseen muita ulkopoliittisia intressejään.

Hän huomauttaa, että strateginen lähtökohta Turkissa on pohjimmiltaan, että Naton laajeneminen on Turkin etu, koska Venäjällä on uusi pitkä Nato-raja puolustettavanaan.

German Marshall Fundin Ünlühisarcıklı sanoo, että ratifioinnin aikataulua on mahdotonta ennakoida.

”Presidentti Erdoğan on ennustettavasti arvaamaton”, hän sanoo.

German Marshal Fund -ajatushautomon Ankaran-toimiston johtaja Özgür Ünlühisarcıklı Ankarassa marraskuussa.

Tähän saakka Turkissa näkemys on ollut, että erityisesti Ruotsi ei ole täyttänyt kaikkia Madridin Nato-huippukokouksessa kesällä solmitun yhteisymmärrysasiakirjan ehtoja. Lisäaskeleita on vaadittu toistamiseen.

Ünlühisarcıkli arvioi, että Erdoğan voi tästä huolimatta päättää, että maat ovat tehneet niin paljon kuin ne kykenevät, ja edetä asiassa.

Yhteisymmärrys­asiakirjan myötä Turkki antoi kesällä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien edetä. Suomi ja Ruotsi taas sitoutuivat antamaan Turkille tukensa sen terrorismia koskevissa huolissa.

”Jos presidentti Erdoğan tulee siihen johtopäätökseen, että Ruotsi ja Suomi ovat tehneet niin paljon kuin ne koskaan voivat tehdä, hän voi itse asiassa päättää, että Turkin parlamentti ratifioi mieluummin kuin että hän antaisi seuraavan hallituksen saada hyödyn asiasta”, Ünlühisarcıkli sanoo.

Kyse on tällöin siitä, miten se vaikuttaisi julkiseen mielipiteeseen ja äänestäjiin, hän arvioi.

”Uskon, että Erdoğan voisi komeasti kehystää tämän ulkopoliittiseksi onnistumiseksi.”

Erdoğan voisi toisin sanoen halutessaan viestittää kansalaisille, että Ruotsi ja Suomi ovat nyt tehneet Turkin päättäväisyyden ansiosta muutoksia toimintaansa.

Ünlühisarcıklin arvio on, että presidentin tapa puhua asiasta on ollut viime aikoina aiempaa loivempi, vaikka hän on yhä vaatinut lisää toimia.

”Presidentti Erdoğanin äänensävy on muuttunut paljon lämpimämmäksi ja miedommaksi sen jälkeen kun Ruotsin pääministeri vieraili Turkissa”, hän sanoo.

Lue lisää: ”Too big to fail” – HS kysyi Istanbulissa ja Ankarassa, miten Turkki mieltää Nato-roolinsa

Sisäpoliittisesti Erdoğan on vaikeassa tilanteessa muun muassa Turkin talouskriisin ja korkean inflaation vuoksi. Vaaleista on ennustettu tiukkoja.

Ünlühisarcıkli uskoo, että Erdoğan edistää asiaa, jos hän uskoo saavansa siitä etua vaaleissa.

”Juuri nyt vaalit ovat hänen tärkein motiivinsa. Tulevat vaalit ajavat myös Turkin ulkopolitiikkaa.”

Vaalien jälkeen kansalaisten näkemysten merkitys vähenee hetkeksi ja kansallinen etu alkaa painaa enemmän, hän toteaa.

Ja kansalliseen etuun ei vaikuta ainoastaan terrorismin uhka – josta on keskusteltu paljon Nato-kysymyksen yhteydessä – vaan myös esimerkiksi se, minkälainen suhde on Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan, Ünlühisarcıkli arvioi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat