Aikuisille 800 euroa ja lapsille 300 euroa kuussa. Sen verran kilahtaa 5 000 katalonialaisen tilille kahden vuoden ajan Katalonian perustulokokeilussa, jonka on tarkoitus alkaa tänä vuonna.
Annettavan rahasumman määrä on perustulokokeiluissa oleellinen, kokeilua Helsinkiin esittelemään saapunut sosiologian tohtori Sergi Raventós toteaa. Suunniteltu summa tarkoittaa, että yhden lapsen yksinhuoltajan perhe saisi perustulon kautta suunnilleen saman verran kuin minimipalkalla työskentelevä työntekijä.
Raventós on tutustunut myös Suomessa 2017–2018 toteutettuun perustulokokeiluun, jossa 2 000 työtöntä työnhakijaa sai 560 euroa kuussa kahden vuoden ajan. Mutta Suomessa kokeilun lähtökohdat olivat hyvin erilaiset, ja ensisijaisena tarkoituksena oli tutkia, parantaako perustulo työttömien työllistymistä. Lopputulos oli, että vain hyvin lievästi.
Sergi Raventós haluaa selvittää, miten perustulo vaikuttaisi ihmisen ja yhteisöjen toimintaan ja hyvinvointiin.
Raventósia se ei lannista. Hän huomauttaa, että kokeiluun osallistuneiden suomalaisten henkinen hyvinvointi parani.
”Tuloksia voi selittää monella eri tavalla. Perustuloon liittyy useita ulottuvuuksia. Haluamme tutkia niitä asioita, joita aiemmissa perustulokokeiluissa ei ole tutkittu.”
””Perustulokokeilulla yritetään vastata toistuviin kriiseihin.”
Viime vuosina Espanja on ajelehtinut talouskriisistä toiseen, mikä on näkynyt myös Kataloniassa. Koronan vuoksi vuonna 2020 jo viidesosa katalaaneista eli köyhyydessä, ja yli 26 prosentilla tulot olivat niin pienet, ettei heillä ollut mahdollisuutta maksaa yllättäviä menoja tai pitää viikon lomaan vuoden aikana, espanjalainen sanomalehti el País kertoo.
Barcelonassa asiakas sovittaa paitaa kaupassa, jonka ikkunaan on maalattu ”Täysi loppuunmyynti” maaliskuussa 2021. Monet liikkeet joutuivat lopettamaan toimintansa koronan vuoksi.
”Perustulokokeilulla yritetään vastata toistuviin kriiseihin”, toteaa Katalonian aluehallinnon EU- ja ulkoasiainministeri, vasemmistopoliitikko Meritxell Serret.
Serretin mukaan yhteiskunnassa on rakenteellisia ongelmia, joiden vuoksi osa ihmisistä voi kokea jäävänsä sen ulkopuolelle. Perustulolla toimeentulon edellytykset yritetään ulottaa kaikille, myös esimerkiksi maahanmuuttajille.
Korona ja talousongelmat muuttivat Kataloniassa ilmapiiriä perustulomyönteisemmäksi, uskoo myös Raventós. Mutta perustulon ainut tarkoitus ei ole vähentää köyhyyttä, hän korostaa.
”Kyse on yksilönvapaudesta.”
Suomen perustulokokeiluun valittiin työttömiä työnhakijoita satunnaisesti ympäri Suomea. Vaikka otos kattoi koko maan, ei sen avulla voitu tutkia monia perustulon keskeisiä vaikutuksia.
Mari Saarenpää työskenteli osa-aikaisena myyjänä K-market Tervatorissa Paltamossa tammikuussa 2018, jolloin hän oli myös mukana Suomen perustulokokeilussa.
Raventós aikoo keskittyä sekä talous-, terveys-, koulutus-, hyvinvointi- että sukupuolikysymyksiin. Erityisesti häntä kiinnostaa, miten perustulo vaikuttaa yhteisöihin ja sen jäsenten välisiin vuorovaikutussuhteisiin.
Muuttuvatko sukupuolten ja kotitalouksien sisäiset valtasuhteet? Tekevätkö yhteisön jäsenet aiempaa herkemmin yhteistyötä esimerkiksi uusien yritysideoiden tai vapaaehtoistyön parissa? Muuttavatko nuoret aiemmin kotoaan, kun perustoimeentulo on turvattu?
Nyt espanjalaiset lentävät pesästään keskimäärin hieman ennen kuin juhlivat kolmikymppisiään.
Jotta yhteisöjen tutkiminen olisi mahdollista, Katalonian kokeilussa perustulo jaetaan kahdelle kokonaiselle kunnalle, joiden väkiluku on yhteensä 2 500 ihmistä. Lisäksi kokeiluun valitaan 2 500 ihmistä ympäri itsehallintoaluetta, jotta nähdään, miten perustulo vaikuttaa erilaisilla alueilla elävien elämään. Toiset 5 000 ihmistä, joista puolet asuvat kahdessa kunnassa muodostavat kontrolliryhmän, eli osallistuvat tutkimukseen saamatta perustuloa.
Perustuloon ovat oikeutettuja kaikki, paitsi kymmenen prosenttia kunnan hyvätuloisimmista. Tällä yritetään ilmentää, että todellisuudessa veroprosentin nousu söisi rikkaimmilta perustulon tuomat hyödyt.
”Mutta emme voi muuttaa lakeja kahden vuoden kokeilun takia. Siksi jotkut sanovat, että perustulokokeilua helpompaa olisi vain ottaa perustulo käyttöön.”
”Suurin osa Espanjan kansalaisista kannattaa perustuloa.
Toistaiseksi vaikeuksia tuottaa kuitenkin arviolta reilun 80 miljoonan euron kokeilun rahoituksen turvaaminen. Katalonian aluehallinnon politiikassa on eletty viime aikoina myllerrysten keskellä.
Suurin osa Espanjan kansalaisista kannattaa perustuloa, selviää Yougov-yhtiön kesällä 2022 tekemästä mielipidemittauksesta. Enemmistö ei kuitenkaan usko, että valtiolla olisi siihen rahaa, ja kannattajistakin enemmistö ajattelee, ettei perustulon tarvitsisi kattaa kaikkia menoja.
Euroopassa mielipiteet vaihtelevat: saksalaisten ja italialaisten enemmistö kannattaa perustuloa espanjalaisten tavoin, mutta esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Ranskassa vastustajia on enemmän kuin puolustajia.
Kaikille maksettavassa, elämään riittävässä perustulossa puhutaan valtavista rahasummista. Jos sellaista ehdottaa, tulisi siksi samalla ehdottaa myös keinoja, joilla se rahoitetaan, toteaa THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo.
”Universaali perustulo edellyttäisi hyvin suurta veroremonttia esimerkiksi tulo- tai arvonlisäveroihin tai kokonaan uusia veromuotoja, kuten vaikka hiilivero.”
Heikki Hiilamon mukaan perustulokeskusteluun liittyy usein harha.
Hiilamon mukaan perustulo ajatellaan usein virheellisesti: se yritetään soveltaa osaksi sosiaaliturvajärjestelmää. Tämä on harhaanjohtavaa, sillä perustulo ja sosiaaliturva nojaavat eri lähtökohtiin.
Kun sosiaaliturvan keskeinen ajatus on, että ihmisellä on joku tarve turvaan, perustulon ajatellaan olevan yksilön oikeus tarpeista riippumatta.
”Perustulo on ikään kuin tunnustus siitä, että kuuluu johonkin yhteisöön.”
Hiilamo ei usko, että Euroopan valtioilla on varaa tarjota toimeentulon tasolla olevaa perustuloa – vaikka perustuloajatus herättääkin unionissa kiinnostusta. Sen sijaan hän pitää mahdollisempana, että esimerkiksi EU päätyisi hillitympään rahasummaan.
Kaikille alaikäisille unionin kansalaisille voitaisiin maksaa esimerkiksi 50 euron kuukausittaisen lapsilisää EU-budjetin kautta.
”Perustulohankkeet ovat usein ennemmin poliittisia projekteja kuin tutkimusprojekteja. Symbolinen summa pitää hengissä keskustelun siitä, että missä määrin voimme luottaa ihmiseen, vähentää rangaistuksia ja tarjota vastikkeetonta toimeentuloa.”