Pelastustyöntekijät pelastivat eloonjäänyttä naista dniprolaisen kerrostalon raunioista sunnuntaina.

Siviilit venäläissotilaiden tähtäimessä

Ukrainassa on todistettu sodan alusta lähtien, kuinka venäläisjoukot iskevät tarkoituksellisesti siviilikohteisiin. HS listasi siviilien kärsimyksiä vuoden varrelta.

Venäläisen yliääniohjuksen osuminen dniprolaiseen kerrostaloon lauantaina oli yksi Venäjän hyökkäyssodan eniten tuhoja aiheuttamista yksittäisistä iskuista siviilikohteisiin.

Maanantaisten tietojen mukaan kerrostalon räjähdyksessä kuoli ainakin 40 ihmistä. Kuolonuhrien määrä tulee todennäköisesti vielä nousemaan, sillä iskussa haavoittui lisäksi 75 ja kateissa on kymmeniä.

Venäjä kommentoi maanantaina Dnipron räjähdystä väittämällä, etteivät venäläisjoukot tulita kerrostaloja. Moskova syytti tapauksesta Ukrainan ilmatorjuntaa.

Dniprolaisen kerrostalon tuho oli siviiliväestölle raskas, mutta kyseessä oli vain yksi monista vastaavanlaisista iskuista sodan aikana.

Muitakin kerrostaloja on räjäytetty ohjuksilla keskeltä halki, sairaaloita ja kouluja on pommitettu ja siviilejä teloitettu kadulle. Naisia on raiskattu, koteja tuhottu. Päivä päivältä lista hyökkäyssodan julmuuksista vain pitenee, eikä loppua ole näkyvissä.

HS listasi tähän artikkeliin merkittävimpiä tuhoja, jotka ovat kohdistuneet siviileihin hyökkäyssodan aikana.

Venäläinen yliääniohjus osui lauantaina dniprolaiseen kerrostaloon.

YK:n vahvistettujen tietojen mukaan hyökkäyssodassa on kuollut noin 7 000 siviiliä. Todellinen luku on arvioiden mukaan kuitenkin vähintään moninkertainen. Sotilaita on kuollut molemmilla puolilla yhteensä mahdollisesti yli 200 000.

Lisäksi miljoonat ukrainalaiset ovat joutuneet pakenemaan sotaa, koteja on tuhottu ja infrastruktuuri on kärsinyt mittavista tuhoista.

Venäläisten raakuudet alkoivat paljastua Butšassa

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan alkoi 24. helmikuuta. Kun venäläiset miehittäjät jättivät Kiovan alueen maaliskuun lopussa, Butšasta ja läheisestä Borodjankasta paljastui venäläisen sodankäynnin todelliset kasvot.

Tienposkeen ammuttu siviili makasi huhtikuun alussa valtatien reunassa Butšan ja Borodjankan välillä.

Butšasta kirkkomaalta löytyi kymmenien ihmisten joukkohauta. Kuolleilla oli päällään siviilivaatteet, ja osa oli teloitettu kädet selän taakse sidottuina.

Kaupungista löytyi lopulta satoja tapettuja siviilejä. Butšasta tuli symboli, joka muistuttaa hyökkääjän julmuudesta ja piittaamattomuudesta.

Mariupolin piiritys

Asovanmeren rannalla sijaitsevassa Mariupolin kaupungissa asui ennen hyökkäyssotaa noin 425 000 ihmistä. Toukokuun loppuun jatkunut kaupungin piiritys ja asukkaiden pommitus on sodan todennäköisesti suurin kärsimysnäytelmä siviilien näkökulmasta.

Piiritys päättyi lopulta venäläisten miehitykseen. Siviiliuhrien määrä lasketaan mahdollisesti kymmenissätuhansissa. Piirityksen ajalta kansainväliseen julkisuuteen levisi useita siviileihin kohdistettuja julmuuksia, kuten Mariupolin draamateatterin ja synnytyssairaalan pommittaminen.

Mariupolin draamateatterin eteen oli kirjoitettu ”lapsia”, koska siviilit olivat hakeneet rakennuksesta suojaa pommituksilta.

Mariupolin draamateatterin pommitus

Deti eli venäjäksi ”lapsia” luki suurin kirjaimin maassa Mariupolin draamateatterin edessä, kun Venäjä pommitti rakennusta 16. maaliskuuta.

Teatterista oli tehty pommisuoja siviileille, jotka olivat jääneet jumiin piiritettyyn kaupunkiin.

Uutistoimisto AP:n keräämien todisteiden mukaan iskussa kuoli ainakin 600 ihmistä. Muun muassa ihmisoikeusjärjestö Amnesty on tuominnut iskun sotarikoksena.

Mariupolin synnytyssairaalan pommitus

Ennen draamateatterin pommitusta Venäjän ilmaisku tuhosi synnytys- ja lastensairaalan Mariupolissa 9. maaliskuuta.

Ohjus ei osunut aivan rakennukseen vaan keskelle sairaalarakennusten piha-aluetta. Siksi kuolleita oli ”vain” neljä, haavoittuneita moninkertainen määrä. Isku Mariupolin synnytyssairaalaan nousi symboliksi sille, kuinka venäläiset voivat iskeä mihin tahansa siviilikohteeseen.

Pian uutissivustot täyttyivät lohduttomista kuvista, joissa odottavia äitejä yritettiin pelastaa sairaalan raunioista. Kaksi tunnetuinta kuvaa kertovat kahta hyvin erilaista tarinaa.

Ukrainalaisnaista yritettiin pelastaa Mariupolin synnytyssairaalasta. Hänen lapsensa syntyi kuolleena ja puoli tuntia myöhemmin äitikin menehtyi.

Yhdessä kuvassa pelastajat kantavat raskaana olevaa naista paareilla. Hänen lapsensa syntyi kuolleena, ja puoli tuntia myöhemmin äitikin menehtyi.

Toisessa kuvassa portaita omin voimin alas kiiruhtava Marianna Vyšymirska selviytyi ja synnytti myöhemmin terveen lapsen toisessa sairaalassa.

Venäjä väitti valheellisesti, että ukrainalaisjoukot olivat häätäneet synnytyssairaalasta kaikki asiakkaat ja henkilökunnan ja tehnyt siitä tukikohtansa.

Marianna Vyšymirska kiiruhti alas portaita.

Vyšymirska selviytyi iskusta ja synnytti myöhemmin lapsen.

Isku Kramatorskin juna-asemalle

Donetskin alueella Kramatorskin rautatieasemalla oli valtaisa tungos, kun kaksi ohjusta iskeytyi sinne 8. huhtikuuta.

Asemalle oli kerääntynyt ukrainalaislähteiden mukaan tuhansia siviilejä, jotka odottivat evakuointia. Ainakin 50 ihmistä kuoli ja yli sata haavoittui.

Kramatorskin juna-asemalle tehdyssä iskussa kuoli ainakin 50 ihmistä.

Sekä Ukraina että Venäjä raportoivat iskussa käytetyn Totška-U-ohjuksia mutta syyttivät niiden laukaisusta toisiaan.

Venäjä yritti väittää, ettei se edes käytä Totška-U-järjestelmiä. Tutkivan journalismin Bellingcat-ryhmä kuitenkin osoitti väitteen vääräksi.

Krementšukin ostoskeskusisku

Keskisessä Ukrainassa sijaitseva Krementšukin kaupunki nousi otsikoihin, kun Venäjä teki ohjusiskun siellä sijaitsevaan Amstor-ostoskeskukseen 27. kesäkuuta. Iskussa kuoli kaupungin pormestarin mukaan ainakin 21 ihmistä ja kymmeniä haavoittui.

Pelastustyöntekijät Krementšukin ostoskeskuksen raunioilla.

Venäjän puolustusministeriö muun muassa uskotteli, ettei ostoskeskus ollut toiminnassa. Britannian yleisradioyhtiö BBC on kuitenkin haastatellut asiakkaita ja työntekijöitä, jotka olivat ostoskeskuksessa iskun aikaan. Lisäksi silminnäkijä­havainnot sekä paikalta otetut kuvat ja videot osoittivat, että liikkeet olivat auki normaalisti.

BBC:n mukaan ostoskeskusta vastaan iskettiin samanlaisella Kh-22-yliääniohjuksella kuin Dniprossa kerrostaloiskussa tammikuussa. Ukrainalaisten mukaan ostoskeskuksessa oli iskun aikaan noin tuhat ihmistä.

Izjumin metsästä kaivetut ruumiit muistuttivat Butšasta

Koillis-Ukrainassa sijaitseva vajaan 50 000 asukkaan Izjum oli venäläisten hallussa maaliskuun lopusta asti, kunnes ukrainalaiset vapauttivat kaupungin miehitysvallan alta syyskuussa.

Ukrainalaisviranomaiset kaivoivat hautoja auki mäntymetsässä Izjumissa.

Vapautuksen jälkeen Izjumin laitamilta mäntymetsästä löytyi alue, johon oli haudattu noin 450 ihmisen ruumiit. Lähes kaikki haudatut olivat siviilejä pariakymmentä sotilasta lukuun ottamatta. Ukrainalaisten mukaan Izjumissa kuoli venäläismiehityksen aikaan noin tuhat ihmistä.

Useiden haudoista löytyneiden kädet oli sidottu, ja yksi oli haudattu köysi kaulassa. Ruumiissa näkyi kidutuksen merkkejä.

Izjumin haudat muistuttivat ukrainalaisia Butšassa koetuista raakuuksista. Izjumin vapauttamisen jälkeen useilta paikkakunnilta, joista miehittäjät vetäytyivät, paljastui muun muassa kidutuskeskuksina toimineita paikkoja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat